Pelkkä perhevapaamalli ei riitä, isän vapaalla olon todelliset kustannukset laskettava

Vihreät esitteli viime viikolla oman perhevapaamallinsa. Ruotsin mallia muunteleva 5+5+5-malli tulisi puolueen mukaan “jopa halvemmaksi” kuin nykyjärjestelmä. Tavoitteena on tietysti kannustaa isiä pitämään runsaammin vapaita. Vihreiden laskelman edullisuus perustuu kuitenkin oletukseen, että isät eivät todellisuudessa käyttäisi kuin neljänneksen käytettävissä olevista vapaista.

Tämäkin on todennäköisesti rohkea oletus. Tällä hetkellä isät pitävät vanhempainvapaasta olemattoman, parin prosentin osan, kuten kirjoitin keväällä.

Vihreiden ulostulo on osa jatkumoa jossa puolueet esittelevät oman mallinsa ja näkemyksen uudistusten toteuttamisen nopeuteen.

Keskusta ilmoitti, samoin viime viikolla, että se haluaa perhevapaiden uudistamisen käyntiin jo tällä vaalikaudella. Isille kiintiöityä vapaata voitaisiin pidentää, mutta Annika Saarikko ei halua sanoa kuinka paljon. Uudistus ei todennäköisesti olisi kovin suuri. Keskusta ei myöskään halua luopua kotihoidon tuesta.

Yle listasi eilen eri puolueiden malleja koosteessaan.

***

20161001_163804

Isille kiintiöidyn perhevapaan kasvattaminen on tärkeä askel matkalla sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Mutta se ei yksin riitä. Kirjoitin keväällä, kuinka esimerkiksi Japanissa on OECD-maiden toiseksi pisin isille kiintiöity ansiosidonnainen vapaa – noin vuosi. Silti sitä ei juuri käytetä.

Suomessa ainakin kaksi muuta tekijää vaikuttavat vahvasti valintaan jäädä vapaalle: asenteet ja sitkeässä istuva käsitys siitä, että usein parempipalkkaisen isän ei taloudellisista syistä kannata jäädä vapaalle.

Asenteet ovat todennäköisesti hitaasti muuttumassa. Mutta pitääkö myytti rahasta paikkaansa?

Keskustan Sirkka-Liisa Anttila toisti lokakuussa väitteen Iltalehdelle: “En usko, etteivätkö isät haluaisi olla kotona. Useimmiten se on taloudellinen kysymys. Perheen talous ei kestä, jos isä on pitkään kotona”.

Toimittaja Olli Waris siteerasi allekirjoittaneen laskelmaa siitä, että vaikka oma bruttopalkkani oli keväällä noin 2000 euroa vaimon palkkaa korkeampi, verotuksen jälkeen “olisi ollut siis taloudellisesti melkein samantekevää, kumpi vanhemmista olisi jäänyt kotiin lapsen kanssa”.

***

Ongelma on siis siinä, että useimmilla on aito ja vilpitön käsitys taloudellisista vaikeuksista siinä tapauksessa, että isä jää kotiin. Tosiasia on, ettei kukaan käytännössä tiedä kuinka asia on todellisuudessa. Asian laskeminen ei ole triviaalia.

Ainoa tapa murtaa myytti – tai todistaa se oikeaksi – on tehdä riittävä määrä puolueettomia laskelmia joissa asiaa verrataan.

Apuna voisi olla laskuri, johon perheet voivat omat tulonsa syöttää ja saada realistisen näkemyksen asiasta.

***

20160708_132928

Kirjoitin tähän blogiin keväällä kokemuksia vanhempainvapaasta Tokiossa, harvakseltaan toki. Olemme palanneet suomeen ja vapaatkin ovat päättyneet. Alun perin aikomus oli lopettaa kirjoittelu – ovathan molemmat kokemukset toistaiseksi päättyneet. Päätin kuitenkin jatkaa uudella näkökulmalla.

Tasa-arvoinen vanhempainvapaa on parhaimmillaankin vain pieni osa elämää – riippuen tietysti lasten määrästä. Mutta tasa-arvoinen perhe- ja työelämä kestää hautaan saakka.

Perustin yhdessä yhtiökumppanini kanssa ensimmäisen yritykseni vajaat kuusi vuotta sitten, ensimmäisen poikani ollessa kymmenkuukautinen. Alusta saakka oli selvää, että lapsi ja perhe menee yrityksen edelle.

Valinta on varmasti maksanut osan menestyksestä. Kun lasten hoidon jakaa oikeasti tasan, ei yrittäjäkään voi tehdä puolison kustannuksella pitkää päivää ja jättää vastuuta kodista ja lapsista toiselle.

Mutta jos asiaa ajattelee tarkemmin, niin menneinä vuosina monen menestyvää uraa tekevän naisen kohdalla tilanne on ollut parhaimmillaankin tämä: asiat tehdään puoliksi. Paljon todennäköisemmin nainen on yhdistänyt oman uransa ja lastenhoidon vaikka asema tai vastuu olisi ollut miestä suurempi. 

Toimitusjohtajan roolin, siinä missä minkään työn, ja lasten tasa-arvoisen hoitamisen yhdistäminen ei ole aina helppoa. Kirjoitan aihepiirin liepeiltä. Tapani tuntien varmasti harvakseltaan.