Verotus ja katoavat farmarihousut

Lukijamme ihmetteli kommentissa miksi meillä Asiattomassa ollaan veroja vastaan. Luonnehdinta on mielestämme hivenen liioiteltu. Mekään emme sentään vastusta kaikkea verotusta. Mutta miksi verotus on ongelmallista? Veroista on puhuttu lehdistössä paljon tällä viikolla. Silti tätä kysymystä ei ole julkisuudessa käsitelty lainkaan.

Asiaa voidaan valaista tarinan avulla.

Tarinan keskipisteessä ovat tälläkin kertaa farmarihousut. Olet aikeissa ostaa sellaiset. Koska olet varsin varakas henkilö (esim. pormestari), aiot hankkia ne vaatturi Astalta. Farmarihousujen arvo sinulle on 100 euroa. Et siis suostu maksamaan housuista enempää.

Vaatturi Asta tekee paljon farmarihousuja, ja hän haluaa saada farmarihousuista vähintään 80 euroa. Jos hinta on tätä alhaisempi, Asta viettää mieluummin aikaa Bachin sellosarjojen kuin ompelukoneen parissa.

Riippuen tinkimiskyvyistäsi sovitte farmarihousujen hinnaksi jotakin 80 euron ja 100 euron välillä. Kaupat tuli. Kumpikin on tyytyväinen, sinä saat satasen arvoiset farmarihousut alle satasella. Asta saa riittävän korvauksen menetetystä musiikkituokiosta.

Sitten verottaja asettaa Astalle veron. Kustakin valmiista farmarihoususta täytyy maksaa 10 euron vero. Verorahat käytetään hyödyllisesti, niillä esimerkiksi rakennetaan sairaala. Tai sitten ne annetaan tulonsiirtona vähävaraiselle Liisalle. Mitä tapahtuu?

Nyt Astan täytyy saada farmarihousuista vähintään 90 euroa, muuten hänen kannattaa kuunnella Bachia. Mutta sinä olet valmis maksamaan 100 euroa. Kaupat tuli. Hinta on 90 ja 100 euron välillä. Sinä saat edelleen satasen housut alle satasella, Asta saa riittävän korvauksen musatuokiosta ja lisäksi Liisa saa 10 euroa. Kaikki on hyvin, mitään ei ole menetetty. Farmarihousukaupan hyödyt ovat vain levinneet laajemmalle. Sinä ja Asta saatte vähän vähemmän, mutta Liisa enemmän.

Mutta entä jos vero onkin 25 euroa? Nyt ei ole mitään hintaa, jolla Asta suostuisi tekemään farmarit ja jonka sinä suostuisit maksamaan. Astan pitäisi nimittäin saada vähintään 105 euroa. Ei tule kauppoja. Kukaan ei saa mitään. Sinä et saa farmarihousuja, Asta kuuntelee musaa, vaikka farmarihousujen arvo on kaksi kymppiä suurempi kuin musahetken. Mutta myöskään sairaala sen paremmin kuin Liisakaan eivät saa mitään. Mitään verokertymääkään ei siis tule.

Tämä on verotuksen ongelma. Ei se, että veron kohteeksi joutuneilta otetaan ja annetaan muille, kuten ensimmäisessä tapauksessa. Tässä mitään ei mene hukkaan, hyvät asiat vain jakautuvat eri tavalla verotuksen seurauksena. Ongelma on se, että verotus hävittää maailmasta hyvää, kuten 25 euron veron tapauksessa katoavat farmarihousut.

Tätä hävinnyttä hyvää ei saa kukaan, eivät edes ne, joiden hyväksi veroja kerätään.

Kommentit
  1. 3

    Anonyymi sanoo

    Eikö suurin ongelma verojärjestelmässämme ole nykyisessä yhteisöverotussysteemissä. Jopa Suomen vanhoillisin yhteisö (seurakunnat) ovat uudistaneet yhteisöverotuksen kohtaantoa reilummaksi.

    Pääkaupunkiseudulla asuvienat ihmiset saavat nykyisen yhteisöverojärjestelmän mukaisia sosiaalietuuksia täysin ilman syytä tai ansiota. Yhtiöiden tulos tehdään muualla Suomessa, vaikka pääkonttoreiden osoitteet ovatkin pääkaupunkiseudulla. Yhteisöverotuotto pitäisi jakaa esimerkiksi kuten (seurakunnat tekee) kuntien asukasmäärän suhteen.

    • 3.1

      sanoo

      Yhteisöveroon liittyy ongelmia, joita kenties käsitellään joskus blogissa kun ne ovat erityisen ajankohtaisia. Tämän kirjoituksen vaatimattoman tarkoitusperänä oli valaista yleistä verotukseen liittyvää hyvinvointitappiota.

    • 3.2

      Anonyymi sanoo

      Yhteisöveron kantaa valtio. Se jakaa osan siitä kunnille. Jako tehdään yrityksen kunnissa olevan henkilöstön lkm perusteella. Siksi Salo on nyttemmin menettänyt paitsi Nokian työntekijöiden palkastaan maksamat kunnallisverot myös osuuden Nokian (aiemmin hulppeasta) yhteisöveropotista

  2. 4

    Anonyymi sanoo

    Kiitoksia hyvästä esimerkistä, jonka valossa liiallisen verotuksen haitat ovat ilmeiset. Kuten aiemmin kirjoitinkin, mielestäni verotus voi toki olla liiallista, optimaaliselle tasolle tuskin löytyy reaalimaailmassa yksiselitteistä kokoluokkaa. Mutta jos mallia hieman laajennetaan niin analyysi monimutkaistuu. Oletatte että yksinkertaisesti jättäisin 100 euroani käyttämättä. (Tämä on kaiketi jonkinlainen anti-broken window fallacy argumentti, olen yhtä skeptinen keynisiläiselle elvytykselle kuin tekin). Arkikokemukseni mukaan ainakaan minulla ei kuitenkaan ole mitään ongelmaa saada palkkapussia nollille seuraavaan tilipäivään mennessä vaikka kohtaakin melkein päivittäin ostopäätöksiä, joissa 10-20% hintaero (mikä voisi tulla verotuksen myötä) ratkaisee ostopäätöksen. Toisin sanoen, käytän rahani siis muihin kohteisiin joissa hyödykkeen arvostus ylittää sen hinnan, eli taloudellinen toimeliaisuus siis vain siirtyy toiselle toimialalle koska kysyntähaluni ovat selvästi budjettirajoitettani suuremmat. Toki valtio voi tässä mielessä toimia "epäreilusti" jos sen tavoitteena on vain maksimoida verotulot virkamiesten palkkoihin verottamalla välttämättömyyshyödykkeiden hintaa rajusti. Tällöin valinnanvarani kuihtuvat olemattomiin. Mutta palatakseni vielä esimerkkiin, eli ei ole mitenkään varmaa että 25 eur verotulo sairaalaa varten jäisi saamatta (ja näin ollen ihmisten tuottavuus kasvaisi paremman terveyden kautta) se tulisi mahdolllisesti/luultavasti vain muun toimialan kautta.

    • 4.1

      Anonyymi sanoo

      "eli taloudellinen toimeliaisuus siis vain siirtyy toiselle toimialalle koska kysyntähaluni ovat selvästi budjettirajoitettani suuremmat"

      Eihän tuo päde yleisesti, koska oletat että:
      1. Sinulla on satanen. Ei välttämättä ole, joudut ehkä tekemään ylimääräisen työpäivän saadaksesi sen.
      2. Kysyntähalusi on suurempi. Ei tämäkään välttämättä pidä paikkaansa. Voit myös säästää jos
      mitään järkevää ostettavaa ei ole.

      "Mutta palatakseni vielä esimerkkiin, eli ei ole mitenkään varmaa että 25 eur verotulo sairaalaa varten jäisi saamatta"

      Vaikka rahat käytettäisiin johonkin muuhun niin hyvinvointia on tuhoutunut, koska alkuperäinen valinta osoittaa, että juuri ne housut olisivat tuoneet suurimman hyvinvoinnin sekä ostajalle että myyjälle. Muutenhan ostaja olisi ostanut jotakin muuta, jos olisi kyseiseen hintaan saanut jotain parempaa.

      Joudut siis tekemään nipun oletuksia saadaksesi kivan tuloksen.

      – Syltty

    • 4.2

      sanoo

      Parahin Syltty,
      Ehdit kommentoida sillä välin kun kirjoitin alla olevaa kommenttiani. Minun ei olisi tarvinnut kirjoittaa sitä ollenkaan, koska toit esiin kaikki esittämäni seikat huomattavasti minua tyylikkäämmin.

  3. 5

    sanoo

    Parahin Anonyymi,
    Verotuksella on aina hyvinvointitappio olipa se liiallista tai ei. Esimerkissä ei mitenkään oleteta, että farkkurahat jäävät käyttämättä. Ne kulutetaan toiseksi parhaaseen tarkoitukseen. Mutta toiseksi parhaan tarkoituksen ongelma on juuri se, että se on vain toiseksi paras, eli vähemmän arvokas kuin farmarihousut. Esimerkkinä voisi olla se, että toiseksi paras tarkoitus on jättää yksi työtunti väliin ja jättää satanen tienaamatta.

  4. 6

    Anonyymi sanoo

    Hyviä kommentteja. Pari jatkohuomautusta. (1) Oletin että esimerkin mukaisesti 100 eur oli annettuna. (2) Jos taas päätän säästää satasen, laitan sen pankkiin, joka lainaa sen edelleen jollekin jolla on investointikohde (summa siis siirtyy joka tapauksessa toiselle toimialalle ellen laita sitä patjan alle mikä lienee nykymaailmassa harvinaista). Katsastaja sanoo ettei oleta esimerkissä että raha jäisi käyttämättä. Mielestäni "kukaan ei saa mitään/mitään verokertymää ei tule" aika vahvasti näin antoi olettaa. Jos jokainen miettii omaa kulutuskäyttäymistään niin kuinka usein todellisuudessa käy niin että sinulla on palkkapussi kuun alussa ja selvänä tiedossa kuluvan kuun optimaalinen kulutusrakenne (first, second best jne)? Pointtina se, että ainakaan kohtuullisen elintason jälkeen ihmisten hyvinvointi on tuskin kovin tiukasti linkitetty yksittäisiin ostotapahtumiin: nyt kun on vero niin joudun ostamaan vain 45 tuumaisen töllön 55 tuumaisen sijaan (ehkä hyvinvointi liittyy vahvemmin siihen kuinka hyvin yhteiskunta pelittää yleisesti ottaen, turvallisuus, terveys, oikeudenmukaisuus jne). Mutta ymmärrän toki että kyseessä on esimerkki logiikan havainnollistamiseksi (ja tuo logiikka todnäk pätee aggregaattitasolla), joten ehkä ei ole järkevää mennä tällaisiin kysymyksiin tässä yhteydessä. Pääpointtina ehkä kuitenkin on se, että onko hyvinvointitappio second bestistä suurempi kuin verotuksella saavuttu hyöty julkishyödykkeiden kautta. Tämä lienee empiriinen kysymys, joskin vaikea sellainen.

    -Herra 47

    • 6.1

      Anonyymi sanoo

      "Jos taas päätän säästää satasen, laitan sen pankkiin, joka lainaa sen edelleen jollekin jolla on investointikohde"

      Totta, mutta vähän vaikuttaa että juuri tällä hetkellä tuo kohta ajatuksesta on enemmän tai vähemmän rikki. EKP yrittää kaataa pankit täyteen rahaa, mutta ei se oikein jatka matkaa eteenpäin.

      – Syltty

    • 6.2

      Anonyymi sanoo

      Pankki ei tarvitse sitä satasta antaakseen lainan. Nyky rahajärjestelmässä pankki luo antolainaukseen tarvitsemansa rahan tyhjästä. Näin ovat Iso-Britannian ja USA:n keskuspankit todenneet. Joten talletus ensin, laina sitten -ajatus on vanhakantainen opinkappale. Itse asiassa laina synnyttää talletuksen, kun lainattu raha siirtyy tilille.

  5. 8

    sanoo

    Parahin Jussi,

    Olet luonnollisesti oikeassa ja olemme Asiattomassa kiusallisen tietoisia viittaamassasi blogikirjoituksessa esiintuoduista hyvinvointianalyysin ongelmista. Kaikkien asiasta kiinnostuneiden kannattaa tosiaan perehtyä asiaan tarkemmin.

    Uskomme silti, että meidän yksinkertainen tarinamme sisältää rahtusen viisautta, jota suomalaisessa verokeskustelussa ei liiemmälti ole ollut. Ja jos olisimme yrittäneet kertoa tarinaa sosiaalisen hyvinvointifunktion avulla (Asiattoman väellä on luonnollisesti kullakin oma hyvin määritelty sosiaalinen hyvinvointifunktio), tarina olisi ollut polveilevampi ja vähäinenkin intuitio olisi ehkä jäänyt välittymättä.

  6. 9

    sanoo

    Parahin Jussi,
    Lisäisin äskeiseen vielä että tiede ei ole liberaalia tai epäliberaalia. On hyvää tiedettä ja huonoa tiedettä. Taloustiede ja muut yhteiskuntatieteet eivät poikkea tässä suhteessa lainkaan muista tieteistä.
    Ja kuten tässä blogissa on aiemmin todettu (http://bit.ly/1nfwcye) blogikirjoitukset eivät ole tiedettä.

  7. 10

    sanoo

    Näin toki. Sanani olivat epätarkat. Ei ollut tarkoitus viitata taloustieteeseen tieteenä, vaan niihin normatiivisiin argumentteihin, joita taloustieteen nimissä usein esitetään, kuten hyvinvointitappio. Niin kuin Waldman kirjoittaa niin tällaista intuitiota tarjotaan taloustieteen peruskursseilla liiankin kanssa.

    • 10.1

      Anonyymi sanoo

      Jotenkin huvittavaa lukea teidän kauppiksen tyttöjen ja poikien juttuja siitä, miten se markkinatalous ihan oikeasti toimii – HAHHAH – siis uskotteko ihan itse noihin juttuihinne? Yhtä hyvin voisitte aloittaa Robinson Crusoesta. Siis sehän ei toimi! Ja juuri siksi tuli tuo talousromahdus, ja voitteko vakuuttaa ettei uusi ole kulman takana?
      Upea tiede tuo taloustiede, joskin ideologinen, muuten käyttökelvoton, voisin sanoa vaan en nyt viitsi, olenhan itsekin alaa harrastanut.

    • 10.2

      sanoo

      Parahin Anonyymi, kommenttiesi lukijoille ei varmaankaan jää epäselväksi kuka on ideologisen kiihtymyksen vallassa ja kuka ei.
      Talouskriisillä ei ole paljonkaan tekemistä taloustieteen kanssa. Ei ole mitään taloustieteellistä tulosta, joka sanoisi, ettei "kriisejä" tapahdu. Päinvastoin, on taloustieteen perustuloksia, että rahoitusmarkkinoiden muutoksia on vaikeaa ellei mahdotonta ennustaa.

    • 11.2

      Anonyymi sanoo

      Landsburgin näkemyksen mukaan taloustieteilijöillä oli siis parempaa tekemistä kuin havainnoida v. 2008 kriisiin johtanutta kehitystä, rinnastuksena nykyinen ebolatilanne Länsi-Afrikassa?

      Harvinaisen yhteismitaton vertaus joka paitsi asettaa taloustieteilijöiden tietotaidon HYVIN kyseenalaiseksi (olipa kyse sitten v. 2008 tilanteen vähättelystä tai tuosta "meillä oli parempaa tekemistä" tokaisusta) niin lisäksi osoittaa ettei hän tiedä kansanterveystieteestä/epidemiologiasta paljoakaan.

  8. 12

    Anonyymi sanoo

    Esimerkki on sikäli typerä, että todennäköisesti Asta tekee farkut ja tyytyy siihen, että joutuu kuuntelee vähemmän Bachia sillä jos hän vain kuuntelee Bachia niin hänellä ei ole varaa pian tehdä sitäkään. Toinen esimerkin typeryys on siinä, että se kuvaa tilannetta, jossa hyvä lisääntyy aina kun veroja lasketaan. Eli esimerkin kirjoittavat suosivat kaikkien verojen poistamista vaikka toisin väittävät. Tai ehkä tätä pitää kysyä kirjoittajilta. Mikä.olisi tässä farkkumaailmassa oikea veroaste? Tekstin syvin ongelma on se, että se on kaunokirjallinen allegoria, ei todellisen maailman olotilaan perustuva argumentointi.

    • 12.1

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      Monesta on kovaksikeitettyä Asiattoman väkeä syytetty, mutta ei vielä kaunokirjallisuuden kirjoittamisesta. Silti joudun olemaan eri mieltä johtopäätöksestäsi. Allegorian tarkoitus oli tuoda esille se, että verotuksella on kustannus. Verotus ei tietenkään hävitä kaikkia maailman farmarihousuja, vaan ainoastaan vähiten arvokkaat. Astakaan ei uskoakseni lopeta farmarihousujen tuotantoa, mutta jättää vaan ne viimeiset tekemättä. Verotuloja siis kertyy niistä farmarihousuista joita valmistetaan verosta huolimatta. Ja verorahoja voidaan käyttää kaikkeen hyödylliseen. Mutta kun mietitään mihin tarkoituksiin veroja käytetään, pitää muistaa verojen kustannus eli ne kadonneet farmarihousut. Verojen käyttökohteista saatavien hyötyjen pitää ylittää kadonneina farmarihousuina maksettavat kustannukset.

  9. 13

    Anonyymi sanoo

    Saisiko täsmennyksiä tuohon esimerkkitarinaan ja henkilöiden oletettuun käyttäytymiseen:
    1) Mistä Asta saa rahaa ruokaan, jos jättää farkut tekemättä?
    2) Kulkeeko Varakas Henkilö kalsareissa, jos jättää farkut ostamatta?

  10. 14

    sanoo

    Parahin Anonyymi,
    Kysymyksesi menevät tarinan ulkopuolelle, eikä meillä Asiattomassa ole Astalle ja varakkaalle farkunostajalle mietittyinä backstoryä. Edellisen kirjoittajan kaunokirjallisuuskommenttien rohkaisemana uskallan säveltää sellaisen lennosta.
    1) Niistä muista farkuista, jotka Asta tekee. Tarinassa sanottiin muistaakseni että Asta tekee paljon farkkuja ja miettii viitsisikö tehdä vielä yhdet. Asta joutuu siis miettimään tienaako vähän lisää rahaa kulutukseen vai kuunteleeko musaa.
    2) Varakkaalla henkilöllä on jo housut. Ehkäpä ne ovat vielä ehjät farkut, joiden leikkaus on menossa pois muodista.

  11. 15

    Anonyymi sanoo

    Eli kumpikin pärjää ihan kivasti: Asta saa ruokaa ja Varakas Henkilö ei joudu palelemaan. Maailma jäi vaille yksiä farkkuja, mutta ei se ole iso harmi: kyllä maailmassa housuja riittää.

    Oikeassa elämässähän kuluttaja (esim. Varakas Henkilö) ei jää murehtimaan saamatta jääneitä farkkuja. Jos hän todella haluaa ne farkut, hän säästää sen puuttuvat 5 euroa, jotta hänellä on varaa ostaa ne. Jos hän ei millään pysty säästämään tai hänellä ei ole varaa 105 euron farkkuihin, niin sitten hän ostaa jotain muuta. Saamatta jääneet farkut voivat vähän aikaa harmittaa, mutta yleensä aikuinen ihminen pääsee tällaisista takaiskuista yli viimeistään seuraavana päivänä.

    Kuluttajan imaginäärinen hyvinvointitappio on kehno peruste väitteelle verotuksen haitallisuudesta.

    • 15.1

      Anonyymi sanoo

      Olen samaa mieltä viimeisen lauseen suhteen. Farkun ostajan raha jää ehkä käyttämättä sillä hetkellä, mutta se käytetään jossakin muodossa myöhemmin. Ostopäätös siirtyy ja muuttuu, verotuksen kassavirta samaten vaihtelee.

  12. 16

    Anonyymi sanoo

    EKP:n tutkimuksen mukaan yksi ansiotuloveroeuro valtiolle maksaa 3 euroa kansalle, pääomatulovero 12 euroa. Veronkevennykset siis rahoittaisivat itse itsensä 70 – 92-prosenttisesti. Tosin pidemmällä aikavälillä kulttuuri (työmoraali) muuttuisi ja siksi pienet veronkevennykset saattaisivat maksaa itsensä yli 100-prosenttisesti.

    Pääomatulovero tosin muutenkin kannattaisi monien mallien mukaan pitää nollassa, koska se lisäisi säästämistä ja investointeja ja siten nostaisi palkkoja ja BKT:ta. Tämä ei kuitenkaan ole varmaa, koska veron tarkkaa vaikutusta säästämiseen ei tunneta.

    http://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/scpwps/ecbwp1174.pdf
    http://liberalismi.net/wiki/Laffer-k%C3%A4yr%C3%A4
    http://www.vapaasana.net/artikkelit/2012/09/veroeuro-maksaa-kansalle-312-euroa

    • 16.1

      Anonyymi sanoo

      Tuohan ei ole mikään tutkimus reaalimaailmasta vaan laskuharjoitus siitä mitä tapahtuisi jos eri parametrit olisivat siten kuin tässä nyt on valittu ja jos talouden mekanismit toimisivat niin kuin tässä on oletettu. Mikäli teoria on oikeassa niin todellisuus sitten noudattaa teoriaa, vai mitä?

      Korkeammin verotettujen maiden pitäisi siten syödä omaa talouskasvuaan verrattuna matalammin verotettuihin. Näin ei kuitenkaan ole, vaan IMFn tutkimuksen mukaan esim. tulojen tasaaminen verotuksella päinvastoin lisää talouskasvua ja pidentää kasvukausien kestoa.

      http://www.talouselama.fi/uutiset/imfn+tutkimus+varallisuuden+uusjako+rikkailta+koyhille+ei+hidasta+talouskasvua/a2234879

      Jos verottaminen maksaisi kansantaloudelle 3-12 kertaisesti saamansa hyödyn pitäisi sen näkyä todella voimakkaasti mutta näinhän ei ole kuin libertarististen silmälasien läpi asiaa tarkastellen.
      Kansantalouden kannalta on myös merkityksellistä se mihin verotuksella saadut rahat käytetään. Vaikkapa työllisyyden tukemiseen käytetty veroeuro vaikuttaa taloudessa ihan eri tavalla kuin esim. diktaattorin pankkitilille talletettu. Sikäli Lafferin käyrä on lähinnä ajattelun apuväline, ei mikään absoluuttisia totuuksia antava ihmelaite.

      Nuo libertaristisivustot muuten linkittävät vain toinen toisiaan, niissä on jopa samat kirjoitusvirheet.

    • 16.2

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      Verotuksen kustannuksia ei voida suoraan nähdä siitä, miten hyvin korkeasti verotetut maat menestyvät. Suomalaisia voidaan verottaa paljon, koska he ovat varsin rikkaita. On siis mahdotonta sanoa, johtuuko korkea veroaste rikkaudesta vai rikkaus veroasteesta. Luulisin että suurin osa ihmisistä panisi enemmän painoa jälkimmäiselle, mutta kysymys on luonnollisesti empiirinen.
      Verotuksen kustannusten selvittäminen edellyttää tutkimusta, jossa tavalla tai toisella luodaan käsitys siitä, mitä olisi tapahtunut, jos veroaste olisikin ollut alempi. Tai vielä parempaa, tutkimusta, jossa kokeillaan, kuinka veron muutos vaikuttaa taloudelliseen toimeliaisuuteen. Katsomalla makrotilastoja asiaan ei saada minkäänlaista selvyyttä.

  13. 17

    Anonyymi sanoo

    "Allegorian tarkoitus oli tuoda esille se, että verotuksella on kustannus." Tämä tarinanne ei mitenkään todista että, verotus aina vähentää hyvän määrää. Jos veroaste on korkea ja yhteiskunta toteuttaa tehokkaasti niitä asioita joita kansalaiset toivovat sen toteuttavan niin hyvän määrä voi vähentyä, jos veroja kertyy vähemmän.
    Pitkällisellä tarinanne muistuttaa seuraavanlaista lausetta: jos tönäisen polkupyörää voi se kaatua tai jäädä pystyyn. Jos haluaisin rakentaa tämän toteamuksen ympärille pitkällisen tarinan ja laittaa se kaiken kansan nähtäville niin on todellakaan tekisi sitä omalla nimelläni.
    Ja sitten, tarinassa ei sanota, että Asta harkitsee tekeekö vielä yhdet farkut. Tämähän on oleellinen lisäys. Nyt kun te olette tehneet tämän lisäyksi, niin kertokaa vielä millä veroasteella Asta on tehnyt ne kaikki aiemmat farkut, kuinka paljon hän on niitä tehnyt ja millä hinnalla hän on ne myynyt? Ja eivätkö kysymykseni osoita, että isojen taloudellisten probleemien käsittely kannattaa tehdä muulla tavalla kuin tällaisilla huterilla vertauskuvilla?
    Lopuksi, se, että varakkaalla henkilöllä on tylsät farkut ei ole, kuten väitätte back storyä ainakaan niille, jotka haluavat ratkaista todellisen maailman ongelmia.

    • 17.1

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      Kirjoituksen tarkoitus oli muistuttaa, että verotus vähentää aina jonkin hyvän määrää. Verorahoilla saadaan kenties lisää jotakin muuta hyvää. Mutta tämä muu hyvä tulee aina sen ensimmäisen hyvän kustannuksella.
      Toisin kuin ajattelet, tarinan ulkopuolisilla asioilla, joihin kiinnität huomiota, ei ole olennaista merkitystä. Tarinassa joka tapauksessa sanotaan: "Vaatturi Asta tekee paljon farmarihousuja".
      Asiattoman mielipide on, että isojen taloudellisten kysymysten käsittely kannattaa ehdottomasti tehdä juuri yksinkertaisilla tarinoilla.

  14. 18

    Anonyymi sanoo

    Verotus vääristää ihmisten valintoja ja kannustaa ihmisiä elämään tuilla, olemaan tekemättä työtä, ostamaan pääomaintensiivisiä tuotteita kuten saastuttavia tavaroita tai sähköä palvelujen sijaan, tekemään tai korjaamaan ne farkut itse ammattitaidottomasti ja hitaasti, tekemään pimeää työtä ja muuta turhaa, tehotonta ja haitallista.

    Verorahoja poliitikot käyttävät paljon holtittomammin ja korruptoituneemmin kuin omia rahojaan, siitä on loputtomasti näyttöjä keskustan Nuorisosäätiötä ja demarien Heinäluoman & co. Urheiluopistosäätiötä ym. myöten. Verotuksen pitäisi siis olla kevyttä ja se pitäisi käyttää lähinnä vain universaaleihin tulonsiirtoihin köyhille sekä oikeusvaltion ylläpitämiseen. Muu sääntely pääosin pois.

  15. 19

    Anonyymi sanoo

    Onko vain verotus joka kannustaa ihmisiä olemaan tekemättä työtä? Kaikkiahan tietää, että Suomessa on 500.000 työtä vailla olevaa ja työkkärissä (www.mol.fi) on noin 30.000 avointa työpaikkaa haussa….Siis pelkästään verotuksen vuoksi 470.000 on ilman työtä (Anonyymi), nyt VITTU HERÄTYS!!!

    Jos verotus olisi jotain muuta niin olisiko ongelma erityisen toisenlainen?

  16. 20

    Anonyymi sanoo

    Arvon Katsastajat, tarina oli mielenkiintoinen mutta sen loppupäätelmä haisee oudolta. Farmarihousut katosivat pormestarilta mutta sen sijaan saimme sellosarjat (tai siis Asta sai). Miksi farmarihousut ovat "hyvää" mutta sellosarjojen kuuntelu ei? Tarinan opetus on ilmeisesti, että pidätte itse farmarihousuista ja karsastatte sellosarjojen kuuntelua, mutta mitä tekemistä sillä on "maailman hyvän" kanssa?

  17. 21

    sanoo

    Parahin Anonyymi,
    Tarinan idea on juuri se, että sellosarjat ovat arvokkaat Astalle. Niiden kuuntelun arvo on 80 euroa. Astan housujen valmistamisesta saama palkka on korvausta siitä, että Asta ei saa kuunnella hänelle arvokkaita sellosarjoja. Tämän korvauksen on oltava riittävän suuri, vähintään 80 euroa, että Asta luopuisi arvokkaasta kuunteluhetkestä. Mutta koska farkkujen arvo ostajalle on 100 euroa, ostaja on valmis lahjomaan Astan luopumaan kuunteluhetkestä. Jos tämä onnistuu, kummankin asema paranee.

    • 21.1

      Anonyymi sanoo

      Kiitoksia vastauksesta. Ymmärrän, että kaupan syntyessä sekä Astan ja pormestarin asema tosiaan paranee (muutoinhan he eivät tekisi kauppaa). Mutta lisääntyykö todellakin maailman hyvä? Jos kaupat jäävät tekemättä, onko maailma parempi vai huonompi paikka?

      Reaalimaailmassa farmarihousut eivät nimittäin materialisoidu tyhjästä, vaan niiden valmistukseen kuluu rajallisia resursseja, ja valmistuksesta aiheutuu hyötyjen lisäksi myös haittoja. Sellosarjojen kuuntelusta samoin. Käsittäisin "maailman hyvän" niin, että siinä on evaluoituna Astan ja pormestarin kokeman hyödyn lisäksi myös koko muun maailman kokema hyöty. Näin ollen kauppojen syntymättä jääminen ei välttämättä ole maailmalle vahingoksi, vaan pitää ottaa huomioon myös kauppojen maailmalle aiheuttama haitta. Vain jos mitään haittoja ei ole, voimme sanoa että Astan ja pormestarin etu on myös koko maailman etu.

  18. 22

    Anonyymi sanoo

    Yes. On todella parempi jättää menneet, kun historiasta voisi jotain vaikka oppiakin. Porterilaista kielikuvaa käyttäen voisi olla kuitenkin ihan viisasta pohtia, että kannattako antaa julkisia tukia uuden navetan rakentamiseen laitumella käyskenteleville lypsylehmille, kun omistajan jo nähdään rakentavan lahtipenkkiä koko laumalle ja jopa hakevan siihenkin sopiva tukia naapuriluukulta.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *