Mamut Tokiossa – poliisit ovelle ensimmäisenä iltana

Kolme aikaisempaa reissua Tokioon opettivat tarpeen olla hiljaa sisällä asunnoissa. Varsinkin kaksi vuotta sitten kolmivuotiaan kanssa tehty matka.

Silloin asuimme parvellisessa yksiössä pienessä kaksikerroksisessa talossa Yotsuyassa Shinjukussa. Kuvittelimme olevamme suunnilleen hiljaa – päivät tien päällä eikä illallakaan muuta kuin iltapala ja lapsen nukuttaminen. Ensimmäisen viikon jälkeen vuokraemäntämme lähetti sähköpostia ja kertoi alakerran naapurin valittaneen metelistä. Lapsen juoksentelu kuulemma häiritsee.

Japanissa rakennetaan yleisesti ottaen erittäin heikkotasoisia taloja. Pilvenpiirtäjät ja matalammatkin talot kyllä kestävät maanjäristyksiä jotka ovat erittäin yleisiä, mutta ääni- tai lämpöeristys on olematon. Kerrostaloissa naapureiden tavallinen kävely saattaa helposti kuulua alakertaan.

Tokiossa isoissa lastenliikkeissä on yleensä oma äänieristämiselle pyhitetty osastonsa. Joissain kodeissa lapsia varten on oma nurkkaus joka on vuorattu muovisella äänieristelevyllä. Samanlaisella, jota rumpalit käyttävät kun playback-lähetyksissä halutaan dumpata ääni kokonaan, tiesi muusikkoystävä kertoa.

Tokiossa asuva suomalainen ystäväpariskunta kertoi muistuttavansa lapsiaan joka kerta kaupunkiin tullessaan siitä, ettei minkäänlaista juoksemista, pomppimista tai tavaroiden heittelyä voi harrastaa. Lapsilla on sisällä pehmeät tossut.

Toinen Japanissa asuva ystäväperhe sanoi kysyneensä asuntoa vuokranneelta välitysfirmalta onko melko uuden talon äänieristys kunnossa. Tässä voi vaikka pomppia, sanoi välittäjä ja pomppi malliksi lattialla.

Pian naapuri kuitenkin valitti metelistä. Vuokranantajan kanssa sovittiin että iltayhdeksään saakka normaalit elämisen äänet ovat ok.

Suomessa omassa kodissaan voi yleensä iltakymmeneen saakka vaikka porata seinää. Japanissa mennään yhteisö edellä. Se tarkoittaa ilmeisesti suunnilleen sitä, että jos joku jotakuta häiritsee niin sitä ei tehdä. Naapureiden aiheuttama meteli koetaan häiritsevimmaksi asumiseen liittyväksi ongelmaksi maassa, kertoo vuonna 2013 tehty tutkimus. Samassa Japan Times -lehden artikkelissa käydään aihetta laajemminkin läpi.

Nämä kokemukset olivat valmistaneet meitä varautumaan hiljaaoloon. Vuokraemäntä painotti etukäteen erikseen ystävällisesti mutta tiukasti että lapsi pitäisi viedä puistoon juoksemaan.

shinjuku gyoen

Shinjuku Gyoen -puisto Shinjukun ja Shibuyan välissä on kymmenen minuutin kävelymatkan päässä kotoa ja hyvä paikka purkaa energiaa.

Kun saavuimme kaksi viikkoa sitten maanantaina, 35 neliön kaksiomme oli vuorattu tatamimatoilla. Viisivuotiaalle terotettiin edellä mainittuja sääntöjä: ei pomppimista, ei juoksemista, ei huutamista eikä ylipäätään minkäänlaista metelöintiä. Viisivuotiasta kiellot ahdistavat. Jatkuva kieltäminenhän ei kiukuttelevaa lasta yleensä hiljennä. Eikä itsestäkään tunnu mukavalta, ettei kotonaan voi olla rennosti.

Näiden varotoimenpiteiden jälkeen ovikello soi ensimmäisenä iltana ja ovella oli kaksi poliisia. Naapuri oli kuulemma valittanut metelistä. Olimme ehtineet olla kotona iltapäivällä pari tuntia ja illalla vartin. Ei hyvin alkanut. Olokaan ei tuntunut tervetulleelta.

Pienen keskustelun jälkeen selvisi että naapuri oli kuulemma herännyt meteliin samana aamuna. Tämä tieto helpotti, koska aamulla olimme lentokoneessa jossain Venäjän yllä. Please be careful, poliisi teroitti silti.

Vuokraemäntä arveli että joku naapureista olisi nähnyt tulomme eikä pidä länsimaalaisista.

Tältä maahanmuuttajasta tuntuu: pitää käyttäytyä paremmin kuin paikallinen, pitää olla kuin ei olisikaan eikä ainakaan metelöidä tai häriköidä. Syyttävä sormi kohdistuu helposti mamuun.

Myöhemmin samalla viikolla kävi ilmi että oman asuntomme yläpuolella metelöidään öisin. Joku jyskyttää huonekaluja lattiaan – tai siltä se kuulostaa. Naapuri ei ehkä ollutkaan rasisti vaan ihan normaalisti metelistä vittuuntunut.

Aamuhetki

Aamuhetki

Saako mieskansanedustaja jäädä vanhempainvapaalle?

Japanilainen kansanedustaja Kensuke Miyazaki on tekemässä historiaa jäämällä maan ensimmäisenä miespuolisena edustajana vanhempainvapaalle. Asiat eivät luonnollisestikaan menneet kuin Strömsössä.

Miyazakin puolue, Liberaalidemokraatit (LDP), ei suomalaisittain ole liberaali vaan melko konservatiivinen. LDP on ollut kahta poikkeusta lukuunottamatta vallassa vuodesta 1955 lähtien. Puolueen nykyinen puheenjohtaja on Japanin pääministeri Shinzō Abe.

LDP:n kova ydin ei pidä Miyazakin suunnitelmista. Puolueen edustajat kertoivat lehdistötilaisuudessa viime viikolla miespuolisten lainsäätäjien vanhempainvapaalle jäämisen olevan sopimatonta. Miyazaki ihmetteli blogissaan kritiikkiä.

”Kertomalla halustani jäädä vanhenpainvapaalle kansanedustajan roolissa halusin näyttää esimerkkiä ja aiheuttaa keskustelua”, hän kertoi BBC:lle.

Moni voi yllättyä siitä, että Japanissa on sekä OECD-maiden toiseksi pisin isille jyvitetty ansiosidonnainen vanhempainvapaa – 52 viikkoa – että kohtalaisen suuri korvaustaso – lähes 60 prosenttia palkasta. Esimerkiksi Ruotsissa vastaavat luvut ovat kymmenen viikkoa ja noin 75 prosenttia, Suomessa yhdeksän viikkoa ja 70 prosenttia palkasta.

PF2_1_Parental_leave_systems_pdf__page_6_of_19_

Tästä huolimatta Japanissa vain 2,3 prosenttia isistä käyttää vapaata. Miespuolisista kansanedustajista kukaan ei ennen Miyazakia ole ollut poissa edustustehtävistään.

Japanin luku 2,3 on sattumalta huomattavan lähellä sitä lukua suomalaisisistä jotka käyttävät vapaita enemmän kuin isäkuukauteen sisältyvä kaksi viikkoa. Vuonna 2012 luku oli 1,9 prosenttia.

Kummankaan maan tapauksessa kyse ei ole siitä, ettei vapaita saisi pitää tai siitä, ettei siihen olisi varaa. Ongelma on kulttuurinen.

Tilanne ei Suomessa ole kovin erilainen. Ville Niinistö oli vuonna 2008 ensimmäinen suomalainen mieskansanedustaja joka jäi vanhempainvapaalle – reiluksi neljäksi kuukaudeksi. Toinen oli Jani Toivola joka jäi vapaalle toissa vuonna. Kansanedustajan työ on toki kiireistä ja tärkeää, mutta niin on moni muukin työ.

