Tutkimus kansakuntien varallisuuden luonteesta ja syistä

Politiikan tutkimuksen jatko-opiskelijan asiantuntimuksella taloustieteestä kirjoittava Lauri Holappa on kehittänyt uuden kasvuteorian. Sysäyksen teorialleen Holappa on saanut suomalaisesta poliittisesta keskustelusta. Siihen on nimittäin pesiytynyt ”tolkuttomuudessaan hämmentävä fraasi”, jonka mukaan valtio ei voi luoda kasvua, vaan se lähtee yrityksistä. Holapan mukaan jopa pääministeri Stubb on hairahtunut ajattelemaan näin. Mutta ei, sanoo Holappa. Yritykset eivät luo kasvua vaan valtio!

No miten valtio sitten luo kasvua? Holapan mukaan se on helppoa:

”Kyse on vain siitä, että valtio omilla talouspoliittisilla päätöksillään takaisi sen, että yritysten valmistamille hyödykkeille on riittävää kysyntää. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa vain nykyistä kevyempää budjettipolitiikkaa, mutta toki se voi tarkoittaa myös julkisten ja puolijulkisten investointien lisäämistä.”

Valtio siis ”vain” takaisi talouspoliittisilla päätöksillään sen, että yritysten valmistamille hyödykkeille on kysyntää ja tämähän onnistuu nykyistä kevyemmällä budjetti- eli talousarviopolitiikalla. En täysin ymmärrä, mitä kevyt talousarviopolitiikka on, mutta ilmeisesti Holappa tarkoittaa sitä, että valtion tulisi kasvattaa menojaan, mikä johtaa pitkällä aikavälillä talouden ja hyvinvoinnin kasvuun. Holappa siis haluaa verottaa kuluttajilta rahat pois, palkata niillä julkiselle sektorille työvoimaa, jotka sitten ostavat yritysten hyödykkeitä. Yritykset maksavat saamillaan rahoilla työntekijöilleen palkkaa, joka verotetaan valtiolle, joka palkkaa lisää väkeä, jotta yritysten tuotteilla olisi kysyntää. Vai tarkoittaakohan Holappa sitä, että valtio suoraan ostaa yritysten tuotteet?

Niin tai näin, teoria on vallankumouksellinen ja asettaa pari sataa vuotta sitten alkaneen nopean talouskasvun tarinan aivan uuteen historialliseen valoon. Tässä kasvutarinassa sankareita eivät olekaan ahkerat yrittäjät ja työntekijät, jotka innovoivat uusia hyödykkeitä ja tuotantotapoja. Sankareita ovat valtionvarainministerit ja presidentit. Jos asiaa tarkemmin ajattelee, historia on täynnä esimerkkejä näistä suurmiehistä. Kaikkihan muistavat, miten vuonna 1908 Yhdysvaltain presidentti Theodore Rooseveltin politiikka aikaan sai T-mallin Fordin. Tai sen, miten George W. Bushin finanssipoliittiset ponnistelut johtivat IPhonen esittelyyn vuonna 2007. Meidän suomalaisten mielissä parhaiten lienee säilynyt Holkerin hallituksen suurin saavutus eli GSM-verkko ja koko matkapuhelin teollisuuden synty. Tosin jotkut iltapäivälehdet ovat väittäneet, että jollakin yrityksellä oli myös näppinsä pelissä. Mutta eiköhän nämä lehdet voi jättää omaan arvoonsa.

On erittäin harvinaista, että Suomen kaltaisesta pienestä maasta löytyy Holapan kaltainen huippututkija, joka paitsi kirjoittaa kokonaisen tieteenalan uusiksi myös tutkii asioita, joilla on mahdollisesti valtava vaikutus koko maailman hyvinvointiin. Toivonkin, että Holapalla on Saharan eteläpuolisen Afrikan puhelinnumero, koska uuden kasvuteorian tulokset tulevat siellä tarpeeseen.
Kommentit
  1. 1

    Anonyymi sanoo

    Holapan näkemyksistä kannattanee lukea tarkemmin raha ja talous -blogista, jossa hän on toisena kirjoittajana. Siellä hän on käsitellyt tarkemmin talouspolitiikkasuosituksiaan. Jälkikeynesiläiset talouspolitiikkasuositukset eroavat varsin paljon valtavirtaisen taloustieteen politiikkasuosituksista.

  2. 3

    Anonyymi sanoo

    Katsastaja T ei ilmeisesti ole ymmärtänyt lainkaan rahajärjestelmän perustoimintamekanismia. Mistä raha syntyy, jne.

    Jälkikeynesläisyyden kaksi keskeistä pointtia on:
    1. Raha syntyy rahajärjestelmässä vain velasta. (googleta vaikkapa Money Creation in the Modern Economy)
    2. Valtio ei tarvitse veroja maksaakseen menojaan vaan valtion täytyy kuluttaa ensin jotta kierrossa on rahaa jota verottaa. Ja näin ollen verot itseasiassa vain ylläpitävät valtion rahan arvoa. Googleta vaikkapa Modern money theory.

    Lisäksi on tietenkin kaikenlaisia muita juttuja kuten ihmisten käyttäytymismalleja jotka perustuvat todelliseen psykologiaan yms. eikä matemaattisiin teoriamalleihin.

    • 3.1

      sanoo

      Valitettavasti en ymmärrä yhtään mistä puhut ja miten tämä liittyy kirjoitukseen. Väitätkö, että veroilla ei ole mitään haittavaikutuksia vai mikä oli pointti?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *