Rakettikaaos
Suurimmassa osassa Ruotsia normaalisti sujunut uudenvuoden juhlinta sai ikäviä sävyjä, kun ilotulitusrakettien ja paukkupommien räiskiminen karkasi joissain paikoissa käsistä ja esim. raitiovaunuja ja bussipysäkeillä olleita ihmisiä kohti ammuttiin raketteja. Pauke alkoi jo useita päiviä ennen uudenvuodenaattoa ja jatkui pari-kolme päivää sen jälkeenkin, tosin laantuneena. Kovinta räiskintä oli lähiöissä ja toreilla (ja lööpeissä) ja tulipalojakin syttyi. Meidänkin kulmilla ammuttiin yksittäisiä raketteja päiväkausia, mutta muuten oli rauhallista. Vain yksi kontti paloi, toisin kuin vuonna 2008, jolloin nykyinen kouluni tuhoutui raketista aiheutuneesta palosta. Vielä toissa yönä joku räjäytti pari postilaatikkoa kadullamme, kuten uutenavuotena aina joku keksii tehdä.
Malmön Möllevångstorgetilla kuvattu video kaoottisesta uudenvuodenjuhlinnasta kohahdutti Suomessakin, enkä yhtään ihmettele. Maata pitkin ammutut raketit räjähtelivät muun muassa ihmisten jalkoihin ja autojen tuulilaseihin, eikä tilanne näyttänyt olevan kenenkään hallinnassa. Videota on luonnollisesti hyödynnetty myös propagandatarkoituksiin ja sen kuvannut Jash Doweyko-Jurkowski joutui sellaiseen mediapyöritykseen, että hän kirjoitti lopulta Sydsvenskaniin vihaisen mielipidekirjoituksen, jossa hän analysoi tapahtumia ja maailman tilaa ylipäänsä. Kirjoitus oli mielestäni kiinnostava silminnäkijälausunto (vaikka en ole kaikesta samaa mieltä), joten lähetin hänelle viestin ja kysyin ja sain luvan suomentaa ja julkaista kirjoituksen blogissani. Hän halusi korostaa, ettei ole vasemmistoa tai oikeistoa, vaan suorademokratian ja humaanisuuden kannattaja. Mielipiteet ovat siis hänen, käännös minun.
Tekemällä ja julkaisemalla videoni Malmön Möllevångenin uudenvuodenkaaoksesta olen tehnyt useita aloittelijan virheitä ja saanut sen myötä oppia kovemman kautta, kuinka media toimii. Olen stressaantunut, nukkunut huonosti, enkä ole voinut tehdä töitä, koska puhelin soi koko ajan ja olen joutunut antamaan haastatteluja. Kun heräsin filmini julkaisua seuranneena päivänä, en ollut uskoa silmiäni…
Oikeistomedia käyttää filmiäni jakaakseen muukalaisvihamielistä propagandaa. Vasemmistomedia yrittää torjua asiantilan painottamalla antirasistista sanomaa, eikä ole onnistunut kuin mahdollisesti syyttämään ilotulitteita ja miesryhmiä. Kuten tavallisesti toisin sanoen.
On myös kysytty poliisilta, poliitikoilta ja pelastuslaitokselta, mikä meni pieleen sen sijaan, että olisi katsottu peiliin ja kysytty itseltä, mitä minä olisin voinut tehdä estääkseni kyseisen käytöksen. Eräs toimittaja meni jopa niin pitkälle, että sai kuulostamaan siltä kuin olisin leikannut kahden tunnin materiaalista lyhyen filmin pahimmista kuvista muuten rauhallisesta uudenvuoden vietosta. Se ei pidä paikkaansa. Filmi kuvaa minuutteja kaoottisen vuodenvaihtumisen molemmin puolin. Sillä ei ole merkitystä, että olin ulkona kuvaamassa kauan ennen ja jälkeen vuodenvaihteen.
Minun ajatukseni oli kuvata Möllanin kaoottista tunnelmaa vierailijan silmin, ei muuta. On teidän ongelmanne, miten tulkitsette filmini ja aikomukseni tai mitä teette lausunnollani. Möllevångstorgetin, kuten kaikkien muidenkin paikkojen maassamme, pitäisi olla turvallisia vierailla koska tahansa ja kenen tahansa. Kuten ystäväni sanoi minulle: “Kieltäkää idioottimainen käytös, älkää ilotulitteita.”
Idioottimaisella käytöksellä ei ole sen enempää tekemistä ruotsalaisen kuin arabikulttuurinkaan kanssa. On kysymys käytöstavoista, ihmisten kunnioittamisesta ja henkilökohtaisesta vastuusta. Illan aikana näin vain yhden ainoan naisen läksyttävän yhtä nuorista, jotka ampuivat ihmisiä päin. Sitten hänen miehensä hiljensi hänet, ettei aiheutuisi ongelmia. Kaikki kunnia tälle naiselle.
Poliisin pelkkä läsnäolo sai aikaan, että hetkeen ei kukaan uskaltanut ampua raketteja ihan minne sattuu. Ettekö itse huomanneet sitä, te jotka olitte vuorossa? Heti kun autonne rullasivat eteenpäin kiihtyi vaaka-ampuminen taas. Poliisin pitäisi ennen kaikkea suojella ihmisiä.
Teidän täytyy ymmärtää, että ette voi antaa signaaleja heikkoudesta, jos haluatte säilyttää kunnioituksen väestön keskuudessa. Kun sanotte tuntevanne olonne turvattomaksi, oli sitten kyse ilotulitteiden ampumisesta tai kivien heittelystä “altistuneilla alueilla”, olette hyväksyneet ja tunnustaneet tappionne. Näin ei voi olla. Lopettakaa höpötys ja toimikaa. Eikä tämä koske vain poliisia, vaan myös vanhempia ja kanssaihmisiä, jotka näkevät, että homma ei mene oikein.
Olen väsynyt tekstipohjaisiin keskusteluihin, kommenttiosioihin ja sekä poliittiseen että median ilmapiiriin Ruotsissa. Se johtaa melkein pelkästään vain lisääntyneeseen vastustajan halveksuntaan ja samanmielisten selkääntaputteluun. Emme enää edes katso toisiamme silmiin, mutta silti otamme itsellemme vapauden olla harrastelijapoliitikkoja sosiaalisessa mediassa ja oksennamme mielipiteitä jatkuvalla syötöllä.
Miksi vastustajat, yksityishenkilöt poliitikkona, eivät useammin kohtaa keskustelun merkeissä julkisissa tiloissa? Miksi täytyy aina odottaa äärimmäisen tehottomia ja aikarajoitettuja SVT:n debatteja puoluejohtajien kesken? Näissä keskusteluissa todistamme sen lisäksi usein hiekkalaatikkotasoa, joka saa minut miettimään, mitä minun verorahani oikein rahoittavat.
En ole vasemmistoa. Enkä sen puoleen oikeistoakaan. Menikö vaikeaksi, kun minua ei voikaan asettaa ennalta määritettyyn mielipidekäytävään? Ajatelkaa itse!
P.S. Ilotulitteita ei pitäisi mielestäni kieltää. Kiellot eivät yleensä toimi koskivat ne sitten mielipiteitä, väkivaltaa tai huumeita. Eikö meidän olisi jo pitänyt oppia se?
Jash Doweyko-Jurkowski
-Jash Doweyko-Jurkowski on 27-vuotias mies Malmöstä. Hän on kiinnostunut historiasta ja politiikasta, pitää kirjoittamisesta ja dokumentoinnista ja työskentelee verkkokaupassa tuotetekstien ja markkinoinnin parissa.-
edit:
Ilotuliteala ehdottaa, että rakettien myynti kielletään.
Pari kaveria tunnistettu videosta ja kutsu käy poliisikuulusteluun.