Jos oma puolue on potkinut julkisesti, ei Miyazakin tuki kansaltakaan ole kaikilta osin ollut positiivista. “Ymmärtääkö hän, että jäämällä isyysvapaalle hänen äänestäjillään ei ole edustajaa parlamentissa” sekä “Isyysvapaa on työläisiä varten. Lainsäätäjät eivät ole työläisiä. Äänestäjät ovat valinneet heidät palvelemaan ihmisiä. Jos he haluavat jäädä isyysvapaalle, heidän tulisi erota”, siiteeraa BBC.

Olisi hyvä että Suomessa miehille kiintiöitäisiin Ruotsin mallin mukaisesti pidempiä vanhempainvapaita. Japanin – ja samalla Suomen oma – tilanne kertoo kuitenkin siitä ettei vapaiden määrä yksin riitä. Näkyvällä paikalla toimivien miesten on näytettävä esimerkkiä.

 

 

Luvut pöytään: kannattaako parempipalkkaisen isän jäädä kotiin?

Asiointipalvelu 2

Isät eivät Suomessa vietä vanhempainvapaata. Kelan tilastojen mukaan “isäkuukauteen sisältyvää kahta viikkoa pidempää vanhempainvapaata pitää 2–3 % isistä, eikä tämä osuus ole muuttunut sitten vuoden 1995”.

THL:n tutkimuksen mukaan asenteet ovat kuitenkin muuttuneet ja vapaalle jäämisen puheeksi ottaminen on helpompaa kuin vuosituhannen alussa. Toisessa tutkimuksessa selvisi että yksi suurimmista määrittävistä tekijöistä on äidin koulutustaso: jos lapsen äidillä on korkeakoulututkinto isä jää kotiin merkittävästi useammin.

Asenteet ja arvot ovat monimutkaisia tekijöitä. Useimmiten syyksi kerrotaan raha. Pariskunnan miehellä on parempi palkka ja siksi naisen kannattaa jäädä kotiin.

Rahan ei kannata antaa estää vapaata. Perhe kyllä menettää rahaa jos parempipalkkainen puoliso on poissa töistä. Näin meilläkin. Yritän rohkaista laskemalla oikeilla luvuilla.

Oma bruttopalkkani kuuluu ylimpään kymmenykseen ja on suunnilleen puolitoistakertainen mediaanipalkkaan verrattuna. Vaimon palkka on noin mediaanipalkan suuruinen – tutkijaksi hyvä. Saan palkkaa bruttona noin parituhatta euroa vaimoa enemmän.

kevat 2014 ja Tokio -4231 low

Saan tulevana keväänä neljän kuukauden aikana tukia bruttona noin 12 800 euroa eli menetän palkkatuloihin verrattuna 9140 euroa. Vaimo saisi tukina samana aikana noin 7300 euroa bruttona ja menettäisi palkkatuloihin nähden 7000 euroa. Perheemme menettää siis noin 2400 euroa bruttona. Verotus muuttaa tilannetta jonkin verran (edit: aika paljonkin – katso lisäys kommenteissa alla).

Mitä summalla saisi? Ainakin uuden keskitasoisen sohvan, ei tosin kovin hyvää. Autoa ei sentään mutta paremman puoleisen television. Tai yhden etelänmatkan. Aurinkomatkojen äkkilähdöissä kaksi henkilöä viettäisi viikon Thaimaassa 2200 eurolla. Ilman lapsia tietysti.

Käyttääkö summan huonekaluun vai lapseen on tietysti valintakysymys. Ensimmäisen lapsen kanssa vauvana vietetty aika paransi sekä parisuhdettamme että teki meistä molemmista vanhemmista tasa-arvoisia lapsen silmissä.

Ei se lastenkasvatuksen ongelmia ole poistanut. Nyt viisivuotias kiukuttelee uuden lapsen tultua taloon. Ainakin kiukuttelu kohdistuu tasapuolisesti molempiin vanhempiin.

Pienellä säästämisellä kahden tai kolmen lapsen kanssa muutaman kuukauden kotonaolo onnistuu varmasti vaikka palkkaero isän ja äidin kanssa olisi isokin. Ja kuten edellisessä postauksessa kerroin, meillä on ollut asuntolainan lyhennys kymmenen kuukautta katkolla. Lyhennystä vastaava summa on laitettu säästöön ja rahoja käytetään nyt vapaan aikana elämiseen.