Tein kolme virkavirhettä enkä kadu

Anna-Stiina Nykänen kirjoittaa tänään Hesarin kolumnissa opettajasta, joka teki kolme virkavirhettä eikä kadu. Kyse oli oppilaasta, joka ei suostunut laittamaan kännykkää pois ja lopulta ope otti kännykän ja kiskoi oppilaan oven ulkopuolelle.
Nykänen on oikeassa siinä, että meillä opettajilla on pelottavan paljon valtaa ja sitä voi käyttää myös väärin, sillä hulluista opettajista ei pahemmin kirjoiteta, jostain kumman syystä.

Hulluja ovat myös työtämme opettajina rajoittavat pykälät: oppilasta ei saa laittaa luokan ulkopuolelle lopputunniksi ilman valvontaa…tuota, kuka siellä käytävässä sitten pitäisi olla? Ainoa keino on viedä oppilas kolleegan luokkaan. Normaalisti oppilas pitää tätä nolona. Vieraan luokan oppilaat tuijottavat ja hän joutuu istumaan siellä silmätikkuna. Noloa on, mutta ei ole muutakaan ratkaisua.
Yhä useammin oppilas ei olekaan nolo vaan tervehtii vieraan luokan kavereita jo ovelta sankarin elkein, jolloin siirrän ongelman kolleegalle, ei hyvä.
Vielä hauskempi tapaus on repun tarkastus: paikalla pitää olla kaksi täysikäistä henkilökuntaan kuuluvaa…jos tämä tapahtuu kesken tunnin, niin se toinen aikuinen tekee virkavirheen jättämällä oman luokkansa yksin. Rehtori ei taatusti ole paikalla sinä päivänä, kun hänen pitäisi tutkia reppua. Ai välitunnilla? Se tilanne on päällä siinä tunnilla eikä siinä voi sanoa, että opetellaan ensin tämä konditionaali ja kastotaan sitten se sun reppu.
Sitten oppilaalla on oikeus pyytää repun tarkastukseen joku mieleinen aikuinen koulun henkilökunnasta. Kuka häntä lähtee hakemaan? Jättääkö hänkin tuntinsa kesken? Mitä, jos hän on juuri hiihtämässä? Miten järjestät jouhevasti tulenaran tilanteen, jossa halutaan tutkia oppilaan reppu ja paikalla pitäisi olla kaksi aikuista ja yksi oppilaan valitsema….

Se kiire ja sählinki koulussa on sitä luokkaa nykyään, ettei siellä pysty noudattamaan kaikkia lakipykäliä. On oiottava mutkat suoraksi ja toivottava, ettei tule jälkipyykkiä.
Toivon tälläisiä Nykäsen kirjoittamia juttuja paljon, paljon lisää, jotta opettajat vihdoin hermostuisivat, jättäisivät kiltin tytön syndroomansa ja nousisivat kapinaan järjettömiä oloja vastaan. Suuri osa opettajista tekee töitä sisäilmaongelmaisissa kouluissa jatkuvien säästöjen kourissa. Oppilasaines on tietyillä alueilla erittäin haastavaa ja opettaminen ei suinkaan ole opettajan työn keskiössä. Kannustan opettajia myös sankoin joukoin siirtymään helpompiin olosuhteisiin niin kauan kuin neljän oppilaan opettaja Utössä saa samaa palkkaa kuin 30 oppilaan opettaja Jakomäessä. Olen pitkän linjan konkari ja tehnyt työni aika haasteellisissa oloissa ja voin sanoa, että selviytyminen päivästä toiseen on kuin loppumaton maratooni, jossa tankkauspaikkoja on liian vähän. Kun työlleen ja lapsille lojaalit opettajat kerrankin sanoisivat yhdessä ei, niin nähtäisiin todellinen kriisi, jossa talousahdinko, sote ja pakkolait ovat vielä pientä.

Kommentit
  1. 1

    Pekka Vornamo sanoo

    Todella hyvä ja naseva artikkeli monien opettajien raastavasta nykyarjesta. Juuri kyseisistä syistä iskin hanskat tiskiin viisi vuotta sitten ja suuntasin ihan muihin hommiin. Minua ärsytti myös tuo kiltti tyttösyndrooma opettajissa. Ei muuta kuin työtaisteluun vaan ja enemmän jytyä myös mmattijärjestöön !

    • 1.1

      Mimmi sanoo

      Aika jännä juttu. Kun luki tämän HS:n jutun ja alkuperäisen blogikirjoituksen, ei ihan heti olisi arvannut asioiden liittyvän toisiinsa mitenkään.

  2. 2

    tiina keskinen sanoo

    En malta olla kommentoimatta Maaritin loistavaa juttua. Olen se ope, jota HS:n Nykänen raippasi blogissaan. Hänen tulkintansa alkuperäisestä AL:n jutustani oli uskomaton. Mutta jos en osannut asiaani kyllin selkeästi tuoda kolumnissani esille, niin Maarit osasi. Ihanaa luettavaa! Kiitos vaan.

    • 2.1

      sanoo

      Myös Utön opettaja kommentoi, että virkavirheitä tulee päivittäin tehtyä mm. vessaan mennessä…luokka jää yksin. Nyt kun on nämä norminpurkutalkoot, niin voisi näitä meidänkin ohjeistuksia vähän karsia. hyvä, että nostit pinnalle asian. Nyt pitäisi vaan satojen opettajien liittyä joukkoon ja sanoa, että totta on, virkavirheitä on pakko tehdä päivittäin. Tsemppiä vaan sinne töihin!

  3. 3

    Tiina sanoo

    Minkälaiset oikeudet lakiin sitten pitäisi kirjata opettajille?
    Saako rehtori tutkia opettajan laukun?

    • 3.1

      sanoo

      No, jos tehdään ohjeistus, että oppilaan voi poistaa lopputunnin ajaksi valvottuun tilaan, niin pitäisi myös kertoa, miten se on mahdollista. Ja miten kolmen aikuisen saaminen koolle reppua tarkastamaan kesken päivän onnistuu ilman virkavirhettä.

      • 3.1.1

        sanoo

        Eiköhän se sääntö siitä reppujen tarkistamisesta ole juuri siksi, etteivät opettajat kovin herkästi ja omin päin lähtisi oppilaidensa reppuja tutkimaan. Aikaisemman lain mukaan tätä oikeutta ei ollut koululla lainkaan, vaan paikalle piti kutsua poliisi. Jos joskus opettajaksi ryhdyn, niin en kyllä pienikokoisena naisena lähde murrosikäisen sällin reppua tutkimaan ellei tukenani ole paria muuta aikuista. Jo ihan omankin turvallisuuteni vuoksi.

        • 3.1.1.1

          sanoo

          Ei taida opettajat herkästi niitä reppuja kaivella. Taitaa olla aika harvinaista. Jos sinä haluat siihen apua, hyvä juttu. Toinen ei tarvitse apua. Joka asiaan ei voi laatia sääntöjä, silloin homma ei toimi. Pitää myös luottaa ammattitaitoon ja maalaisjärkeen. Jos opettajat myöntävät tekevänsä päivittäin virkavirheitä selvitäkseen työstään, niin jossain on vikaa.

          • 3.1.1.1.1

            Riitta sanoo

            Henkilötarkastuksia, mitä oppilaiden reppujen tutkiminenkin on, säädellään lailla varsin tarkasti, oli sitten kyse poliisista tai rajavartijoista. Miinusta on outoa, että opettajat kuvittelevat olevansa tässä asiassa jotenkin lain yläpuolella; haluavat enemmän valtuuksia, mitä esimerkiksi poliisilla on.

            Ehkäpä koko oikeutta ei opettajille olisi pitänyt lainkasn antaa, jos tämä on näin vaikeaa.

          • 3.1.1.1.2

            sanoo

            Luulen, että opettajat antaisivat oikeuden mieluusti pois. Kun se opettaminen olisi tärkeämpää. Jos siellä kassissa olisi jotain epäilyttävää , oikeasti todella kyseenalaista, poistaisin oppilaan mieluummin koulusta, kun alkaisin tähän ” haetaan kolme aikuista” -leikkiin mukaan.

  4. 4

    Jussi sanoo

    Mites hoituu tänäpäivänä opettajan oman laukun tarkistus? Montako poliisia siinä pitää olla läsnä? Meillä aikoinaan Helsingissä Pukinmäen yläasteella alkoi eräällä tunnilla kadota taulusieniä mystisesti. Noin sadannen sienen jälkeen opettajaa alkoi silmin nähden ”harmittaa” ja hän vaati jokaista avaamaan reppunsa tarkistusta varten. Kadonneiden taulusienten arvoitus selvisi vasta, kun opettaja saatiin tasapuolisuuteen vedoten näyttämään myös oman veskansa sisältö. Ihme varas, perkele. Myöhemmin koulun rehtori kyllä valvoi luokamme tunteja – ilmeisesti juurikin näiden opettajien väärinkäytösten takia.

  5. 5

    Petri Haapa sanoo

    Koulut ovat aika onnettomia yhteisten käytäntöjen luomisessa ja jokainen opettaja luulee tai tuntee olevansa yksin luokkansa kanssa. Pikemminkin ollaan vähän hyvillään, että tuollakin kollegalla on ihan samanlaisia ongelmia kuin minullakin, mutta asiaan en nyt edes halua puuttua, kun eivät ne ongelmat juuri nyt kosketa, kun minulla on nyt tämä rauhallinen luokka opetettavana.

  6. 6

    Pekka sanoo

    Itsekin ope. Monilla kommentaattoreilla ei ole käsitystä siitä, millaista opettajan työ on, sen vastuista, rajattomasta työkentästä ja alati laajentuvasta työnkuvasta. Sama koski HS:n kolumnistia, joka loukkaantui omasta tulkinnastaan koskien oppilaan oikeuksia AL:n jutussa kuvatussa tilanteessa.

    Nykänen on siinä oikeassa, että ylätason pohtimista tarvitaan, mutta opettajan työn arjesta hän ei kovinkaan paljon voi tietää kirjoituksen perusteella. Ei ole yksinkertainen asia ylläpitää 25 aitoa ihmisuhdetta päivittäin: huolehtia oppilaiden oppimisesta, keskinäisestä suhteista, kaikkien fyysis-psyykkisestä hyvinvoinnista ja joskus perheiden tilanteistakin.

    Eipä sillä, kyllä opettajakin voi kiusata ja kohdella alentavasti oppilaitaan, pilkata, vähätellä ja käyttää heitä omien negaatioidensa purkautumisteinä, mutta oppilaan häiritsevään käytökseen puuttuminen ei tätä ole, päin vastoin: kun puututaan rakkaudella, tehdään juuri sitä työtä, mitä kuuluukin.

  7. 7

    Tiina Tiitinen sanoo

    Hei. Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Miksi ihmeessä opettajaa kiinnostaisi kaivella jonkun oppilaan reppua huvikseen, uteliaisuuttaanko? Nähdäkseen nuhjaantuneet kirjat, repaleisia monisteita ja likaisen penaalin? Kyllä silloin on kyseessä se, että pelätään toisiin oppilaisiin kohdistuvaa väkivallan tekoa eli teräaseen tai esim. sytkän mukana oloa, varkautta tai päihteiden tuomista kouluun. Kuinka joku voi olla sitä mieltä, että tällaisten esineiden kouluun tuomista pitäisi saada suojata yksityisyydellä? Ja jos näitä ei repusta löydy, sehän on kaikille hyväksi, maine on puhdas. Jos menen konserttiin, laukkuuni kurkkaa järjestysmies. Mitä sitten? Ja repun sisältöä paljon intiimämpää tietoa leviää meistä kaikista netissä…

  8. 8

    Ilkka Rusanen sanoo

    Virkavirheet ovat kuin talvisen pujotteluradan kepit; mitä lähempää niitä kurvaat sen paremmin sujuu lasku. Voi välillä vaikka osuakin hiukan, muttei saa mennä väärältä puolelta. Terveisiä vaan kaikille eroluosopopelta. Polvet mustelmilla. Onnellisesti 12 vuotta eläkkeellä viihtyisän ja antoisan työrupeaman päälle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *