Kärkihankkeena liikkuminen

Sitä toppahousujen kahinaa en unohda koskaan. Innostaakseni väsyneitä viitosluokkalaisia vielä jaksamaan pimeässä talvessa laskemaan, keksin hyvän keinon: aina, kun lasku meni oikein, sai mennä itse valitsemaan leiman ja leimata se matikan vihkoon. Luulin, että viitosluokkalaisia ei leimat enää kiinnostaisi. Olin väärässä. Alkoi kiihkeä laskeminen ja leimoja haluttiin niin paljon, että ne haettiin juosten. Toppahousujen kahina vain kuului luokassa.

Olimme menossa luokkaretkelle Lontooseen ja tiesin, että kävelisimme noin 10 km päivässä ja epäilin oppilaiden kuntoa. Toin luokkaan kaksi stepperiä ja sanoin, että jokainen käyttää niitä ainakin kerran viikossa. Alkunolostelujen jälkeen oppilaat ottivat stepperille mukaansa hissankirjan ja samalla, kun polkivat, lukivat hissan läksyä.

Kolmas luokka oli niin villi, että päätin lähteä kesken tunnin alakertaan jumppasaliin pelaamaan jalkapalloa. 15 minuuttia raivokasta pelaamista ja takaisin tunnille. Tämä toistettiin useasti kolmannen luokan aikana, kunnes lopulta alkoi rauhoittua.

Vaikka luokassa oli jo satulatuoli, pyörivät tuolit ja keinutuolit, pyysivät kolmasluokkalaiset joka päivä , että saadaanko nostaa pöytää niin, että voidaan lopputunti tehdä töitä seisten. Selkeästi istuminen pitkään ei ollut heidän juttunsa. Pyöreä pöytä nousi jousen avulla ja kaikki viisi tekivät töitä seisten.

Minulta on kysytty useasti, että mites toi ergonomia nyt, kun lapset voi vaikka maata lattialla lukemassa tai istua sohvalla laskemassa. Se on kumma juttu, että se ergonomia ei kiinnostanut silloin, kun istuimme vielä viime vuonna 70-luvun muovituoleilla. Ajalta, jolloin ergonomia oli vain pilkahdus suunnittelijoiden silmässä.

Sekin on kumma, kun aina vedotaan tutkimukseen: onko tästä tutkimustietoa? Perustuuko tämä tutkimukseen? Mutta tutkimus ei tue tätä? Olisi helpompi uskoa, jos olisi tutkimustietoa.
Kukaan ei koskaan ole tutkimuksella todistanut, että hiljaa paikallaan istumalla oppii parhaiten. Silti sitä on tehty satoja vuosia.
Huolestunut äiti kysyi minulta, että mites nyt, kun luokassa saa liikkua, niin meidän Anna oppii parhaiten hiljaa istuen ja nyt varmaankin häiriintyy.
Sanoin, että 700 vuotta on menty hiljaisten ehdoilla. Olisko nyt aika antaa muidenkin kokeilla oppimista omalla tavalla?

Digiloikka, lakkouhka , sairasloma ja lomaraha

Nyt on paljon asiaa:
digiloikka on hyvä juttu. Loikataan ja pitkälle. Tosin siitä taitaa tulla kolmiloikka, sillä tarvitaan
a) pelit ja vehkeet
b) nettiyhteys
c) toimivat ohjelmat.

Olen mielestäni loikkinut jo aivan tarpeeksi ja minulta alkaa mennä hermo. Digitalisaatio kuulostaa hienolta ja olisin riemumiellä siihen liittyvä, koska mielestäni kirjat rajoittavat oppimista. Tietokone avaisi meille koko maailman, ei vain sisällysluetteloa, josta oppilasta kiinnosta kaksi kohtaa.
Mutta: saimme köyhänä alueena tasa-arvorahaa 200 000. Päätimme ostaa 90 iPadia. Mahtava juttu. Mutta ei me nettiä saatu. Olis varmaan köyhä ylpistyny liikaa. Vuosi meni ilman nettiä. Saatiin myös smartboardit mutta joku riitautti kaupan ja smartit asennettiin seinään toukokuussa, pari viikkoa ennen kesälomaa.
Home-evakossa jouduimme kahteen eri kouluun ja päätimme jakaa iPadit per luokka. Minä sain 8 iPadia ja kaksi laturia. Miksi vain kaksi? En tiedä ja nekin allekirjoitin veriplasmallani vakuuttaen, etten koskaan niitä hukkaisi.
Sain kahdeksan iPadia toimimaan uudessa koulussa.
Mutta: kalliit, lisensseillä hommatut, mahtavat sähköiset opetusmateriaalit EIVÄT TOIMINEET iPadeissa.
Kokeilkaa Puffinia. Ei toimi. Safaria. Ei toimi. Niin joo, meidän materiaali ei toimi padeissä.
Koko vuosi ilman digiloikkaa.
Kun kysyn kolleegoilta, mitä mieltä he ovat loikasta, he vastaavat:
– Kun sais nyt ensin koneet, jotka toimii.

Lakkouhka: Hmm…olen sitä mieltä, että säästettävä on, koska olemme törsänneet rahaa siis liikaa. Olemme äänestäneet ihmisiä, jotka joutuvat nyt soutamaan meidät kuivalle maalle. Sitten tulee vähän ikäviä uutisia, että pitäis vähän tiukentaa vyötä, niin jengi menee lakkoon. En ole samaa mieltä.
Ainoa asia, mitä en hallituksen ehdotuksessa hyväksy, on sairasloma-asia. Opettajat sairastavat, koska ovat homekouluissa: poskiontelotulehdus, silmätulehdus, ääni meni, keuhkoputken tulehdus, astma. Kunta ei pysty näyttämään uusia , puhtaita tiloja vaan sanovat, että jos haluat siirron, niin jonoon vaan. Jos siis sairastan huonon sisäilman takia, en haluaisi siitä itse maksaa.

Lomaraha: miksei kukaan ehdota, että lomarahat pois? Se on joku ikiaikainen juttu. Mieluummin antaisin lomarahat pois, ja muut edut takaisin.
Ei mulla muuta.