Maabrändin kanssa hippasilla

”You were asking about Finland?”

”Yes.”

”Haluamme aivan aluksi painottaa, että Suomi on aivan tavallinen maa.

”Ahaa, luulimme että…”

”Ei pidä uskoa kaikkea mitä kuulee. Meissä ei ole mitään erityistä tai millään tavoin kiinnostavaa. Suomi on kaukana pohjoisessa, kylmä ja loskainen ja suomalaiset ovat vihamielisiä jurottajia. Jos Suomea pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi: suorastaan tylsä. Olemme huolissamme juuri siitä, että kaikenlaista epämääräistä huhupuhetta liikkuu maailmalla. Sen vuoksi haluamme tarjota teille oikeaa tietoa ihan näin viralliselta taholta.”

”Eikö kuitenkin koululaitoksenne…”

”Ei ei ei. Ihan tavallinen koulu. Mitä nyt yhdeksän luokkaa ja perusoppivelvollisuus. Ei mitään etuoikeuksia kenellekään. Maassa maan tavalla.”

”Ruotsiin verrattuna…”

”Olemme aivan samanlainen kuin Ruotsi. Emme kireämpi emmekä löysempi. Ylipäätään meillä on juuri sama linja kuin kaikissa Pohjoismaissa.”

”Mutta Ruotsissa tämä Nato-selvitys…”

”Se taas on Ruotsin oma asia. Hyvänen aika, mitä siitä tulisi jos Ruotsikin alkaisi puuttua meidän Nato-kantaamme!”

”Ja teidän Nato-kantanne on…”

”Ei ole. On siis sekä kyllä että ei.”

”On kanta vai ei?”

”On että kyllä ja ei. Tai vaihtoehtoisesti ei tai kyllä. Mutta ei niin kuin Ruotsissa. Me emme peesaa. Ja kiellämme meidän peesaamisen.”

”Mutta juurihan sanoitte, että teidän ja Ruotsin välillä ei ole eroa?”

”Aivan. Akkurat. Eikä Norjan.”

”On vai ei ole eroa?”

”Ei tietenkään ole eroa, ei kannata tulla meille vain sen takia että luulee eroa olevan. Ruotsi on ehdottomasti parempi paikka.”

”Mutta Nokian romahduksen jälkeen teillä Suomessa on varmaan paljon insinöörejä työttöminä…”

”Juu meillä on paljon työttömiä, mutta emme tarvitse uusia enää. Juuri sen vuoksi Ruotsiin vain.”

”Oletteko aivan varma?”

”Kyllä ehdottomasti. Pidämme rajallakin huolen, että se mikä voi jäädä Ruotsiin myös jää Ruotsiin, niin pitkäksi aikaa kuin tarvitaan.”

”Selvä sitten, menemme Ruotsiin.”

 

* * * * *

 

”Seuraavaksi pitäisi varmaan tulla niitä irakilaisia.”

”Hoitelin äsken niiden delegaation aivan niin kuin ministeri ohjeisti.”

”Mitä? Tuohan oli uusia investointikohteita etsivä kiinalaisvaltuuskunta, joka tässä kävi!”

”Mutta menettelin täsmälleen näiden maabrändiohjeiden mukaan.”

”Näyttäkääs nyt niitä ohjeita. No niin. Nämä on kyllä ihan tuoreet, päivätty syyskuulle 2016.”

 

* * * * *

 

”Päivää, tervetuloa Suomeen. Haluan varmistua aivan ensimmäiseksi valtuuskunnastanne. Oletteko pakolaisia?”

”Ei, me tutkimme Suomea mahdollisena investointikohteena.”

”Loistavaa, selvä pyy! Tämän halusinkin kuulla. Minkä tyyppiset kohteet teitä kiinnostavat?”

”Ensi sijassa strategiset metalinne ja kriittinen ydinvoimatuotanto. Lisäksi voisimme ostaa jonkin jääkiekkojoukkueen.”

”Jääkiekko, tämä on helppo rasti, tiedänkin yhden joukkueen, joka on konkurssissa, jollei se saa nopeasti ulkopuolista rahaa. Saatte kaupan päälle vielä hallituspuolueen kansanedustajan firman keulakuvaksi.”

”Kuulostaa hyvältä.”

”Ja meillä olisi Harjavallassa nikkelijalostamo, sieltä tosin aina silloin tällöin pääsee vähän lirutuksia Kokemäenjokeen tai rikkidioksidia ilmaan.”

”Ihan ok, meillä sellaista sattuu yhtenään. Siitä varmaan saa jotain alenusta? Lisätään ostoskärryyn.”

”Ydinvoimalat on vähän huonossa huudossa, kun meillä on keskeneräisiä jo ennestäänkin, mutta ehkä meillä olisi silläkin puolella teille jotakin…”

 

* * * * *

 

”No niin, nyt olin tarkkana. Varmistin että ovat investointivaltuuskunta ja pidin huolen, että saavat kaikkea mahdollista haluamaansa. Ydinvoimalan hommaaminen oli hiukan hankalaa, mutta kiky-sopimuksen hengessä rehkin kesälomia säästämättä ja onnistuimme kuin onnistuimmekin löytämään yhden ydinvoimahankkeenkin.”

”Varmistitko myös mistä päin ne olivat?”

”No en tullut kysyneeksi. Mutta ei kiinalaisia.”

”Olivatko venäläisiä?”

”Nyt kun kysyt – saattoi muuten justiinsa ollakin! Ne oli varmaan venäläisiä.”

”Pässinpää! Etkö ole lukenut Ulkopoliittisen instituutin uutta selvitystä, jossa kerrotaan miten venäläiset koettavat investointien avulla soluttautua yhteiskuntaamme!”

”Ei tässä ehdi mitään lukea, kun pitää maabrändiä vaalia! Ensin yhteen suuntaan ja sitten toiseen!”

”Vaihdan tilallesi toisen virkamiehen!”

”Ei onnistu, säästötavoitteet ja rekrytointikielto. Sori siitä.”

”Sitten ei auta muu kuin väittää että venäläiset on ihan samanlaisia kuin muutkin.”

”Ai niin kuin Ruotsi on sama kuin Suomi?”

”Ei, ei niin. Ei ei ei.”

”Mutta minä en enää löydä tarkempia lisäohjeita maabrändiohjeista.”

”Et niin. Maabrändi on lakkautettu. Säästösyistä. Pärjäämme kyllä ilmankin, kunhan vain kaikki kantavat kortensa yhteiseen kekoon.”

”Tietääkö ministeri muuten, että sana ’talkoo’ on alun perin venäläistä perua… älkää lyökö, ministeri…”

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *