Saako mieskansanedustaja jäädä vanhempainvapaalle?

Japanilainen kansanedustaja Kensuke Miyazaki on tekemässä historiaa jäämällä maan ensimmäisenä miespuolisena edustajana vanhempainvapaalle. Asiat eivät luonnollisestikaan menneet kuin Strömsössä.

Miyazakin puolue, Liberaalidemokraatit (LDP), ei suomalaisittain ole liberaali vaan melko konservatiivinen. LDP on ollut kahta poikkeusta lukuunottamatta vallassa vuodesta 1955 lähtien. Puolueen nykyinen puheenjohtaja on Japanin pääministeri Shinzō Abe.

LDP:n kova ydin ei pidä Miyazakin suunnitelmista. Puolueen edustajat kertoivat lehdistötilaisuudessa viime viikolla miespuolisten lainsäätäjien vanhempainvapaalle jäämisen olevan sopimatonta. Miyazaki ihmetteli blogissaan kritiikkiä.

”Kertomalla halustani jäädä vanhenpainvapaalle kansanedustajan roolissa halusin näyttää esimerkkiä ja aiheuttaa keskustelua”, hän kertoi BBC:lle.

Moni voi yllättyä siitä, että Japanissa on sekä OECD-maiden toiseksi pisin isille jyvitetty ansiosidonnainen vanhempainvapaa – 52 viikkoa – että kohtalaisen suuri korvaustaso – lähes 60 prosenttia palkasta. Esimerkiksi Ruotsissa vastaavat luvut ovat kymmenen viikkoa ja noin 75 prosenttia, Suomessa yhdeksän viikkoa ja 70 prosenttia palkasta.

PF2_1_Parental_leave_systems_pdf__page_6_of_19_

Tästä huolimatta Japanissa vain 2,3 prosenttia isistä käyttää vapaata. Miespuolisista kansanedustajista kukaan ei ennen Miyazakia ole ollut poissa edustustehtävistään.

Japanin luku 2,3 on sattumalta huomattavan lähellä sitä lukua suomalaisisistä jotka käyttävät vapaita enemmän kuin isäkuukauteen sisältyvä kaksi viikkoa. Vuonna 2012 luku oli 1,9 prosenttia.

Kummankaan maan tapauksessa kyse ei ole siitä, ettei vapaita saisi pitää tai siitä, ettei siihen olisi varaa. Ongelma on kulttuurinen.

Tilanne ei Suomessa ole kovin erilainen. Ville Niinistö oli vuonna 2008 ensimmäinen suomalainen mieskansanedustaja joka jäi vanhempainvapaalle – reiluksi neljäksi kuukaudeksi. Toinen oli Jani Toivola joka jäi vapaalle toissa vuonna. Kansanedustajan työ on toki kiireistä ja tärkeää, mutta niin on moni muukin työ.

Jos oma puolue on potkinut julkisesti, ei Miyazakin tuki kansaltakaan ole kaikilta osin ollut positiivista. “Ymmärtääkö hän, että jäämällä isyysvapaalle hänen äänestäjillään ei ole edustajaa parlamentissa” sekä “Isyysvapaa on työläisiä varten. Lainsäätäjät eivät ole työläisiä. Äänestäjät ovat valinneet heidät palvelemaan ihmisiä. Jos he haluavat jäädä isyysvapaalle, heidän tulisi erota”, siiteeraa BBC.

Olisi hyvä että Suomessa miehille kiintiöitäisiin Ruotsin mallin mukaisesti pidempiä vanhempainvapaita. Japanin – ja samalla Suomen oma – tilanne kertoo kuitenkin siitä ettei vapaiden määrä yksin riitä. Näkyvällä paikalla toimivien miesten on näytettävä esimerkkiä.

 

 

Luvut pöytään: kannattaako parempipalkkaisen isän jäädä kotiin?

Asiointipalvelu 2

Isät eivät Suomessa vietä vanhempainvapaata. Kelan tilastojen mukaan “isäkuukauteen sisältyvää kahta viikkoa pidempää vanhempainvapaata pitää 2–3 % isistä, eikä tämä osuus ole muuttunut sitten vuoden 1995”.

THL:n tutkimuksen mukaan asenteet ovat kuitenkin muuttuneet ja vapaalle jäämisen puheeksi ottaminen on helpompaa kuin vuosituhannen alussa. Toisessa tutkimuksessa selvisi että yksi suurimmista määrittävistä tekijöistä on äidin koulutustaso: jos lapsen äidillä on korkeakoulututkinto isä jää kotiin merkittävästi useammin.

Asenteet ja arvot ovat monimutkaisia tekijöitä. Useimmiten syyksi kerrotaan raha. Pariskunnan miehellä on parempi palkka ja siksi naisen kannattaa jäädä kotiin.

Rahan ei kannata antaa estää vapaata. Perhe kyllä menettää rahaa jos parempipalkkainen puoliso on poissa töistä. Näin meilläkin. Yritän rohkaista laskemalla oikeilla luvuilla.

Oma bruttopalkkani kuuluu ylimpään kymmenykseen ja on suunnilleen puolitoistakertainen mediaanipalkkaan verrattuna. Vaimon palkka on noin mediaanipalkan suuruinen – tutkijaksi hyvä. Saan palkkaa bruttona noin parituhatta euroa vaimoa enemmän.

kevat 2014 ja Tokio -4231 low

Saan tulevana keväänä neljän kuukauden aikana tukia bruttona noin 12 800 euroa eli menetän palkkatuloihin verrattuna 9140 euroa. Vaimo saisi tukina samana aikana noin 7300 euroa bruttona ja menettäisi palkkatuloihin nähden 7000 euroa. Perheemme menettää siis noin 2400 euroa bruttona. Verotus muuttaa tilannetta jonkin verran (edit: aika paljonkin – katso lisäys kommenteissa alla).

Mitä summalla saisi? Ainakin uuden keskitasoisen sohvan, ei tosin kovin hyvää. Autoa ei sentään mutta paremman puoleisen television. Tai yhden etelänmatkan. Aurinkomatkojen äkkilähdöissä kaksi henkilöä viettäisi viikon Thaimaassa 2200 eurolla. Ilman lapsia tietysti.

Käyttääkö summan huonekaluun vai lapseen on tietysti valintakysymys. Ensimmäisen lapsen kanssa vauvana vietetty aika paransi sekä parisuhdettamme että teki meistä molemmista vanhemmista tasa-arvoisia lapsen silmissä.

Ei se lastenkasvatuksen ongelmia ole poistanut. Nyt viisivuotias kiukuttelee uuden lapsen tultua taloon. Ainakin kiukuttelu kohdistuu tasapuolisesti molempiin vanhempiin.

Pienellä säästämisellä kahden tai kolmen lapsen kanssa muutaman kuukauden kotonaolo onnistuu varmasti vaikka palkkaero isän ja äidin kanssa olisi isokin. Ja kuten edellisessä postauksessa kerroin, meillä on ollut asuntolainan lyhennys kymmenen kuukautta katkolla. Lyhennystä vastaava summa on laitettu säästöön ja rahoja käytetään nyt vapaan aikana elämiseen.

Koti-isäksi Tokioon

IMG_20140505_100507 low

Edellinen reissu Tokioon keväällä 2014

Lähdemme tammikuun viimeinen päivä neljäksi kuukaudeksi Tokioon. Vaimo työskentelee paikallisessa yliopistossa, itse vietän vapaata lasten kanssa. Olen jäämässä toista kertaa vanhempainvapaalle. Ensimmäisen kerran olin poissa töistä reilut neljä kuukautta esikoisemme kanssa vuonna 2011.

Rahaa reissuun on juuri ja juuri kun asuntolaina on vuoden katkolla ja oma asunto vuokralla. Teen töitä pienessä yrityksessä eikä vapaa ole helppo yrityksellekään.

Jos Suomessa miehet eivät ole Ruotsin malliin kotona lapsen kanssa Japanissa tilanne on aivan toinen.

Kulttuuri ja työelämä on erittäin konservatiivinen ja isien rooli on aika pitkälle pysyä poissa perheen jaloista. Sanonta kuuluu ”kaya no soto”, kirjaimellisesti ”hyttysverkon ulkopuolella”.

Japanissa senaattorinkin uran tehnyt suomalainen Marutei Tsurunen kirjoittaa kuinka “miesten on vaikeaa aikuistua, koska he ovat henkisesti liian kauan äidin holhouksen alaisena ja lapsuudessa heiltä puuttuu isän miehinen tuki.”

kevat 2014 ja Tokio -4427 low

Isät ovat harvoin kotona ylipäätään, ei vain poissa töistä vaan edes iltaisin. Japanilainen 85-vuotias sushikokki Jiro Ono kertoo dokumentissa “Jiro Dreams of Sushi” kuinka hänen lapsensa olivat yhtenä aamuna hädissään, kun äidin vierestä sängystä löytyi joku mies. Yleensä Jiro lähti töihin auringon noustessa ja palasi myöhään illalla, joka päivä.

Nuoret urbaanit perheet ovat kuitenkin yhä kiinnostuneempia erityisesti suomalaisesta mallista jossa miehetkin osallistuvat kodin ja lasten hoitoon ja jäävät jopa hoitovapaalle. Japanin hallitus haluaa edistää japanilaisnaisten työllisyyttä lisäämällä päivähoitopaikkojen määrää 400 000:lla vuoteen 2017 mennessä.

Japanin pääministeri Shinzo Abe on myös vedonnut yrityksiin, jotta ne sallisivat työntekijöidensä hoitaa lapsia kotona kolmanteen ikävuoteen asti. Tällä hetkellä harva japanilaismies käyttää hyväksi nykyistäkään lyhyttä isyysvapaata, vaikka olisivatkin lastenhoidosta kiinnostuneita, kertoo Uusi Suomi.

Suomen suurlähetystön entinen lähetystösihteeri Mikko Koivumaa kirjoitti aiheesta pari vuotta sitten jopa kirjan (“Finnish style: Ikumen Mikko and the World’s Happiest Child-rearing”). Mikon kirjasta nappasin blogin nimenkin, kiitokset siis Ikumen-Mikolle. Ikumen on muutaman vuoden vanha uudissana Japanissa ja tarkoittaa lastenhoitoon osallistuvaa isää. Se on myös Japanin hallituksen projekti.

kevat 2014 ja Tokio -4411 lo2

Tässä blogissa aion peilata suomen ja japanin tilanteita sekä kertoa kokemuksista leikkikentän laidalla seisomisesta – todennäköisesti ainoana miehenä. Ja ulkopuolisena: vaikka olemme olleet Tokiossa pitkillä lomareissuilla kolme kertaa aikaisemmin en osaa Japania muutamaan merkkiä enempää. Kulttuuri on tuttu vain hyvin pintapuolisesti. Tuttuja on vain muutama.

Jos perhepolitiikan haluaa jättää sikseen, Tokio on joka tapauksessa loistava lomakohde lapsiperheille. Tekemistä riittää niin lapsille kuin aikuisille. Kerron omista kokemuksistani ja yritän kysellä vinkkejä niin muilta Tokiossa asuvilta suomalaisilta kuin paikallisilta. Kyselkää, kommentoikaa ja jakakaa omia tarinoitanne!

kevat 2014 ja Tokio -4465 lo2

Odaibassa 2014