Osta jäätelö sille, joka ei sitä muuten saa.

Unelmien kesä?
Onko se mummolaan pääsy, onkiminen, uiminen, soutaminen vai ulkomaan matkat?
Väitin verkkouutiset- blogissani, että köyhä lapsi ei kesällä tee mitään. Blogin aiheuttamissa keskusteluissa mietittiin, mitä on köyhyys. Onko se vain rahattomuutta? Onko vähäosainen eri asia kuin köyhyys? Koetin selkeyttää asiaa yhä yksinkertaisemmaksi, jotta väkijoukot ymmärtäisivät, mistä puhun.
Itse asiassa on aivan sama, tai melkein aivan sama, onko rahaa vai ei, jos lasta kasvattaa ihminen, joka on turvallinen, rehellinen, kasvatuksessaan looginen sekä luotettava. Se takaa lapselle hyvät eväät elämään.
Vaikka olisi rutkasti rahaa muttei edellä mainittuja asioita, ei kovin pitkälle pääse.

Jos lasta kasvattaa ppp eli pelottava, puutaheinää puhuva, parantumaton sanansa syöjä, tulee lapsestasikin ppp eli musiikkitermin kaltaisesti niin hiljaa kuin mahdollista- lapsi. Ole näkymätön, älä aiheuta mielipahaa, älä pyydä mitään, älä odota mitään, älä luota kehenkään.

On siis lapsia, jotka kesällä eivät pääse uimaan,koska ei ole uimahousuja eikä kukaan saa aikaiseksi viedä uimaan. On lapsia, jotka eivät pyöräile, koska eivät omista pyörää. Ei mennä myöskään mummolaan, ei kirjastoon ei metsään leikkimään.

Voi olla, että menee osaltani jankutukseksi, mutta minäkin olen ppp: pirun pahasti pittuuntunut siihen, että ketään ei tunnu kiinnostavan tuleva 10 viikon kesäloma niiden lasten osalta, joille se ei ole loma vaan painajainen ilman lämmintä ruokaa ja yhtä turvallista aikuista.

Juu, on ilmaispaikkoja leireillekin mutta luuletteko te, että nämä pelottavat, puutaheinää puhuvat, parantumattomat sanansa syöjät saavat aikaiseksi paikan hakemisen?

Turussa oli 60-70-luvulla seitsemän kesäsiirtolaa joka kesä. Sadoille lapsille, ilmaisia. Osa viipyi viikon, osa kuukauden. Sinä aikana ainakin saatiin ruokaa, mukavaa tekemistä ja turvalliset raamit kesälle.

Siirtolat lopetettiin, kun tulijoita ei enää ollut. Tämän hetken yhteiskunnassa näen enemmän hätää kuin koskaan ennen. Puhutaan perustulon vaatimuksesta kaikille.

Minä vaadin peruslapsuutta jokaiselle. Kesän pitää olla ihana: lepoa, iloa, uusia kokemuksia, naurua ja seikkailua.

Ja koska emme niitä kesäsiirtoloita nyt saa ensi kesäksi mitenkään, ottakaa se naapurin lapsi mukaan mökille, tarjotkaa kotianne kesäkodiksi lapsille, ostakaa jäätelö sillekin, joka ei sitä muuten saa.

Onko kesä 2016 unelmien vai painajaisten kesä?

Kommentit
  1. 2

    ss sanoo

    Hyvä! Poikkean hiukan juri tästä aiheesta. Mieltäni kirvoitti tuo plankettien täyttäminen, jotta lapsi pääsisi niihin ilmaisiin leireihin. Ei äiti tai isä, jonka elämä on sekaisin ja uuvuttavaa jaksa etsiä, hakea, noutaa kaavakketta ja vastata monenmoisiin kysymyksiin. Tarvitaan konreettista apua. Katsoin tässä yhtenä iltana kodittomien ohjelmaa, mietin pitkäaikaistyöttömiä; miten päästä ylös suosta. Ei ainakaan kepillä tai sanomisilla, että tee jotain, valita, yritä, pinnistä ja ponnista. Jokin samankaltaisuus tai ainakin vire sydämessäni läikähti, kun luin kirjoitustasi. Siinä vaiheessa, kun ihminen voi huonosti, on apaattinen, masentunut tms., niin ei auta sanoilla ohjaaminen. Tarvitaan jotain konkreettista.

  2. 3

    Sini sanoo

    Nyt itse äitinä vasta ymmärrän, kuinka hieno ihminen oma äitini on. Meillä oli käytettävissä isovanhempieni mökki järven rannalla. Auto oli aina täynnä omia ja naapurin lapsia, kun lähdimme viikoksi mökille (parhaimmillaan meitä mahtui kyytiin 8 kakaraa). Uitiin, narrattiin kaloja ja pelattiin korttia. Raha meillä oli aina tiukalla, mutta mökin kasvimaalta tuli satoa ja verkoista saatiin kalaa, jos meillä lapsilla ei ollut kalaonnea. Uikkareita löytyi mökin laatikoista, samoin pyyhkeitä. Päivät kuluivat uikkareissa, illaksi kaivettiin vanhoja verkkareita. Tärkeintä oli yhdessäolo.

  3. 4

    Lehti sanoo

    Vaatii sitä sosiaalista pääomaa, jotta kykenee omien ongelmienkin keskellä järjestämään lapselle jotain mitä odottaa. Pitkä- tai lyhytaikaistyöttömyys ei tähän liity mitenkään sinänsä.

    Toisaalta, niin kivalta kuin jonkun toisen lapsen vanhemman satunnaisjäätelö kuulostaakin, ei sekään riitä kuin luultavasti tehostamaan häpeäkokemusta ja tunnetta armopaloista. Näitä ongelmia ratkotaan järeillä sosiaalipolitiittisilla toimilla, jotta lapsilka olisi muutakin kuin ne hyväntekeväisyysarpajaisten sattumavoitot.

  4. 5

    Katariina Richter sanoo

    Hyvä kirjoitus. Itse en päässyt muualle kuin kesäsiirtolaan josta nautin täysin siemauksin. Siellä oltiin kaikki yhdenvertaisia. Upeita muistoja niistä. En pysty tarjoamaan mökkeilyä, matkoja, leirejä tms. lapsilleni. Harmittaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *