Voitontavoittelu ei tee yksityisestä sote-tuotannosta julkista kalliimpaa

Sote-uudistuksen yhteydessä kuulee jatkuvasti väitettävän, että yksityisesti tuotettu palvelu on välttämättä kalliimpi kuin julkisesti. Tämä johtuu kuulemma siitä, että yksityisen palvelun on tuotettava voittoa, mutta julkisen ei. Julkisen palvelutuottajan on maksettava vain kustannukset, mutta yksityisen on lisättävä päälle vielä voitto. Ajatus kuulostaa kenties ensi alkuun järkevältä, mutta se on silti väärä1.

Tarkastellaan asiaa esimerkkikunta Asiattomalan näkokulmasta. Asiattomala voi joko tuottaa terveyskeskuspalvelun itse tai ostaa sen yksityiseltä palvelutuottaja Kimalaiselta. Kimalainen on voittoa tavoitteleva pörssiyritys. Sen pitää tuottaa omistajilleen sama tuotto kuin pörssiyritysten yleensä, tai kukaan ei sijoita siihen. Sanotaan nyt, että tuo tuotto on vaikka sitten 10 %, eikä puhuta mistään riskistä tai eräistä muista tärkeistä asioista, jotka eivät kuulu tähän.

Nyt julkisen tuotannon halpuuden puolestapuhujien logiikka menee suurin piirtein näin. Jos Asiattomala tuottaa itse terveyskeskuspalvelut, se tai pikemminkin kuntalaiset joutuvat maksamaan vain palvelun kustannukset, kuten palkat, vuokrat ja niin edelleen. Sanotaan että näiden summa on vaikka miljoona euroa. Jos kunta ostaa palvelut Kimalaiselta, sen täytyy saada näiden kustannuksen lisäksi miljoonalle vielä tuo 10 % tuotto. Kimalaisen hinta on siis 1 100 000.

Mutta mietitään asiaa vähän pidemmälle. Mitkä ovat itse tuotettujen terveyspalvelujen todelliset kustannukset Asiattomalalle? Jos kunta ei perustaisi terveyskeskusta, se voisi käyttää miljoona euroa johonkin muuhun. Esimerkiksi sijoittaa ne kuntalaisten puolesta Kimalaiseen tai muihin pörssiyhtiöihin. Tai jättää ne kuntalaisten taskuun näiden itse sijoitettavaksi. Tällöin kunta tai kuntalaiset saisivat rahoille 10 % tuoton. Tuotto menetetään, kun rahat sijoitetaan pörssin asemesta terveyskeskukseen. Toisin sanoen kunnalle terveyskeskuspalveluiden tuotannosta tuleva kokonaiskustannus on miljoona euroa ynnä varojen menetetty tuotto 100 000 euroa.

Kustannus on täsmälleen sama kuin Kimalaiselle maksettu hinta.

Kun kustannukset lasketaan oikein, yksityinen ja julkinen palvelutuotanto eivät eroa kustannuksiltaan toisistaan voittomarginaalin vuoksi. Myös kunta joutuu maksamaan sijoitettujen rahojen tuoton menetettyinä tuloina. Kustannukset voivat erota muista syistä, tehokkuuserojen tai erilaisten kannustimien vuoksi. Joskus viranomaistyö voi olla tehokkaampaa, toisinaan taas yksityinen tuotanto. Mutta tällä ei ole mitään tekemistä voitontavoittelun kanssa.

1 Kirjoituksen aihe on ollut Asiattoman toimituksessa pinnalla jo pitkään. Sitä on käsitelty aiemmin luonnoksissa jotka eivät päätyneet julkaistavaksi asti. Kyllä, meillä on karsintaa. Siksi julkaisemme tämän täysin poikkeuksellisesti kummankin katsastajan yhteispostauksena.

Kommentit
  1. 1

    Austrian sanoo

    Tuollaiset imputoidut kustannukset ovat hankalia arvottaa oikein, ihan hyvä argumentti voisi olla myös se että julkisen sektorin vaihtoehtoiskustannus voisi olla sen rahoituskustannusten %-määrä sidottuun pääomaan nähden.

  2. 2

    HooFoo sanoo

    Meinaatko, että Kimalainen sijoittaisi miljoonan terveyspalveluihin, eikä veloittaisi tuosta kunnalta/kuntalaisilta 1100000? Ei kunnalla ole tuota miljoonaa sijoittaa muualle, se pitää maksaa Kimalaiselle voittomarginaalin kera.
    Onkohan jäänyt kesken miettimisen vai oletko "Kimalaisen" trolli….?

    • 2.1

      sanoo

      Totta Kai Kimalainen tarvitsee voittomarginaalinsa, mutta pointti oli juuri se, että Asiattomalakaan ei selviä miljoonalla muutoin kuin sosialistien laskelmissa, joissa pääomalle ei lasketa hintaa eikä kustannustehokkuudella ole merkitystä, kun kulujen kattamiseksi voi aina korottaa suurituloisten veroja tai ottaa loputtomasti lainaa. Siis kerrataanpa; Asiattomala menettää saamatta jääneenä tuottona yhtä paljon kuin maksaisi voittomarginaalia Kimalaiselle. Julkinen tuotanto ei siis ole itsestään selvästi halvempaa, joskaan ei välttämättä kalliimpaakaan, jos kustannukset lasketaan samoilla kriteereillä. Laitetaan molemmat vertailuun ja tehdään kulut läpinäkyviksi. Kyllä se totuus sieltä sitten löytyy.

  3. 3

    Tuomo sanoo

    Mielestäni ajatuksenne on hieman puutteelinen.

    Entä jos kunta antaa terveyskeskuksen Kimalaisen hoidettavaksi, mikä on silloin kustannus:

    Kimalaiselle maksetaan terveyspalveluiden tuottamisesta 1100 000 euroa. Samalla teidän laskukaavalla menetetään vaihtoehtoinen tuotto osakemarkkinoilta eli 110 000 euroa eli yhteiskustannus 1 210 000 euroa.

    Oma tuotanto tulee siten 110 000 euroa kannattavammaksi.

    Vai oliko tarkoituksenne osoittaa että halvinta on jättää palvelut tuottamatta ja sijoittaa rahat osakemarkkinoille?

    • 3.1

      Anonyymi sanoo

      Kunnalla on 1 000 000. Se voi sijoittaa sen terveyskeskukseen ja kustannus on 1 000 000. Vaihtoehto olisi sijoittaa markkinoille, joilloin saadaan 1 100 000. Oman terveyskeskuksen vaihtoehtokustannus on siis 1 100 000. Markkinatuotoilla kunta voisi ostaa terveyskeskuspalveluja Kimalaiselta 1 100 0000 rahayksiköllä, mikä onkin kuin ihmeen kautta juuri Kimalaisen pyytämä hinta.

      Kun pohditaan vaihtoehtoiskustannuksia katsotaan, mitä eri vaihtoehdot maksavat. Sitten verrataan niitä. Näin et ole tehnyt, vaan katsonut mitä yksi vaihtoehto maksaa ja sitten lisännyt siihen tuotot siitä, että olisi valittu toinen vaihtoehto.

      klaus kultti

    • 3.2

      Urkki sanoo

      Toisaalta, jos Asiattomala ostaa 1100000:lla terveyskeskuksen palveluineen, se ei voi palkata Asiattomalan Kansallisten Keskustademokraattien suurta poikaa terveyskeskuksen palvelualuejohtajaksi, vaan sen täytyy tehdä hänestä koko kunnan muutoskehitysjohtaja, mikä saattaa johtajan aktiivisuudesta riippuen haitata suurestikin Asiattomalan koulu-, liikenne-, sosiaali- ja kiinteistötoimen palvelutuotantoa.

    • 3.3

      Tuomo sanoo

      Sekoitat Klaus kaksi eri ajanhetkeä.

      Ajanhetkellä t=0 rahaa on vain miljoona (1 000 000) ja tarkastelet kunnan omaa tuotantoa tällä ajanhetkellä.

      Seuraavaksi esimerkissäsi Kimalainen valitaan tuottajaksi ajanhetkellä t=1, jolloin rahaa on sijoittamisen myötä 1 100 000 euroa.
      Toisaalta voimme ajatella että ajanhetkellä t=1 valittavana olisikin kaksi eri asiaa:
      A) oma tuotanto kustannuksella 1 000 000
      B) Kimalainen hintaan 1 100 000

      Kunnan palveluntuotanto on yhä noin voittomarginaalin verran (10%) halvempaa.

      Jos kunta päättää tuottaa itse palvelunsa 1 000 000 eurolla, niin se voi sijoittaa edelleen voittamansa 100 000 euroa joka tuottaa korkoa korolle efektin voimin jatkossa yhä enemmän rahaa. Jos kunta ostaa palvelun Kimalaiselta, se maksaa siitä yhä 10% enemmän kuin omasta tuotannosta.

    • 3.4

      sanoo

      Parahin Tuomo,

      Valitettavasti sinä sekoitat asiat, ei Klaus Kultti. Olennaista on se, että olivatpa Kimalaisen sijoitus- ja tuottovirrat millaiset tahansa, kunta voisi tehdä täsmälleen samanlaisen sijoituksen. Jos on olemassa sijoituskohde, jossa X euron sijoitus ajanhetkellä t ja tuottaa Y euroa ajanhetkellä s, niin kuka tahansa, kunta tai Kimalainen voi sijoittaa X euroa ajanhetkellä t ja saada Y ajanhetkellä s. Sama pätee vaikka kuinka monimutkaisiin sijoitusten ja tuottojen virtoihin.

      Jos on olemassa sijoituskohteita, josta saa tietyllä sijoituksella tietynlaisen tulovirran, niin kunta / kuntalaiset voivat tehdä tällaisia sijoituksia siinä missä Kimalaisen omistajatkin. Yksinkertainen konsti on tietysti ryhtyä Kimalaisen omistajaksi, jolloin automaattisesti saa samat tuotot samoille sijoituksille.

      Jos haluat vielä lisää konkretiaa, voit ajatella, että Asiattomalan vieressä on Osakligbyn kunta, joka on täysin identtinen. Osakligby ostaa terveyskeskuspalvelut yksityiseltä toimijalta. Käyttämällä miljoonan Asiattomalan kunta voisi nyt tuottaa kaupallisesti Osakligbyn terveyspalvelut, jolloin Osakligby maksaisi sille 1 100 000 euroa. Siis jollakin, ihan millä tahansa sinulle sopivalla aikataululla. Oman terveyskeskuksen kustannus on siis tuo 1 100 000 euroa.

      Minkä tahansa kunnan toiminnon kustannus on aina parhaan vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuotto.

    • 3.5

      Anonyymi sanoo

      Katsastaja H siis kannattaa sitä, että kunnat lähtevät sijoittamaan pörssiyhtiöihin? Olin taannoin näkevinäni Liberan sivuilla kirjoituksen, jossa joku kovasti vastusti muun muassa valtionyhtiöitä. Mutta ilmeisesti kuntien sijoitustoiminta on kuitenkin ihan mahdollinen vaihtoehto?

      • 3.5.1

        rivonaattori sanoo

        No mutta, täällähän ollaan keksitty julkiselle sektorille mielenkiintoinen tehtävä: tehdä verorahoilla riskisijoituksia markkinoille ja niide tuottojen avulla maksaa yksityisen palvelutuotannon voittomarginaalit.

        Laitetaanko Klaus Kultti johtamaan sijoitustyöryhmää vai miten edetään tämän politiikan kanssa?

  4. 4

    Anonyymi sanoo

    Vaihtoehtoiskustannus otetaan silloin huomioon, kun jokin asia jätetään tekemättä. Tässä esimerkissä se ostetaan toiselta taholta, jolloin laskelma on väärin.

    Oikea laskelma menisi niin, että Kimalaisen omistajat vaativat investoinnilleen 10% tuoton. Joten investoinnin ollessa n. 909 000 euroa tulisi tuoton olla 1 000 000 euroa. Tämän hinnan ollessa saman kuin Asiattomalan ei kunnan kannata ostaa palvelua ulkopuolelta. Kimalainen on vaihtoehto, jos se pystyy hinnoittelemaan palvelun alle kunnan hinnan, jolloin heidän investoinnin suuruus on maksimissaan myyntihinta/1,1. Mikäli he hinnoittelullaan ja kustannusrakenteellaan tähän pystyvät, he tekevät työn tehokkaammin ja pystyvät maksamaan investoinnille 10% tuoton.

  5. 5

    Anonyymi sanoo

    Kuinka monta rahaa kunta ottaa minulta, veronmaksajalta, ja muilta kaltaisiltani näissä kahdessa vaihtoehdossa?

  6. 6

    Anonyymi sanoo

    Asiattoman kunnalla on kaksi vaihtoehtoista tapaa tuottaa sote-palvelut: (a) tehdä itse hintaan miljoona euroa ja (b) ostaa Kimalaiselta hintaan 1,1 miljoonaa euroa. Yleinen tuotto-odotus on 10 % puolin ja toisin.

    Jos kunta valitsee vaihtoehdon (a), se menettää tuloja 100 000 euroa vuodessa, koska kunnan pääoma vähenee miljoonalla eurolla.

    Jos kunta valitsee vaihtoehdon (b), se menettää tuloja 110 000 euroa vuodessa, koska kunnan pääoma vähenee 1,1 miljoonalla eurolla.

    Jostain syystä luen kuitenkin Asiattomien tekstin niin, että he valitsivat vaihtoehdon (c), jossa kunta ei tuota sotepalveluja. Näinhän ei tietenkään voi olla, joten selittäkääpä ymmärtämättömälle, missä kohtaa Asiattomat tuottivat sotepalvelut.

  7. 7

    sanoo

    Parahin Anonyymi,

    Tähän kysymykseen on vastattu jo aika perusteellisesti aiemmin. Kerrataan nyt sitten. Jonkun asian kustannus on kaikki ne muut asiat, joita saataisiin, jos asiaa ei tehtäisi. Terveyskeskuksen kustannus ovat kaikki ne muut asiat, joita voitaisiin hankkia, jos terveyskeskusta ei olisi. Kirjoituksen ajatus on se, että tämä kustannus on riippumaton siitä, hankitaanko terveyskeskus ostopalveluna vai tehdäänkö omana tuotantona.

    Aloitetaan ensin vielä helpommalla esimerkillä. Tarkastellaan vain terveyskeskuksen hallintorakennusta. Onko halvempaa käyttää kunnan omistamaa toimistorakennusta vai vuokrata tilat ulkopuolisilta? Ulkopuolinen vuokraaja toki sisällyttää vuokraan tuottovaatimuksen. Vastaus on: ei ole väliä. Jos vuokrataan, kustannus on vuokra. Jos käytetään omia toimistotiloja, kustannus on se vuokra joka jää saamatta, kun tilat käytetään itse. Tähän sisältyy aivan samansuuruinen tuottokomponentti. Kustannus ei siis riipu siitä, onko tila oma vai vuokrattu. Tuotto sisältyy kumpaankin tapaukseen: joko vuokraajalle maksettuna tai sitten menetettynä vuokratuottona.

    Mutta täsmälleen sama logiikka pätee koko terveyskeskustoimintaan. Jos tuotanto ostetaan, hintaan sisältyy tuottovaatimus. Jos tehdään itse, kustannus on se hinta, joka olisi saatu myymällä tuotanto vaikka naapurikuntaan. Tähän sisältyy luonnollisesti ihan samanlainen tuotto-osa kuin ulkopuoliselta ostettuun. Lopputulos on sama kuin vuokraamisen ja oman tilan käytössä: kustannus ei riipu siitä tehdäänkö itse vai ostetaanko ulkopuoliselta.

    Jatkamme keskustelua mielellämme, mutta sitä ennen suosittelen kaikkien googlaavan "opportunity cost".

    • 7.1

      Anonyymi sanoo

      Arvon Katsastaja H,

      vastasitte harmillisesti kysymyksen ohi. Vaihtoehtoiskustannus on toki tuttu asia.

      Aloitetaan helpommasta esimerkistäsi, ja tehdään tästä konkreettinen. Sovitaan, että hallintorakennuksen arvo on miljoona euroa ja omistaja haluaa tälle 10 % vuotuisen vuokratuoton (sekä oletetaan tämä verottomaksi tuloksi). Tällöin kunnan vaihtoehtoina on vuokrata talo hintaan 100 000 euroa / vuosi tai ostaa talo miljoonalla, jolloin kunnan pääoman aleneminen aiheuttaa kunnan tuloihin 100 000 euroa / vuosi tipahduksen. Tästä tapauksesta olemme siis aivan samaa mieltä.

      Terveyskeskuksen suhteen tilanne on kuitenkin eri. Ehkä seuraava huomio saa asiattomatkin ymmärtämään tämän: kunnalla ei ole vaihtoehtoa jättää sotepalveluja tuottamatta tai ostamatta: niitä on oltava kuntalaisten saatavilla*. Tämän vuoksi vaihtoehtoiskustannusta ei ole, koska ei ole vaihtoehtoa. Vaihtoehdot ovat siis maksaa tapauksessa (a) miljoona euroa tai tapauksessa (b) 1,1 miljoonaa euroa.

      * Jos nyt kuitenkin sallitaan se mahdollisuus, että sotepalveluja ei tuoteta voidaan laskea vaihtoehtoiskustannukset tapauksille (a) ja (b). (a):lle tämä on 100 000 euroa / vuosi ja (b):lle tämä on 110 000 euroa / vuosi, koska itse määrittelitte vaihtoehdon (b) hinnaksi 1,1 miljoonaa euroa. Asiattomat eivät tässä huomioi jälkimmäistä vaihtoehtoiskustannusta.

    • 7.2

      Anonyymi sanoo

      Arvon Katsastaja H,

      vielä lisäyksenä: olisitte täysin oikeassa, mikäli esimerkissänne Kimalainen tarjoaisi palveluitaan hintaan 100 000 euroa. Se ei kuitenkaan tee näin.

  8. 8

    Anonyymi sanoo

    Jotain tässä on, mikä ei minua vakuuta, vaikka kirjoittaja väittää kaiken moneen kertaan selittäneensä. Lähtötilanteessa kunnan velvollisuus on järjestää terveyspalvelut ja se voi valita joko tuottaa ne itse tai ostaa ulkoa. Itse tuotettuna ne maksaisivat miljoonan, Kimalaiselta ostettuna 1,1 miljoonaa (ja kai tässä on oletettava, että Kimalaisen tarjous on paras minkä kunta saa). Kirjoittaja esittää, että kunta voi sijoittaan miljoonan Kimalaiseen tai muuhun yhtiöön ja näin päätyy siihen, että molemmat vaihtoehdot ovat samanarvoiset. Mutta mistä se sijoitettava miljoona (vai 1,1 miljoonaa) tulee? Jos kunnan on joka tapauksessa rahoitettava terveyspalvelut, joko maksamalla niistä itse tuotettuna miljoona tai maksamalla 1,1 miljoonaa Kimalaiselle, ei kumpikaan summa ole käytettävissä sijoittamiseen. Kummallakaan summalla ei siis voi hankkia tuottoa arvopaperimarkkinoilta. Jos kunta tuottaa palvelut itse, se voisi teoriassa (tosin tuskin käytännössä) sijoittaa satatuhatta ja hankkia siitä tuotot itselleen.

    • 8.1

      Touko Väänänen sanoo

      Hei,
      Se, että Kimalaisen tuotto-odotus on 10% tarkoittaa sitä että kun he investoivat terveyspalvelujen tuottamiseen 1 miljoonaa euroa nyt, he haluavat saada 1,1 miljoonaa euroa vuoden kuluttua. Täten kunnan täytyy maksaa 1,1 miljoonaa Kimalaiselle vasta vuoden päästä terveyspalvelujen tuottamisen aloittamisesta ja tämän ajan kunnan omistama miljoona on käytettävissä sijoittamiseen.

  9. 9

    Anonyymi sanoo

    Entäpä jos Kimalaisen lisäksi olisi kolmannen sektorin voittoa tavoittelematon palveluntarjoaja, joka myisi täysin samaa palvelua 100 000 euroa halvemalla? Edelleenkö on aivan sama, kummalta palvelut ostetaan?

    Vuokraamisen/omistamisen tai lainan/omanrahan suhde, josta tykkäätte vääntää, ei ole täysin väärin ajateltu. Mutta siitä ei ole mitään apua tässä tilanteessa. Joko kaupunki maksaa kuukaudessa miljoonan lääkäreille suoraan tai 1.1 miljoonaa Kimalaiselle. Kimalainen on oleellisesti hyvin kallis tilitoimisto, jonka kautta palkanmaksu maksaa 10 senttiä per euro. Mitään kuvaillunkaltaista vaihtoehtokustannusta ei ole olemassa, Kimalaisen valitsemalla kaupunki köyhtyy 100 000 euroa.

  10. 10

    Anonyymi sanoo

    Suomen Pisa- yms. testien tulokset täytyy näiden vastausten (ja minun reaalimaaiilman kokemusten) perusteella diskontata uudelleen. Ja ehkä Hessun ja Tuukan pitäisi blogissaan ottaa tosissaan iltapljäyksien ohjenuora "älä koskaan aliarvioi lukijan kykyä ymmärtää väärin 1+1 tyyppiset ajatusharjoitukset todella väärin".''

    Ehkä esimerkin olisi voinut rakentaa: Asiattomala rakentaa terkkarin 1 mrd ja maksaa palveluista 100 milj. per vuosi (+ mitä kaikkea julkisen sektorin tehottomuus aiheuttaa) vs. Asiattomala ostaa palveluita Kimalainen Oy:ltä 110 milj per vuosi. Tjms.

  11. 11

    Anonyymi sanoo

    Veikkaisin, että täällä anonyymit ja Katsastaja puhuvat nyt hieman eri asioista, mikä johtunee tekstin kohdasta "perustaisi terveyseskuksen" ja kommenteissa menevät investoinnit ja operointikustannukset sekaisin. Ilmeisesti moni ajattelee tilannetta, että kunnassa ei ole valmiiksi terveyskeskusta ja sote-palveluita pyörittääksen kunta joutuisi sellaisen perustamaan ja tämän kustannus olisi miljoona rahaa. Jos kunta tämän rahan terveyskeskukseen laittaisi, niin se ei olisi kustannus vaan investointi, joka olisi sitten kunnan omaisuutta. Samalla tavalla kuin jo valmiina oleva hallintorakennus on yksinkertaisessa esimerkissä. Tähän päälle tulisi sitten vielä terveyskeskuksen vuosittaiset operointikustannukset.

    Ilmeisesti Katsastaja tarkoittaa kuitenkin tilannetta, että kunnalla on jo terveyskeskus, jonka operointikustannukset ovat miljoona rahaa. Tuon terveyskeskuksen palveluita Asiattomala voisi myydä naapurikunnalle markkinahintaan 1,1 miljoonaa rahaa ja ostaa sitten saadulla rahalla omaan kuntaan palvelut Kimalaiselta markkinahintaan 1,1 miljoonaa rahaa. Tästä saadaan tuo vaihtoehtoiskustannuksen ja samalla sote-palveluiden hinta. Tai vaikka Asiattomalalla ei olisi omaa terveyskeskusta, niin sen perustamisen hinta voisi olla vaikka 100 miljoonaa rahaa, mutta tämä ei muuttaisi tilannetta mitenkään, koska tuo siirtyisi sitten kunnan omaisuudeksi. Toki ensimmäisenä vuonna käteistä rahaa kuluisi hieman enemmän.

  12. 12

    Anonyymi sanoo

    Terveyskeskukset eivät ole rakennuksina ja varusteluiltaan mitenkään erityisen kalliita, eikä työntekijät ole työnantajan omaisuutta, joten en ymmärrä mitä järkeä on edes puhua mistään investoinneista. Kyse on vain siitä, kierrätetäänkö rahaa välikäden kautta henkilökunnalle vai ei.

  13. 13

    Anonyymi sanoo

    On kai tässä se ero, että toisessa tapauksessa kunta maksaa 1 100 000 euroa ja toisessa 1 000 000 euroa samasta tuotoksesta. Mitä väliä jollain kuvitteellisella vaihtoehtoiskustannuksella on, jos tavoitteena on tuottaa sama tuotos mahdollisimman edullisesti? Eli jos kunnalla on tuotostavoite ja budjettirajoite.

  14. 14

    sanoo

    Parahimmat lukijat,

    Tämän kirjoituksen tulos on aivan yleinen eikä riipu mistään kommenteissa esitetyistä oletuksista. Mitään väliä ei ole sillä, ovatko kustannukset operointikustannuksia vai investointeja. Silläkään ei ole mitään väliä, onko kunnan pakko järjestää palvelua vai ei. Kaiken olisi voinut sanoa täsmällisemmin ja monimutkaisemmin, mutta tavoitteena oli lukijaystävällisyys.

    Ainoa tärkeä seikka kirjoituksessa on se, että muidenkin on mahdollista tehdä samanlainen diili kuin Kimalaisen. Jos se on mahdollista Kimalaiselle, niin se on mahdollista myös kunnalle. Tämä oletus tehtiin heti alussa kun todettiin, että kummankin palveluntuottajan kustannukset ovat samat.

    Asiat voidaan siis tehdä myös monimutkaisemmin. Oletetaan, että Kimalaisen kustannukset ovat C(t), jossa t>0 on aika. Kimalaiselle maksetaan Y(t), joka sisältää voiton. On ihan sama mitkä kustannuksista ovat investointeja ja mitkä ovat operaatiokustannuksia. Näin ollen maailmassa on tarjolla sijoitus, esimerkiksi Kimalaisen osake, tai halutessasi samanlaisen terveyskeskuksen perustaminen naapurikuntaan, jossa kustannus on koko ajan C(t) ja tulo Y(t).

    Kunta voi siis halutessaan järjestää palvelun itse ja maksaa koko ajan C(t). Nyt kysymys on, mitä muuta sijoittamalla kustannusvirran C(t) voisi hankkia? No tietysti tulovirran Y(t), investoimalla kaupalliseen terveyskeskukseen. Näin ollen virtojen C(t) ja Y(t) arvo on kunnalle täsmälleen sama.

    Jos tämä tuntuu vieläkin hankalalta, kunnan "pakon" tai muun sellaisen vuoksi, ajattele näin. Kunta voisi aina maksaa oman Kimalaiselta ostamansa terveyskeskuksen kaikki maksut perustamalla täsmälleen samanlaisen kaupallisen terveyskeskuksen naapurikuntaan ja ohjaamalla kaikki tulot omasta kaupallisesta terveyskeskuksesta Kimalaiselle. Tämän järjestelyn hinta: täsmälleen sama kuin oman terveyskeskuksen perustaminen.

    Konkretisoidaan vielä. Yksinkertaisin tapaus on se, jossa maksetaan investointi C hetkellä 0 ja on olemassa yleinen tuottoprosentti r. Tällöin Kimalainen maksaa C(0) hetkellä 0 ja saa Y(1) = (1+r) C(0) hetkellä 1. Muita tuloja tai menoja ei ole. Kunta voi siis valita maksaako se (1+r) C hetkellä 1 vai C hetkellä 0. Esimerkiksi 1 000 000 nyt tai 1 100 000 vuoden päästä. Tämä on kunnalle se ja sama, koska se voi itsekin sijoittaa miljoonan nyt ja saada 1 100 000. Tämä on tietenkin perustapaus, mutta laskelma ei muutu miksikään vaikka C(t) ja Y(t) olisivat kuinka monimutkaisia.

    Tulos ei muutu vaikka olisi niin, että C(0)0 aina. Mutta näin ei tietenkään voi todellisuudessa olla. Kukaan ei anna esimerkin riskittömässä ym. maailmassa Kimalaiselle diiliä, jossa se maksaa 1 000 000 euroa ja saa saman tien käteen 1 100 000 euroa. Tällaisten diilien saaja olisi tosiaan onnenpekka ja saisi pian kaikki maailman rahat itselleen. Jos niitä on tarjolla, kunta voi tietysti mennä mukaan ilottelemaan.

    Olennaista on, että Kimalaiselle maksettu voitto on tuottoa sen terveyskeskukseen sitomista varoista, ja maksujen ja tuottojen ajoitus on tärkeä asia.

    (Korjasin kommenttia kirjoitusvirheen vuoksi, siksi näkyy poistettu kommentti).

    • 14.1

      sanoo

      No voihan. Jostakin syystä tuo näyttää koko ajan väärin tuota toiseksi viimeistä kappaletta, varmaankin koska siinä esiintyy erikoismerkki. En jaksa toista kertaa poistaa vaan korjaan sen tähän:

      Tulos ei muutu vaikka olisi niin, että C(0) on pienempi kuin Y(0) ja Y(t) on vähintään 0 aina. Mutta näin ei tietenkään voi todellisuudessa olla. Kukaan ei anna esimerkin riskittömässä ym. maailmassa Kimalaiselle diiliä, jossa se maksaa 1 000 000 euroa ja saa saman tien käteen 1 100 000 euroa. Tällaisten diilien saaja olisi tosiaan onnenpekka ja saisi pian kaikki maailman rahat itselleen. Jos niitä on tarjolla, kunta voi tietysti mennä mukaan ilottelemaan.

      Olennaista on, että Kimalaiselle maksettu voitto on tuottoa sen terveyskeskukseen sitomista varoista, ja maksujen ja tuottojen ajoitus on tärkeä asia.

    • 14.2

      Anonyymi sanoo

      Lukijaystävällisyytenne teki kommentistanne liian tulkinnanvaraisen: yllä oleva logiikka on taas täysin toimivaa. Kiitokset ajatuksenjuoksunne tarkentamisesta.

    • 14.3

      Anonyymi sanoo

      Kirjoituksessa on montakin ongelmaa, joista yksi olennainen, mutta kokonaan sivuutettu asia on verotus. Jos Kimalainen haluaa itselleen jäävän 10 prosentin tuoton, sen pitää veloittaa enemmän kuin 10 prosentin tuottoprosentin edestä kunnalta. Kunta ei joudu vastaavaa veroa maksamaan, jos se tuottaa palvelut itse. Jo tuosta seuraa kunnallistalouden näkökulmasta eroa.

    • 14.4

      Anonyymi sanoo

      Toinen iso ongelma teoreettisessa tarkastelussa on siinä, että kunnan vaihtoehtoistuotto ei ole sama kuin yksityisen toimijan. Kunnan sijoitusmahdollisuudet eroavat yksityisistä toimijoista, samoin niiden rahoituskustannuksetkin eroavat yksityisten toimijoiden vastaavista kustannuksista. Lisäksi todettakoon se itsestäänselvyys, että jos Asiattoman kunta todella myisi terveyskeskuksensa vaikkapa Kimalaiselle henkilökuntineen saaden vastineeksi miljoonan euron arvosta Kimalaisen osakkeita, ja jos Kimalaisen tuotto Asiattoman kunnan terveyspalveluista olisikin 10 %, siitä ei seuraisi mitään varmuutta siihen, että Asiattoman kunta saisi 10 prosentin vuosittaisen tuoton omista osakeomistuksistaan. Osakemarkkinoiden kehitys menee omia latujaan, ja osakesijoitusten tuottopotentiaali riippuu paljon mm. ostoajankohdasta ja ostohinnasta, korkotasojen yleisistä muutoksista sekä yleisestä suhdannekehityksestä. Vaikka teoreettisesti voi väittää mitä vaan, Asiattoman kunnalla ei ole mitään syytä olettaa, että osakeomistuksen tuotto olisi täsmälleen sama kuin se pääoman tuottovaatimus, jota se kuntansa terveyspalveluista joutuu maksamaan.

    • 14.5

      Jimppa-Jamppa sanoo

      Tämä kuvaus tulo- ja menovirroista selkiytti asiaa huomattavasti. Itselleni välittyi alkuperäisestä kirjoituksesta kuva, että on jotenkin sama, maksaako kunta säännöllisesti joko 1 000 000 tai 1 100 000, mikä on tietysti täysin posketonta. Sen sijaan käyttämällä rahat järkevästi, kunta maksaakin 1 000 000 nettona molemmissa tapauksissa.

  15. 15

    Anonyymi sanoo

    Tämähän on aivan hullua. Jos kunta perustaa oman terveyskeskuksensa toiseen kuntaan ja saa sieltä 10 prosentin tuoton, jonka voi siirtää Kimalaiselle, miksi se toinen kunta ei tuota palvelua itse sillä 1 000 000 eurolla. Siis pelkillä kustannuksilla.

    Ja eihän kunta voi sijoittaa vuodeksi rahoja mihinkään, jos sen pitää tuottaa ne palvelut. Tässä ketjussa on aina vähintään yksi kunta jolla ei ole tuota vaihtoehtoa. Silloin ei ole vaihtoehtoiskustannustakaan.

    • 15.1

      Austrian sanoo

      Tuo on kyllä nerokas havainto ja koskee varmasti myös omistusasunnossaan asuvaa. Eihän ole mitään järkeä laskea "vaihtoehtoiskustannusta" asuntoon sidotulle pääomalle koska ainahan täytyy jossain asua.

      Yrityksellekin riittää että liiketulos on tasan nolla, koska omistajalle maksettavat osingot eivät ole kustannus vaan pelkästään korkomenot ovat kuluja. Näin siis kirjanpidossa, joka on faktaa eikä fiktiota kuten taloustiede! 🙂

    • 15.2

      Anonyymi sanoo

      Toki pääomalla on hintansa ja tuottopotentiaalinsa. Yksityisellä asujalla on vaihtoehtona joko omistaa asunto 100 prosenttisesti, omistaa omistusasunto ja vivuttaa asuntoaan (nostaen asuntoa vastaan lainaa, ja sijoittaen sen edelleen), tai asua vuokralla. Mutta se ei pidä paikkaansa, että näiden kaikkien vaihtoehtojen vaihtoehtokustannus olisi automaattisesti sama. Blogikirjoituksessa ja sitä selittävissä kommenteissa on käytännössä väitetty, että vaihtoehtokustannus omistaen terveydenhoitopalvelut tai ne ulkoa ostaen olisi automaattisesti sama, mutta perusteet tälle väitteelle ovat olleet jokseenkin yhtä kummalliset kuin silloin, jos väittäisi omistusasumisen, vuokra-asumisen ja vivutetun omistusasumisen vaihtoehtokustannusten olevan automaattisesti samojen.

  16. 16

    Austrian sanoo

    Kansantalouden tilinpidossa julkisen tuotannon arvoksi lasketaan vain poistot, henkilöstön suorat ja välilliset kustannukset sekä ostetut materiaalit ja palvelut. Korkokustannus sidotulle pääomalle tai muu laskennallinen tuotto ei ole mukana. Jos kunta osaa vastaavan palvelun yksityiseltä niin että siihen sisältyy voittoa niin BKT kasvaa. Eli julkinen tuotanto on yksityistä halvempaa kun virallisesti siihen ei sisälly mitään tuottovaatimusta pääoman osalta, vain muut kustannukset arvotetaan markkinahintaan… BKT:n laskennan ovat määritelleet johtavat ekonomistit jo vuosikymmeniä sitten, ei sitä sovi parin suomalaisen virkamiesekonomistin kritisoida! 🙂

  17. 17

    Timo T sanoo

    Tämä on ollut hyvä ja avartava keskustelu mutta valitettavasti lähtötilanne kunnissa on toinen. Tällaista tarkastelua ei voi tehdä, koska kuntien sisäinen laskenta ei ole sillä tasolla, että vertailua voitaisiin tehdä. Tämä on näkynyt esimerkiksi niin, että kun sairaanhoitopiiri on vuokrannut sairaalastaan leikkaussalin yksityiselle lääkäriasemalle, tämä lääkäriasema on kyennyt tarjoamaan sairaanhoitopiirille leikkauksia halvemmalla kuin mihin sairaanhoitopiiri itse olisi kyennyt. Syynä ei ole halvemmat palkat eikä tehokkaammat laastarihankinnat vaan se, että sairaanhoitopiiri on vetäissyt leikkaussalin vuokrahinnan hihasta siinä vaiheessa kun lääkäriaseman kanssa on tehty siitä vuokrakauppaa.

    Julkisen sektorin sisällä hallintokunnan taloudenpidossa myös sisäinen vuokrahinta voi olla jotain ihan käsittämätöntä: voidaan esimerkiksi rakentaa sadan miljoonan sairaala ja sitten poliitikot päättävät, että sen takaisinmaksuaika pitää olla 25 vuotta koska se on hyvä pyöreä numero. Samaan aikaan yksityissairaala rakentaa itselleen toimitilan ja ohjeistaa suunnittelemaan sen rakenteet niin, että tekninen käyttöikä on 40 vuotta. Kun sitten verrataan 25 vuoden ja 40 vuoden takaisinmaksuaikojen pohjalta tehtyjä sisäisiä vuokrahintoja, ero on iso.

  18. 18

    Anonyymi sanoo

    No jo on köykäinen oletus, että kunta on erinomainen sijoittaja. Tämä on siis muotoiltu tekstissä ja katsastajien kommenteissa monella tavalla, mutta esimerkkinä: "Minkä tahansa kunnan toiminnon kustannus on aina parhaan vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuotto".

    Tällä logiikalla kunnan ei todellakaan kannata tuottaa palveluja vaan sijoittaa rahojaan kuin Warren Buffett ja kerätä miljardit talteen vuosikymmenien saatossa.

  19. 19

    Anonyymi sanoo

    Asiaa voi pohtia tuolta kantilta, tai sitten katsoa miten kapitalismi käytännössä toimii.

    Ellei jotain erikoislakeja säädetä, tulee yksityinen puoli keskittymään muutamalla toimijalle jotka ovat ulkomaisten eläke-/pääomarahastojen omistuksessa.

    Julkista kapasiteettia tullaan ajamaan alas ja yksityiseen puoleen muodostuu riippuvuussuhde. Teoreettiset tai kuvitellut hyödyt voidaan vetää vessanpöntöstä alas, kun yhteinen raha alkaa virtaamaan Suomesta pois.

  20. 20

    Anonyymi sanoo

    Itsekin sanoisin, että koska kunnan kuitenkin on terveyspalvelut tuotettava, on vaihtoehtoisen sijoituksen ominaisuuksiltaan oltava sellainen, että se nämä palvelut mahdollistaa. Eli vaihtoehtoina on Asiattomalassa käytännössä vain Mehiläinen ja oma terveyskeskus. Mehiläinen on yhtälössä samassa asemassa vain siinä tapauksessa, että 10 % p.a. tuotto markkinoilla on riskitön. Jos tuotto jää alle kyseisen prosentin, maksaa terveyspalveluiden osto kunnalle enemmän kuin miljoonan, koska alempi tuotto on korvattava verovaroin (tämä siksi että palveluiden osto maksaa jokatapauksessa 1100000 e). Tästä näkökulmasta on vaikea motivoida palveluiden ostoa Mehiläiseltä, kun palvelu voidaan tuottaa itse ilman sijoitustuottoon liittyvää riskiä.

  21. 21

    Anonyymi sanoo

    Jos kustannukset eivät ole investointeja, vaan kunta maksaa sitä mukaa, kun se saa palveluja, korkokustannus on 0 korkokannasta riippumatta ja taas Kimalainen on halvempi, jos se on edes himpun tehokkaampi. Jos valtio verottaa yksityistä enemmän kuin kuntaa, se on korjattava virhe.

  22. 22

    Anonyymi sanoo

    Entä sitten, kun kunta on ulkoistanut terveyspalvelut Kimalaiselle ja häneen iskee ahneus? Kimalainen sanoo, että kulut ovat nousseet 20 % joten hintoja pitää nostaa 30 % ja henkilöstöä lomauttaa 40 %. Kunta on sitoutunut Kimalaisen tarjoamiin palveluihin, koska sillä ei ole omaa terveyskeskusta. Toisia kilpailijoita ei tule markkinoille, koska kukaan ei halua tehdä sellaisen perustamisen vaatimaa alkuinvestointia osallistuakseen markkinoille, joilla kysyntä on jo periaatteessa tyydytetty. Etenkin, kun Kimalainen saattaisi laskea hinnat edelliselle tasolle, kun kilpailija ilmaantuu.

    • 22.1

      sanoo

      Näitä "make or buy" haasteita pohtimalla on ja saatu taloustieteen Nobelkin. Yllä sanottu on todellinen uhka "threat of opportunism", johon ulkoistajan tuleekin varautua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *