Koulu aiheuttaa syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia

imagesZBVU4IH2
Autossa oli sata vuotta sitten vielä kynttilät lamppujen paikalla. Sitten tulivat kaasuvalot ja sen jälkeen vasta sähkövalot. Jos tänään ulos mennessäsi näkisit vielä autojen ajavan kynttilänvalon kajastuksessa, saattaisit ajatella, ettei ole kukaan tuohonkaan keksinyt mitään parempaa.

Autoa on kyllä kehitetty mutta koulua ei. Opetettavat aineet ovat peräisin vuodelta 1892 ja koko liitutaulu-opettaja-pulpetti muutamien satojen vuosien takaa.

Olen tätä pohtiessani päätynyt siihen tulokseen, ettei koulu ilmeisesti kiinnosta ketään, koska sitä ei ole kehitetty. Eikö se mene niin, että se, mikä ei kiinnosta, ei kehity? Kolmannen luokan ympäristöopin kirja alkaa edelleen kappaleilla piharatamo, pihatatar ja niittyleinikki, aivan kuten minullakin 1969. Ketään ei ole kiinnostanut vaihtaa kappaleiden sisältöä.

Joka päivä jää Suomessa seitsemän nuorta sairaseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä. Syitä on useita mutta niiden joukossa on myös oppimisvaikeudet. Koulu siis aiheuttaa mielenterveysongelmia. En yhtään ihmettele.

Kuvitellaan oppilas, muistan uraltani kaksi, jolla on jumalalliset käden taidot. Hän loihtii teknisen työn tunneilla puusta aivan mitä tahansa. Hänellä olisi valmiina intohimo, visio omasta unelmastaan puuseppänä tai kirvesmiehenä. Hän rakastaa tehdä käsillään töitä. Sen sijaan, että hän saisi keskittyä vähän enemmän omaan lahjakkuuteensa ja saada onnistumisen kokemuksia, hän opiskelee englantia, historiaa, fysiikkaa, musiikkia ja saa niistä todistukseen numeroiksi neljä ja viisi. Hänen 9-luokan päästötodistuksen keskiarvo on 6,5. Sinä vuonna ammattikouluun pääsi rakennuspuolelle keskiarvolla 8.

Hän menee kymppiluokalle korottamaan numeroita muttei onnistu siinä eikä pääse seuraavanakaan vuonna opiskelemaan sitä, mitä rakastaa. Hän masentuu, koska luulee olevansa niin huono, ettei kelpaa mihinkään. Hänellä ei ole tukiverkkoa, joka puhaltaisi häneen itseluottamusta. Koska koulu on määritellyt hänet huonoksi, hän luulee, että hän ei ole hyvä missään.

Yhdeksän vuotta hänelle tehtiin selväksi, ettei ihan nyt poika ole siitä etevimmästä päästä. Aika monta viitosta tuli otettua noiden vuosien aikana. Kertaakaan ei kukaan sanonut, että taivas varjelkoon, miten hyvä sinä olet.

Hän jäi kotiin sohvalle makaamaan ja nostamaan sairaseläkettä mielenterveydellisistä syistä. Hän ei ollut niitä selviytyjä-sankareita, jotka kestivät yhdeksän vuotta peruskoulua löytämättä lahjakkuuttaan ja intohimoaan mutta jotka löysivät sen sitten myöhemmin.

300 helsinkiläiseltä syrjäytyneeltä nuorelta kysyttiin, mikä heidän mielestään oli syy heidän syrjäytymiseensä. Karmaisevat 70 % vastasi: koulu.

Montako sataa nuorta tarvitaan vielä lisää?

Kommentit
  1. 1

    Pauliina sanoo

    Jos en tietäisi kirjoittajan taustaa, pitäisin juttua järkyttävän huonona ja yksioikoistavana. Kun tiedän taustan, ymmärrän ehkä jossain määrin, mutta toisaalta vielä vähemmän ymmärrän näitä räikeitä yksioikoisuuksia. En sitten tiedä, haluatko tahallasi kärjistää.

    Ei millään jaksaisi puuttua sen tarkemmin mihinkään, mutta oletko miettinyt, että tämä vastaus ”koulu” saattaa tarkoittaa aika monia asioita? Se ei välttämättä viittaa millään tavalla opetussuunnitelman huonouteen. Lisäksi on otettava huomioon, että syrjäytyneillä voi olla mielipide asiaan, mutta vastaus ei ole välttämättä totuus. Ei etenkään se totuus, että koulu, koska opetussuunnitelma oli huono ja sopimaton.

    • 1.1

      sanoo

      Oliko jutussa jotain, mikä ei pitänyt paikkaansa. Ops on vanhentunut, onneksi uusi ops 2016 on aika hyvä. Ehkä enemmän olen huolestunut meidän opettajien tavasta antaa se nelonen ja viitonen kysymättä ja ihmettelemättä edes, mistä se tuli. Olen nähnyt liian monen lapsen jo viidenneltä luokalta saatika yläkoulussa itsetunnon huononevan ja huononevan , kun kokeista tulee huonoja numeroita eikä kukaan pysähdy miettimään, miksi näin on. Mikä ihme saa sinut puolustamaan nykykoulua?

  2. 2

    sanoo

    ”Joka päivä jää Suomessa seitsemän nuorta sairaseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä.”

    Tämä luku ei pidä paikkansa, vaikka siihen usein törmääkin. Hyvin suuri osa ”mielenterveyssyistä” eläkkeelle jäävistä sairastaa invalidisoivaa fyysistä sairautta, jonka perusteella Kela ei myönnä eläkettä, jolloin sairaseläkkeen syyksi pitää valehdella psykiatrinen sairaus, oli sellaista tai ei. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi krooninen väsymysoireyhtymä/myalginen enkefalomyeliitti, fibromyalgia ja krooninen borrelioosi. (Plus kaikki ne, joiden oikeaa diagnoosia ei ole saatu selville tai sille ei ole diagnoosikoodia lainkaan.)

    Esim. fibromyalgiaa sairastaa useita prosentteja väestöstä, myös lapsia ja nuoria. CFS/ME:tä sairastaa noin 0,5 % väestöstä, myös lapsia ja nuoria. Heistä valtaosa on työkyvyttömiä. Eli pelkästään tätä neurologista sairautta (G93.3) sairastaa toistakymmentätuhatta työkyvytöntä, jotka eivät voi saada diagnoosilla sairaseläkettä. Niinpä papereihin ilmestyy usein masennus, vaikka sitä ei olisikaan.

    Tiedän myös tapauksia, joissa esimerkiksi epilepsia on diagnosoitu kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi, jotta on saatu tarvittava sairauseläke.

    Toivottavasti tästä urbaanilegendan latelemisesta joskus päästäisiin eroon. Toki vielä parempi olisi, jos Kela lopettaisi tämän Suomen perustuslakiakin rikkovan, valtavaa vahinkoa aiheuttavan ja jopa hengenvaarallisen toimintansa. Masennusdiagnoosi valitettavasti usein tehokkaasti estää hoidon saamisen fyysisiin sairauksiin.

    • 2.1

      sanoo

      Nyt taidettiin ajautua hieman sivuraiteille. Mitä ihmettä teillä on sitä vastaan, että yritän saada ihmiset ymmärtämään, että koulun pitää muuttua niin, että mahdollisimman moni saa opiskella tavalla, joka on heille paras? Jos olen 32 vuotta sivusta seurannut, miten lapsen itsetunto jo alakoulussa lähtee huonontumaan, koska hän ei opi ja tuntee itsensä huonoksi ja tyhmäksi ja yritän toitottaa, että katsokaa nyt sitä lasta ja yrittäkää ymmärtää. En käsitä, kuka voi olla tätä asiaa vastaan ja millä argumenteilla?

  3. 3

    Pupu sanoo

    Samaa mieltä olen kyllä Pauliinan kanssa, tuskin se opetussuunnitelma mikään suurin syyllinen on. Itsekin kun mietin omia peruskouluaikoja, niin jos jätetään laskuista pois sellaiset oppilaat, joilla oli oikeita oppimisvaikeuksia, niin ei niitä nelosia ja vitosia saavat tyypit mitään viattomia uhreja olleet. He olivat juuri niitä luokkien häirikköjä, jotka syystä tai toisesta eivät vain ikinä halunneet tai jaksaneet tehdä mitään koulunsa eteen. En itse muista tutuistani ketään, joka olisi peruskoulussa jostain aineesta saanut vitosen vaikka olisi aivan tosissaan ja täysillä yrittänyt ja lukenut. Voi olla että ne häiriköt olivat hyviä jossain tietyssä oppiaineessa, mutta olisiko heitä sen takia pitänyt käsitellä kaikissa muissa aineissa silkkihansikkain, vaikka heillä itsellään ei ollut mitään kiinnostusta tehdä näiden muiden opintojen eteen mitään?

    Toki jos opsia saataisi uudistettua niin, että kaikki peruskouluoppilaat saataisi oikeasti motivoitua ja tekemään jotain niin olisihan se hieno juttu, mutta tiedä häntä, maailmassa on aina niitä joita opiskelu ei vain kiinnosta tai jotka eivät ole valmiita näkemään vaivaa, koska se on vain niin työlästä.

    • 3.1

      sanoo

      Ei OPS meitä estä opettamasta. Sehän on kovin laaja, voit opettaa melkeinpä, mitä haluat. Osa häiriköi, koska opettajan tapa opettaa on heille täysin mahdoton: kuulomuisti 0 ja opettaja vain puhuu, lapsi, joka oppii liikkumalla mutta pakotetaan istumaan 6h päivässä jne. Olen samaa mieltä, että aina on muutama, joka ei halua oppia mutta silloinkin minua kiinnostaa, miksei halua. En ihan ymmärrä tätä koulun muutoksen vastustusta, jos sillä haluamme aikaan saada vain sen, että mahdollisiman moni pystyisi opiskelemaan itselleen parhaalla tavalla. Tähän asti olemme käyttäneet vain yhtä tapaa.

  4. 4

    Entinen priimus sanoo

    Kolumni on hyvä. Näissä koulutus- ja koulukeskusteluissa tuntuu olevan vallalla ristiriitainen käsitys ”vapaasta ihmisestä”, joka on kiltti tai häirikkö omasta tahdostaan, mutta joka pitää tavalla tai toisella nujertaa muottiin, vallan alle. Ja joka on ehdottomasti nujerrettavissa, käsiteltävissä ja muokattavissa objektina.

    Valta on tabu, koulu on tabu ja opettaja on tabu. Yksilön pitää mukautua, niellä vallankäyttö, totella ja mukautua. Ikuisesti. Niin kauan kuin auktoriteettiasemassa olevat ottavat leikin ja roolinsa tosissaan ja näkevät maailman jonkinlaisena moraalisena taistelukenttänä, jossa yksilöt ovat sellaisia kuin ovat omasta vapaasta tahdostaan ja jossa he ovat jonkinlaisen siunatun kapellimestarin roolissa, ollaan hukassa. Sellainen näkökulma on paitsi järjetön myös julma.

  5. 5

    Rouva Sana sanoo

    Oi, minä niin rakastan sinun lämminhenkistä ja paikoin aika itseironistakin tapaasi suhtautua lapsiin ja nuoriin – myös heihin, jotka saavat harvoin lämpimiä katseita. Tykkään.

    Ei toden totta ole yhtä oikeaa tapaa oppia ja opiskella. Niille luokkien pahimmille häiriköillekin – kuten täällä jossain näin mainittavan – on olemassa se omin juttu koulussa. Silti meillä kuitenkin valitettavasti edelleen on pitkälti vain yksi ainoa tapa oppia ja opettaa. Akateemiset taidot ovat arvossaan, vaikka oppilaista vain murto-osa tarvitsee niitä kaikelta siltä osin kuin ne opetussuunnitelmaan tällä hetkellä sisältyvät – mainitsemistasi niittyleinkeistä alkaen.

    Olen usein miettinyt, että istuapa meistä vanhemmista jokainen viikon ajan peruskoulussa. Jo joutuisi opsin nykyinen sisältö – ja opetus – tiukan luupin alle.

    Oppilailla se on jo kuitenkin joutunut. Viimeksi eilen sain esittää tiukan pinon perusteluja sille, miksi fysiikkaan liittyvä valon kulku on vain opeteltava ulkoa.

    Se oli vaikeaa. Sanopa siihen suoraan, että hyvin olen pärjännyt tähän ikään asti, vaikka olen unohtanut itse asian saman tien kokeen jälkeen.

    Sekin aika olisi kannattanut käyttää mieluummin sukan kutomiseen.

  6. 6

    matti laitinen sanoo

    Asia voi olla päinvastoinkin. Se, että koulu menee huonosti on seurausta jo olemassa olevasta huonosta elämänhallinnasta. Koulu ei siis ehkä aiheuta syrjäytymistä, vaan alkanut syrjäytyminen vaikuttaa koulumenestykseen. Vai mistä johtuu, että monet alkavat menestyä huonosti vasta yläluiokilla menestyttyään siihen asti ihan hyvin? Muutenkin keskustelu käsittelee koulua möhkäleenä, joka se ei ole. On erilaisia kouluja ja erilaisia opettajia. Myyttien ja urbaanilegendojen sijaan olisi mukava saada esille faktoja. Useinkaan ei esim. ole niin, että reaaliaineissa heikoilla olisi kädentaitoja tai päinvastoin. Väittipä joku konsultti taannoin myös, että adhd-oppilaista tulee usein aikuisina yritysjohtajia yms. Haluaisinpa nähdä senkin tutkimuksen.

  7. 7

    Lyyti sanoo

    Sillä miten opettaja suhtautuu oppilaisiinsa on oikeasti valtava merkitys. Nykyresursseilla ajan ja läsnäolon antaminen lienee yhä haastavampaa. Olen päässyt lukiosta yli kaksikymmentä vuotta sitten, silti muistan edelleen peruskoulusta ja lukiosta kolme opettajaa, jotka paitsi osasivat opettaa oikein, saivat myös yrittämään ja uskomaan itseeni. Etenkin kaksi heistä vaikutti omalta osaltaan siihen, ettei nykyisinkään lyö helpolla hanskoja tiskiin.
    Jotta opettajat tuohon edelleen pystyisivät heillä pitää olla henkisen ja pedagogisen kapasiteetin lisäksi riittävä järjestelmän tuki.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *