Tytöt eivät lennä

Luin jutun suomalaista sisaruksista, joista toinen on lentokapteeni ja toinen perämies. Olivat vielä olleet samalla lennolla ja kapteeni oli kuuluttanut, että tätä konetta ohjaa Pia Kymäläinen ja perämiehenä pikkusiskoni Anna-Maria Kymäläinen.
Sen verran harvinaista vielä, että juttu piti tehdä.
Lentokapteenin uravalinta oli ollut Pialle selvä jo yläkoulussa. Hän oli kertonut haaveestaan opinto-ohjaajalle, joka oli nauranut ja sanonut, että tytöt eivät lennä.

Tytöt eivät lennä?

Kampaajanani oli vuosi sitten valmistunut nuori nainen ja hän kertoi kampaajan ammatin olleen hänen unelmansa aina. Yläkoulun todistus oli kuitenkin todella hyvä, liki yhdeksän keskiarvolla. Opinto-ohjaaja järkyttyi tytön suunnitelmista ja sanoi:
-Susta ei tule mitään, jollet mene lukioon.

Susta ei tule mitään?

Olen itse ollut koko ikäni naisjärjestössä vapaaehtoisena ja päässyt päättäviin elimiin jo 16-vuotiaana. 30-vuotiaana olin maailmanjärjestön hallituksessa 20 muun ympäri maailmaa tulleen naisen kanssa. Minulle naisen johtaja-asema on itsestään selvyys.

Vuosi sitten olin luennolla, jossa oli erittäin arvovaltainen yleisö enkä meinannut uskoa todeksi tilannetta, missä Harvardin suomalainen mies vastaili töykeästi aina, kun nainen esitti kysymyksen. Kun mies kysyi, tuli asiallinen vastaus. Kun nainen kysyi, tuli hörähdys ja piikikäs kommentti. Varmistin asian vielä illalla muilta naisilta, että olivatko huomanneet. Olivat.

Olen saanut elää lintukodossa naisvaltaisessa ammatissa ja naisvaltaisessa harrastuksessani. Minulle on itsestään selvyys, että kaikki on mahdollista elämässä sukupuolesta riippumatta. Harvoin olen törmännyt oletukseen, että ole hiljaa, koska olet nainen. Pari pientä miesrehtoria kait on ollut. Silloinkin on naurattanut, kun on huomannut, että naisen voimakas tahto on vieras elementti miehelle, joka ei ole siihen tottunut.

Nyt, kun nuorenne unelmoivat tulevista ammateista, muistakaa, että tytöt todellakin lentävät. He lentävät, jos heidän annetaan lentää. Varo kieltäsi, kun ohjeistat heitä. Tai mieluummin älä ohjeista ollenkaan, hymyile vain tyytyväisenä ja näytä ilahtuneelta, halusi tyttösi sitten lentäjäksi, muurariksi, automekaanikoksi, presidentiksi tai NHL-jääkiekkoilijaksi.

Lennä, tyttö, lennä.

Kommentit
  1. 1

    Heli sanoo

    Entä jos tyttö haluaa sairaanhoitajaksi, kampaajaksi, lastentarhanopettajaksi? Ei kai pidä ajatella, et niissä on vikaa, hienoja ammatteja kaikki, paljon tärkeämpiä kuin…no en lähde arvottamaan. Silloin vasta pitäisikin olla ylpeä, siitä se muutos lähtee!

    • 1.1

      Ritva Rask sanoo

      Juuri tätäkin pointtia kirjoittajakin mielestäni toi hyvin esiin. Myös kampaajan ammatin valinnut on ”jotain”
      toisin kuin ammatinvalinnan-ohjaaja esitti.

  2. 3

    jukka pitkänen sanoo

    Opinto-ohjaajana haluan että nykyteknologiaa hyödynnettäisiin ja jokaikinen ohjauskeskustelu nauhoitetaan. Sieltä voi sitten tarkastaa mitä on sanottu ”tytöille” ja muillekin. Suomessa on koulutetut opot ei ne päästä sammakoita suustaan! Eri asia mitä opiskelija tulkitsee. esim lauseesta ”Lääketieteelliseen on vaikea päästä, koska näyttää siltä että et saa yo-todistuksestasi yhtään lähtöpistettä.”

    • 3.1

      Matti Koskinen sanoo

      Jukka Pitkänen, ei kannata luottaa liikaa koulutuksen voimaan yksinään. Koulutetut opot voivat tehdä asioita, mitä opojen ei pitäisi, siinä missä koulutetut poliisitkin voivat tehdä asioita, mitä poliisien ei pitäisi. Se, että on koulutettu, ei tarkoita että ei olisi huonoja päiviä, huonoja asenteita, tai vaikka ihan vaan väärällä alalla, mutta jotenkin päässyt erinäisten suodattimien läpi.

      Omien opettaja-opintojeni yhteydessä tutustuin myös opinto-ohjaukseen, ohjaamassa oli Suomen parhaaksi valittu opinto-ohjaaja, joka minun nähdäkseni ei kuunnellut oppilaitaan ainakaan tunnilla, kahdenkeskistä toimintaa en nähnyt, mutta eipä kyseisellä opolla tuntunut sellaisille olevan aikaa, kun aina piti olla pitämässä seminaaria tai kertomassa aikuisille mitä on olla hyvä opo. Jossain vaiheessa kyseinen opo piti aamunavauksen siitä, mihin kannattaa hakea koska saa hyvin palkkaa. Samanlainen retoriikka toistui muussakin puheessaan, ikään kuin palkka olisi erityisenkin olennainen työhönohjautumisen kriteeri.

      En vähääkään epäile, etteikö joku opo olisi voinut sanoa, että tytöt eivät lennä. Tulevaisuudessa pyrkinen itsekin opoksi, enkä sellaista aio sanoa. Saatan sanoa, että tytöistä Suomessa tulee hyvin harvoin palomiehiä, eikä Suomesta kukaan ole päässyt vielä astronautiksi, mutta ei kumpikaan täysin poissuljettua ole.

      • 3.1.1

        Uma Söderlund sanoo

        Ihanaa asua saaristossa, täällä on naisia palomiehinä, ja tasavertaisesti jo alakouluikäisestä ’brankkiksessa’ harrastamassa. Respektii 🙂

  3. 5

    Kirsi Jaakkola sanoo

    Opinto-ohjaajilla on huikea vaikutus nuorten elämään, vaikka siihen ei edes liittyisi suoraan sukupuolisidonnaisuuksia. Itselläni pienellä satakuntalaisella paikkakunnalla opinto-ohjaaja, tosin miespuolinen, tokaisi kysymykseeni taidelukioista, että ei niihin kannata hakea, niitä on vain Helsingissä. Asiasta ei puhuttu sen jälkeen ja menin pieneen lähilukioon, johon täytyi saada väkisin oppilaita. Vaikka muistan tilanteen vielä kun eilisen päivän ja tajusin jo silloin, että saamani vastaus tuntui väärältä, en osannut hakea itse tietoa siitä, että taidelukioita oli kyllä muuallakin ja minulla olisi ollut niihin oikeasti hyvä mahdollisuus päästä. Tämä tapahtui ennen nettiaikaa. Nykyään olen kuvataiteilija, mutta mietin usein, että polkuni olisi voinut olla hyvin erilainen ja urani eri vaiheessa tällä hetkellä, jos olisin saanut oikeanlaista ja puolueetonta tukea jo silloin. Onneksi vastaus ei lannistanut minua siis ihan kokonaan, vain hidasti tavoitteeseeni pääsyä.

  4. 6

    jore puusa sanoo

    He lentävät, JOS HEIDÄN ANNETAAN LENTÄÄ……..
    ————-
    Kirjoitat hyvän ja voimakkaan feministisen päivityksen…ja ammut sen alas itse ylläolevalla lauseella. Miksi?

    Olen -70 lukulainen..meille oli muutaman vuoden, (noin 70 – 78 ) itsestään selvää että nainen ja mies ovat yhtäkuin …… ihminen. Olen ehdottoman tasa-arvon kannalla. Nainen ei saa hyötyä esimerkiksi siitä, että monien poikien opiskelumahdollisuudet tuhoutuvat armeijassa, eikä mies saa hyötyä työelämässä naisen raskausajasta.
    Kävellessäni kadulla talvella näen montussa viemäriputken katkenneen. Paskaa valuu valtoimenaan ja on 20 astetta pakkasta. Kaksi miestä on vyötäisiään myöten höyryävässä sonnassa ja toinen kannattelee 70 kilon korjauspätkää ja toinen hitsaa sitä pahassa asennossa kiinni.
    Ehdoton tasa-arvo koittaa vasta, kun näen siellä kaksi naista samassa työssä.
    Nuo kaksi miestä kuolevat noin 8 vuotta nuorempina kuin naiset, koska ankarat elinikäiset työolosuhteet murtavat heidän vartalonsa ja mielensä.

    • 6.1

      sp sanoo

      Samalla logiikalla voisi sanoa, että ehdoton tasa-arvo koittaa vasta, kun miehet synnyttävät. On selvää, että miehet ja naiset eroavat toisistaan fyysisesti, mutta tasa-arvoa on se, että annetaan molempien edes näyttää, mihin he pystyvät, eikä sanota vain, että et voi tehdä sitä etkä tätä, koska olet mies/nainen. Ihan varmasti löytyy naisia, jotka pystyvät kannattelemaan 70-kiloista putkea, samoin kuin löytyy miehiä, jotka eivät pysty. Ratkaisevaa ei ole sukupuoli, vaan se mihin pystyy ja mitä haluaa tehdä. Ihmisen pitää antaa ainakin yrittää tehdä sitä mitä hän haluaa sukupuolesta riippumatta, ja antaa sitten hänen itsensä todeta, että pystyykö hommaan vai ei.

  5. 7

    Sinertävä horisontti sanoo

    Tottakai tytöt lentävät. Minäkin. Opettelin 30-vuotta täytettyäni koska se oli haaveeni. Arvatkaapa mitä isäni sanoi kun kuuli asiasta? ”Toista kertaa et saa mennä.” Mitä toista kertaa, nauroin mielessäni. Olin noussut ja laskeutunut jo kymmeniä kertoja. Opetus: jos kysyy lupia, jää ilman – tai ainakin tämä tyttö olisin jäänyt. Rohkeutta kaikille tytöille ja naisille haaveilla ja tehdä haaveista totta.

  6. 8

    Maarit Mäki sanoo

    Opinto-ohjaajat saavat usein kuulla tällaista kritiikkiä ”opo sanos”. Siitä hetkestä, kun Pia Kymäläinen kuuli tämän, on 30 vuotta ja tulkitsija ja muistelija oli silloin neljätoistavuotias.

  7. 9

    Marita Strand sanoo

    Lennä, kampaaja lennä. Opo, valitse sanasi paremmin. Että kampaaja ei mitään. Ammattilainen, jolla aina on töitä!

  8. 10

    Tytöt ja työt sanoo

    No nämä on näitä, johon olen törmännyt omien lasteni kautta. Tytölle opo oli todennut ettei kannata lähteä opiskelemaan pintakäsittelyä kun se on niin raskasta. Sitä vastoin suositteli lähihoitajaksi opiskelua. Sehän nyt ei ole raskasta lainkaan. Tyttö valitsi lähihoitajan koulutukseen, ja on todennut työn olevan raskasta. Luultavasti se on sekä fyysisesti ja psyykkisesti raskaampaa kuin pintakäsittelijän työ.

  9. 11

    RI eli riplomi-insinööri sanoo

    Aivan kummallinen kirjoitus. Suomessa ja pohjoismaissa yleensä ei ole mitään estettä kenellekään opiskella haluamaansa alaa niin pitkälle kuin vain omat kyvyt riittävät. Aina tohtoriksi saakka. Silti tietyt teknilliset alat ovat miesvaltaisia. Miksi? Olisiko niin, että matemaattis-teknisille alalle eivät vain naiset hakeudu? Se taas ei ole miesten syy. Jos naisia ei ole hakeutunut ammattilentäjiksi niin ei sekään ole miesten syy. Eikä opojen. Lentäjiksi ei kyllä hyväksytä kaikkia miehiäkään, mutta eipä kukaan ole valittamassa että kaikkia ei valita. Jos fyysiset ominaisuudet eivät ole sopivia, niin huono siinä on koulutukseen hakea.

  10. 12

    Jenni r sanoo

    Olen ainoita naisia miesvaltaisella alalla ja mua on aina kohdeltu kuin kukkaa kämmenellä… Liiankin kanssa. Sen takia musta on hämmentävää lukea näitä juttuja. Toisaalta sanon aina itse niin suoraan että miehet hiljenee… Siksi en ole voinut varmaan valittaa mistään. En ole ikinä kokenut että sukupuoli olisi ollut mulle este, päinvastoin älyttömän iso mahdollisuus!

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *