Tappaako köyhyys?

Jatkamme nyt ehkä hieman tylsähköä empiiristä tutkimusta käsittelevää blogisarjaamme (aiemmat osat löytyvät täältä, täältä ja täältä). Kimmokkeena toimii tällä kertaa köyhyystutkija ja Vihreiden poliitikko Maria Ohisalo, joka tuo kolumnissaan esiin kasvaneet erot eri tuloluokkien eliniänodotteissa. Suurituloisten eliniänodote on kasvanut merkittävästi pienituloisiin verrattuna. Näin on käynyt sekä miesten että naisten osalta.

Terveyden ja eriarvoisuuden suhde on erittäin tärkeä aihe, joten siitä on puhuttava selkeästi ja täsmällisesti. Tässä suhteessa Ohisalolla olisi petrattavaa. Hän nimittäin päättelee elinikäodotteiden eroista, että eriarvoisuus aiheuttaa kuolemista. Hän myös toteaa, että ”Suomen pitäisi torjua aktiivisemmin pieni- ja suurituloisimpien eliniän eroja”.

On melko ilmeistä, että kukaan ei oikeasti halua tasata eroja elinvuosissa. Enkä usko, että Ohisalokaan on valmis päättämään, että kukaan ei saa elää esimerkiksi yli 70-vuotiaaksi, mikä tietenkin toteuttaisi tavoitteen.

Eriarvoisuuden sijaan Ohisalo on todennäköisesti, ja tietenkin aivan oikein, huolissaan köyhistä ja köyhyyden vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin, jonka tärkeitä osia terveys ja elinikä ovat. Ainakin kolumnista virinneen Twitter-keskustelun perusteella Ohisalo haluaan parantaa nimenomaan huono-osaisimpien asemaa.

Termien täsmällisen käytön lisäksi täytyy olla tarkkana sen suhteen, mitä empiirisiä väitteitä tekee. Toisin kuin kolumnista voisi päätellä, ei ole selvää, kuinka paljon jos ollenkaan köyhyys vaikuttaa terveyteen ja elinikään. On nimittäin monia syitä, miksi tulot ja terveys ovat yhteydessä toisiinsa.

Ensimmäinen on se, että terveys vaikuttaa tuloihin, mutta ei toisin päin. Terveet ihmiset kouluttautuvat pidemmälle, etenevät urallaan pidemmälle jne. Sairaus opiskeluaikana voi estää valmistumisen tai ainakin merkittävästi siirtää sitä. Sairaus voi johtaa myös työkyvyn menettämiseen kesken työuran ja siten tulojen romahtamiseen. Tässä tapauksessa köyhät ovat sairaita, mutta sairaus on aiheuttanut köyhyyden.

Toinen syy on se, että jokin kolmas tekijä vaikuttaa samanaikaisesti sekä tuloihin että terveyteen. Jos tutkija ei pysty havaitsemaan ja kontrolloimaan tätä tekijää, tulojen ja terveyden välillä havaitaan yhteys. Malliesimerkki vastaavasta tilanteesta on hukkumiskuolemien ja jäätelömyynnin välinen yhteys: hukkumiskuolemia tapahtuu paljon silloin, kun jäätelöä myydään paljon. Jäätelön syönti ei kuitenkaan aiheuta hukkumisia, vaan molemmat johtuvat aurinkoisesta ja lämpimästä säästä.

Syy-seuraussuhteen todentaminen tulojen ja terveyden välille on siis erittäin haastavaa. Tutkijan kannalta ideaalitilanne olisi lääketieteestä tuttu satunnaiskoe, jossa tutkija pystyisi määräämään ihmisten tulot tai varallisuuden satunnaisesti vaikkapa arvalla. Tässä tapauksessa voitaisiin olla varmoja siitä, että tulot eivät ole korreloituneet minkään yksilön ominaisuuden ja etenkin ennen tulojen satunnaistamista vallinneen terveydentilan kanssa. Tulojen vaikutus terveyteen saataisiin selville luotettavasti.

Tällaiseen koeasetelmaan liittyy kuitenkin ilmeisiä eettisiä ongelmia, eikä aitoja koeasetelmia ei ole pystytty hyödyntämään.

Mutta tutkijoiden onneksi erilaisia arpajaisia järjestetään koko ajan. Tuoreessa taloustieteilijöiden tekemässä tutkimuksessa  (kaikille avoin linkki) hyödynnetään ruotsalaisia arpajaisia (tarkkaan ottaen kolmea eri arpajaista), joihon osallistuu merkittävä osuus kaikista ruotsalaisista (yhteen yli puolet kansasta, ks. tarkemmin tutkimuksen taustatiedot).

Tutkijat ovat saaneet käyttöönsä arpajaisvoittajien henkilöllisyyden ja ovat voineet linkittää tämän tiedon erilaisiin rekisteriaineistoihin, kuten tulotietoihin, sairaalakäynteihin, kuolinsyihin, lääkemääräyksiin, jne. (ks. tutkimuksen taulukko 1). Rekisteriaineistoista saadaan selville myös voittajien lapset, mikä mahdollistaa ylisukupolvisten vaikutusten tutkimisen. Voittajia (ja tietenkin myös muita ihmisiä) on pystytty seuraamaan pisimmillään yli 20 vuotta.

Tutkimuksessa voidaan siis vertailla arpajaisvoittajia niihin, jotka eivät voittaneet, ja käyttämään hyväksi myös arpajaisvoiton suuruutta, joka on tietenkin myös satunnainen. Tulokset ovat yllättäviä: tuloilla tai varallisuudella ei ole mitään vaikutusta terveyteen, eikä terveyspalveluiden käyttöön. Varallisuudella ei myöskään näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta lasten terveyteen.

Tutkijoiden oma tulkinta tuloksista on, että varallisuuden ja terveyden välisen yhteyden taustalla tuskin on varallisuuden vaikutus terveyteen, siis syy-seuraus -mielessä. Lisäksi tutkijat eksplisiittisesti varoittavat tekemästä syy-seurauspäätelmiä useissa muissakin kehittyneissä maissa havaituista varallisuuden ja terveyden välisistä yhteyksistä. Toivottavasti myös Ohisalo ja muut suomalaistutkijat ottavat tämän varoituksen tosissaan.

Tulokset tulevat Suomen kaltaisesta hyvinvointivaltiosta, joten ne yleistyvät tänne varmaankin melko hyvin, vaikkakin on mahdotonta tietää, kuinka hyvin. Lisäksi Ruotsissa on melkolailla samanlainen yhteys tulotason tai varallisuuden ja eliniänodotteen välillä kuin Suomessa.

Tulos ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö köyhien terveydestä pitäisi olla huolissaan. Tulos on hyödyllinen, koska se auttaa sulkemaan pois tiettyjä kanavia, joiden kautta taloudelliset resurssit vaikuttavat terveyteen. Tämä auttaa keskittymään niihin toimenpiteisiin, joilla köyhiä voidaan oikeasti auttaa. Nyt on poissuljettu se kanava, jonka mukaan yksilön tuloilla tai varallisuudella olisi syy-seuraussuhde terveyteen. Terveyserojen taustalla on siis jotakin muuta.

J.K. Tutkimus on oivallinen esimerkki taloustieteen nykysuuntauksesta, jossa käytetään hyväksi ns. luonnollista koeasetelmaa. Termi viittaa siihen, että tutkija ei  ole itse tehnyt koetta, vaan koeasetelma on syntynyt ikään kuin luonnostaan ilman tutkijan kontrollia.

Kommentit
  1. 1

    Substanssi Kunniaan sanoo

    Blogin pitkäaikaisena seuraajana minua on viime aikoina harmittanut se, että valitsette liian helppoja kritiikin kohteita.

    Mari Ohisalo on sosiaalitietilijä ja poliitikko. Kuten arvatakin voi, ei hänen retoriikan alta löydy paljonkaan yhtään substanssiosaamista; pelkästään sitä samaan eriarvoisuus/uusliberalismi/perustulo -retoriikkaa, jota humanistiprofessorit paukuttaa oppilaiden päähän. Tiedän, koska opiskelin nuorena itsekin hetken aikaa sosiaalitieteitä ja pystyn yhä tunnistamaan sosiaalitieilijän jo muutamasta virkkeestä, vaikka ne olisi irroitettu kontekstista. Tämä koulukirjoista löytyvien onttojen mantrojen (esim. ”x rakentuu y:ssä”) ja korulauseiden toistelu on nyky-Suomessa ainoa selviytymistapa ja elinehto sosiaalitieteilijälle (valitettavasti).

    Mainitsemanne tutkimus oli kyllä mielenkiintoinen ja pojot siitä.

  2. 2

    Oispa lääkkeitä sanoo

    Jotenkin tuo väite ”terveys vaikuttaa tuloihin mutta ei toisinpäin” ei tunnu uskottavalta. Terveyspalvelut usein maksavat kuten moni muukin terveellinen asia. Kai näillä nyt jokin yhteys on oltava. Ehkä tulot eivät vaikuta siihen ensimmäiseen sairauteen, mutta siitä parantumiseen nyt ainakin. Kyllä jopa suomessa rahalla saa parempaa hoitoa.

    • 2.1

      Syltty sanoo

      ” ”terveys vaikuttaa tuloihin mutta ei toisinpäin” ei tunnu uskottavalta. ”

      Mitä ihmettä höpiset? Jos *minä* sairastun vakavasti, tuloni romahtavat. Tilastoissa olin hyvätuloisena teve ja sitten muutaman vuoden kuluttua huomataan, että olenkin sairas & köyhä. Johtuiko sairastuminen todellakin köyhyydestäni?

      Hyvä esimerkki on vanha kaverini. Hän opiskeli yliopistossa hyväpalkkaista alaa, mutta sairastuikin kesken opintojen skitsofreniaan ja on nyt työkyvyttömyyseläkkeellä. Jos hän olisi terve, hän olisi erittäin todennäköisesti hyväpalkkaisessa duunissa. Sen sijaan hän on sairas ja pienituloinen.

      ”Terveyspalvelut usein maksavat kuten moni muukin terveellinen asia.”

      Aika vähän ne Suomessa maksavat. Lääkärissäkäynti terveyskeskuksessa maksaa vähemmän mitä hiustenleikkuu.

  3. 3

    Otto Kässi sanoo

    Hei Tuukka,
    Kiitos hyvästä tekstistä taas kerran.

    Empiiristen väitteiden tekemisestä puheenollen, Cesarini et al’n paperi ei ymmärtääkseni kerro kauheasti siitä, miten varallisuuden lisääminen vaikuttaisi kaikkein huono-osaisimpien terveyteen. Heidän tuloksensa on, että koko väestössä varallisuusshokin ja terveyden välillä ei ole suhdetta, mutta he eivät ota kantaa siihen, onko yhteys jotenkin erilainen kaikkein huono-osaisimmilla.

    Yleisemmin, ainakin jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että köyhyyden lisäksi myös eriarvoisuudella voi olla negatiivinen kausaalivaikutus terveyteen. Tämän kysymyksen tutkiminen kvasikokeellisesti voi olla haastavaa, koska voi olla vaikea keksiä eksogeenista shokkia joka uskottavasti vaikuttaisi tulojakaumaan mutta ei terveyteen. Tästä lisää Picket & Wilkinson (2016): Income inequality and health: A causal review (http://www.hauora.co.nz/assets/files/Global/Pickett%20and%20Wilkinson%20causal%20link%20between%20inequality%20and%20health.pdf). Kuulisin mielelläni teidänkin mietteitä tästä.

    • 3.1

      Tuukka Saarimaa sanoo

      Kiitti linkistä. Ensin yritin kirjoittaa tuosta eriarvoisuuden vaikutuksesta, mutta kun se on niin ilmeisen vaikea tutkimuskohde, että en lopulta jaksanut. Kuten sanoit, uskottavaa tutkimusasetelmaa tuskin löytyy. Pitkään on ollut mielessä, että pitäisi kirjoittaa jotain cross-country regressioista. Niihin vedotaan ihan liikaa.

  4. 5

    Pienituloinen sanoo

    Stressihormoni kortisoli on immunosuppressantti ja sotkee lisäksi insuliini- ja sokeritasapainoa.

    Niinpä jos köyhyys nostaa kortisolitasoja sen vuoksi, että köyhä on jatkuvasti huolissaan toimeentulostaan, voi hyvin sanoa että köyhyys tappaa.

    Jos meillä on kaksi ihmistä joilla on tismalleen samanlaiset elintavat, mutta vain toinen heistä on jatkuvasti huolissaan rahan riittävyydestä, se huolissaan oleva todennäköisesti sairastaa enemmän ja/tai kuolee nuorempana.

    Köyhyys tappaa stressin kautta, olivatpa elintavat sitten miten terveelliset tahansa.

    • 5.1

      Keskituloinen sanoo

      Luuletko tosiaan, että köyhyys on ainoa stressin lähde? Omien havaintojeni pohjalta tuntuu päivänselvältä, että hyvätuloiset ovat pienituloisia stressaantuneempia. Hyvätuloiset työskentelevät usein erittäin vaativissa tehtävissä ja ovat kiinni työssään lähes ympärivuorokautisesti. Moni hyvätuloinen työskentelee yrittäjänä, jossa tulot ovat vahvasti yhteydessä riskeihin. Suuret tulot edellyttävät suuria riskejä, jotka aiheuttavat suurta stressiä.

      Kun puhut stressihormonitasojen vaikutuksesta terveyteen, kannattaa huomioida, ettei stressin aiheuttajalla ole merkitystä tarkastelussa.

      • 5.1.1

        Putte Wilhelmsson sanoo

        ”White man can’t have the blues ’cause got nothing to worry about”, analysoi muusikkolegenda Leadbelly. Tässä hän oli oikeilla jäljillä. Sen sijaan Richard Easterlin oli ilmseisesti väärässä, kun väitti 1970-luvulla, että tulojen kasvu ei paranna ihmisten tyytyväisyyttä elämään tietyn tulotason jälkeen.

        Kun vertaillaan suurempaa maajoukkoa, löydetään positiivinen korrelaatio tyytyväisyyden ja tulotason väliltä. Esimerkiksi Justin Wolfers ja Betsey Stevenson havaitsevat, että tulotason kasvu parantaa tyytyväisyyttä elämään kaikissa tuloluokissa. Rikkaammissa maissa ihmiset ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin köyhemmissä, ja maiden sisällä rikkaammat ovat tyytyväisempiä kuin köyhemmät. Ja varmaan ”tyytyväinen” tarkoittaa, että stressaa vähemmän?

  5. 6

    Tunnollinen sanoo

    Tunnollisuus ennustaa hyvin elinikää. Tunnolliset ihmiset tekevät eniten terveytensä eteen. [8][9][10]

    Itsekuri ja älykkyys vaikuttavat eniten tuloihin, opintoihin ja terveyteen, etenkin itsekuri. Kumpikin on suurelta osin geneettistä. Kansanterveyttä voisi parantaa tukemalla tällaisten ihmisten lastenhankintaa. Nyky-Suomi tukee päinvastaisten ihmisten lastenhankintaa. Erikoista eugeniikkaa demareilta, vaikka Ruotsin demarit aikanaan ajoivat tavanomaisempaa eugeniikkaa, jotta hyvinvointivaltion rahoituspohja ei romahtaisi. Ehdotettu nuorten ilmainen ehkäisy vähän tasapuolistaisi tilannetta.

    Useiden tutkimusten mukaan huono itsekuri on yhteydessä terveysongelmiin ja viivyttelyyn. Sen sijaan hyvän tahdonvoiman ihmiset malttavat harjoittaa parempia elintapoja, kuntoilla, lopettaa tupakoinnin tai hankkia paremman työpaikan. [11] Int. Review on Econ. http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs12232-010-0103-8

    Lenkkitossut, hammasharja, tupakoimattomuus, kaali ja porkkana ovat halvempia kuin tupakka, viina, sipsit ja makeiset.

    Kuuluisassa Stanfordin vaahtokarkkikokeessa 4-vuotiaat 1960-luvun lapset, jotka malttoivat lykätä karkin syömistä vartin saadakseen toisenkin karkin, pärjäsivät paremmin elämässä: he pystyivät lykkäämään tyydytystään saadakseen enemmän ja ylsivät parempaan terveyteen ja korkeampiin tuloihin. [12][13]

    Vattin ylijohtaja Aki Kangasharjun mukaan muun muassa itsemurhat, hiv-tartunnat, alkoholinkulutus ja avioerot ovat runsaampia pienten tuloerojen maissa.[14]

    Äärimmäiseksi epätasa-arvon vastustajaksi itseään kuvaava tuloerojen tutkija Andrew Leigh toteaa joutuneensa tekemään toiveittensa vastaiset johtopäätökset tutkimuksensa perusteella: kun tuloerot jossain maassa kasvavat, terveys paranee, elinikä kasvaa ja lapsikuolleisuus vähenee enemmän kuin jos tuloerot vähenevät (ja 1960-luvulta alkaen tuloerot ovat olleet myös hyväksi talouskasvulle). Näin on ainakin tuoreimpia vuosikymmeniä tutkittaessa (joskin osassa tuloksia sattumaa ei voida sulkea pois 95 %:n luotettavuudella). [15] https://web.archive.org/web/20100307003627/http://andrewleigh.com/?p=2400

    Terveyserot ovat kasvaneet siitä huolimatta, että terveyspalveluidenkin tuet kohdentuvat lähinnä alimpiin tuloluokkiin. Lääkärien on näet vaikea estää sairauksien puhkeamista mutta ihmiset voisivat itse vaikuttaa elintapoihinsa. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1305546527468

    Suomen sosioekonomiset terveyserot selittyvät hyvin suurelta osin väestöryhmien terveyskäyttäytymisen eroilla. Esimerkiksi matalasti koulutetut käyttävät enemmän tupakkaa ja alkoholia ja syövät epäterveellisemmin. Sen sijaan tulonsiirtojen vaikutuksista terveyseroihin on heikosti tietoa ennen mainittua ruotsalaistutkimusta. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/27427/Nettityopapereita28.pdf

    Suomessakin köyhät syövät epäterveellisesti.[3] Britanniassa matalatuloiset nauttivat enemmän sokerijuomia, täysmaitoa, sokeria ja prosessoitua lihaa sekä vähemmän täysjyväviljaa ja vihanneksia kuin muut, ja heidän rasvalevitteensä eivät yleensä olleet monityydyttämättömiä.[4] Yhdysvalloissa matalatuloiset aikuiset saavat 8,8 % energiastaan sokerijuomista, hyvätuloiset 4,4 %.[5]

    Suomalaismiesten terveyseroista neljänneksen selittää alkoholi, neljänneksen tupakka ja suuren osan lopustakin tunnistetut erot käyttäytymisessä, kun taas tulojen todellinen vaikutus on selvästi pienempi, Kelan erikoistutkija, valtiotieteen tohtori Jenni Blomgren totesi. Loppuosa eroista saattaa johtua lähinnä tutkimattomista käyttäytymiseroista.

    Toksikologian emeritusprofessori Jouko Tuomiston mukaan on tapana hakea syitä itsen ulkopuolelta, esimerkiksi syyttää alkoholismista henkistä pahoinvointia eikä kysyä, johtuuko henkinen pahoinvointi alkoholista. [6]

    Työttömien muita suurempi kuolleisuus selittyy Suomessa suurimmaksi osaksi alkoholilla ja itsemurhilla.[7] Myös hengityselinsairaudet, ruuansulatuselinten sairauksiin, tapaturmat ja väkivallan käyttö olivat keskeisiä syitä miehillä.[7] Siis viina, tupakka, syöminen, riskikäyttäytyminen ja väkivaltaisuus ratkaisevat.

    1990-luvun laman myötä (1992) työttömien kuolleisuus putosi 1,3-kertaiseksi muihin nähden, koska mukaan tuli vähemmän valikoituneita ihmisiä.[7] Siis kurinalaisemminkin käyttäytyviä joutui työttömiksi merkittävästi.

    Persoonallisuuteen ja käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä on saattanut jäädä ottamatta huomioon. Valtaosa työttömien ylikuolleisuudesta voi johtua valikoitumisesta sellaisten tekijöiden perusteella, joita yleensä ei löydy tutkimusten aineistoista. [7]

    Tutkimuksissa käyttäytymispiirteet selittävät paljon työttömyyden ja sairastavuuden välisestä yhteydestä. Valkosen ja Martikaisen mukaan selittämättä jääväkin osuus selittyy suurelta osin niistä tekijöistä, joita tutkimuksessa ei osattu huomioida, mutta työttömyyskin voi lisätä juopottelua ja muuten muuttaa käyttäytymistä. [7]

    Työmarkkinat pitäisi siis vapauttaa. Ehkä työllisyys auttaisi enemmän kuin tulot. Jos päiväkodissa voi kouluttaa lapset parempaan itsekuriin, kannattaisi yrittää. Asiasta on jonkinlaista tutkimusta. Sen jälkeen on ehkä myöhäistä.

    • 6.1

      Markus-setä sanoo

      Ja mitä sitten? Laitatko vielä linkin, missä vertaistutkimuksessa todetaan, että kurinalaiset ihmiset ovat kovin onnellisia verrattuna kaltaisiini (korkeakoulutettuun ja liki taloudellisesti riippumattomaan) erittäin huonoa mielestäsi viettävään tyytyväiseen perheelliseen keski-ikäiseen? Saisiko olla vain onnellinen ja hiukkasen hedonisti?

  6. 7

    ville vipunen sanoo

    Ei ole loogista estettä ajatella, että sairaus aiheuttaa köyhyyttä.

  7. 8

    Tunnollinen sanoo

    Sairaus voi aiheuttaa köyhyyttä, mutta paljon enemmän itsekuri ja älykkyys aiheuttavat hyvätuloisuutta. Tätä mekanismia ei kannata estää, tai kaikilla menee huonommin. Älyyn ei paljon voi vaikuttaa paitsi sikäli keiden lastenhankintaa tuetaan eniten. Toivottavasti löydetään tutkittuja keinoja vaikuttaa itsekuriin jo päiväkodeissa. Työllisyyteen voi myös vaikuttaa Saksan ja Tanskan malleilla.

  8. 9

    Laastari sanoo

    Köyhyyden/Eriarvoisuuden/Kasvatettujen tuloerojen seurauksia ja saldoa

    • Lisäävät vihaa, väkivaltaa, rasismia, stressiä, rikollisuutta, syrjäytymistä, kodittomuutta, osattomuutta, turvattomuutta, terveyseroja, luokkaeroja, eriarvoisuutta, luku- ja laskutaidon heikkenemistä, tyytymättömyyttä, ilkivaltaa, välinpitämättömyyttä, kiusaamista, muuta henkistä väkivaltaa, itsetuhoisuutta, itsemurhia, fyysistä ja henkistä sairastavuutta, ennenaikaista kuolemaa, levottomuutta, itsekkyyttä, ahneutta, kyynisyyttä, hyväksikäyttöä, työttömyyttä, velkaongelmia, luottotietojen menetystä, prostituutiota, ihmiskauppaa, korruptiota, jne.

    – Köyhyys aiheuttaa masennusta, lihavuutta, alkoholismia, muita päihderiippuvuuksia, muita riippuvuuksia, hammassairauksia, unettomuutta, väsymystä, uupumista, kohonnutta verenpainetta ja kolesterolia, sydänoireita, niskahartiaseudun kipuja, vatsakipuja, selkäkipuja, päänsärkyä, keskittymishäiriöitä, muistihäiriöitä, ahdistushäiriöitä, paniikkihäiriöitä, syömishäiriöitä, persoonallisuushäiriöitä, ADHD :tä ja psyykkisiä sairauksia, onnettomuuksia, tapaturmia, yksinäisyyttä, erakoitumista, jne.

    – Köyhyys vaikeuttaa ihmissuhteiden ylläpitämistä, sosiaalista toimijuutta ja heikentää luottamusta.

    • Rappeuttavat moraalia, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja vähentävät yhteisöllisyyttä.

    • Seuraa, että iso- ja pienituloisten asuinalueet eriytyvät. Alueellinen ja yhteiskunnallinen turvattomuus lisääntyy. Sekä rikkaiden että köyhien pahoinvointi lisääntyy. Isot tuloerot johtavat köyhäinhoito-yhteiskuntaan.

    • Kielteinen vaikutus niin fyysiseen kuin henkiseen terveyteen, mm. luottamukseen, ahdistukseen, eliniänodotteeseen, sairauksiin, lihavuuteen, teini-raskauksiin ja huumeidenkäyttöön.

    • Lisäävät jengien toimintaa. Keskeinen osa jengien toimintaa on huumekauppa, mistä seuraa taistelu reviireistä ja markkinoista.

    —————————-

    – Köyhä mies kuolee Suomessa 18 vuotta aiemmin kuin rahakas mies ja köyhä nainen kuolee 7 vuotta aiemmin kuin rahakas nainen.

    – Mielenterveysongelmista kärsivät miehet kuolevat 20 vuotta aiemmin kuin muut suomalaiset. Naisilla ero on 15 vuotta. Luvut ovat Suomessa huomattavasti suuremmat kuin muissa länsimaissa.

    Raha- ja valtaeliittien ylisuuret palkat, isot eläkkeet ja liian monet eläkevuodet on varastettu ja riistetty tavallisten kansalaisten elämistä.

    —————————-

    • Eriyttävät ihmiset toisistaan, mikä horjuttaa yhteiskuntarauhaa.

    • Syrjäyttävät ihmiset yhteiskunnasta, sairastuttavat monin eri tavoin, tappavat ihmisiä ennenaikaisesti ja mikä julminta, vievät osallisuuden yhteiskuntaan.

    —————————-

    Kasvatetut tuloerot, eriarvoisuus ja köyhyys ovat tietoisesti ja järjestelmällisesti oikeistopolitiikalla tehty rikos, jossa aseena on taloudellinen väkivalta.

    Köyhyys ja pitkittynyt pienituloisuus luodaan politiikalla ja sillä ne voidaan myös poistaa.

    Kokoomus ja muut porvarit ovat kasvattanut tuloeroja Suomessa enemmän ja kiihkeämmin kuin mikään muu taho koko Euroopassa.

  9. 10

    Tunnollinen sanoo

    Tuloeroja ei ole kasvatettu vaan niitä kutistetaan koko ajan. Muuten ne olisivat nykyistä suuremmat. Liikkuvuuden väkivaltaisen estelyn (rajakontrolli ym.) lieventyminen on kuitenkin johtanut globaalien tuloerojen kutistumiseen, jolloin TOP25%-TOP5%:n suhteellinen asema on heikentynyt köyhien pärjätessä paremmin, kuten tämä kuvaaja näyttää:
    https://philwaechter.files.wordpress.com/2016/07/milanovicfig1.png?w=584
    Edelliseen ryhmään kuuluu iso osa Suomen köyhempää puoliskoa (maailman mittakaavassa hyväosaiset).

    Heidän kaikkien terveys ja elinikä eivät ole huonoja. Osalla on. Tuohon osaan kuuluvat muita useammin ne, jotka eivät ole pitäneet huolta terveydestään yhtä tunnollisesti kuin ”kympin tytöt”, jotka liikkuvat, syövät terveellisesti, pitävät alkoholin ja tupakan vähissä ym. Tämä ei ole noiden ”kympin tyttöjen” suosimista. He päinvastoin auttavat muita, rahoittavat noiden terveyttään tuhoavien auttamista, vaikkeivät tietenkään yhtä paljon kuin kaikkein tuottavimmat työntekijät/yrittäjät yleensä.

    Laastarin luettelo kertoo korrelaatioista eikä siitä, että köyhyys aiheuttaisi noita.

    Työttömyyskin on useammin seuraus mutta joskus syykin. Siksi vasemmistopuolueiden pitäisi lopettaa työllisyyden sabotointi työllistämistä ja työllistymistä vaikeuttavin laein.

  10. 11

    Syltty sanoo

    Köyhien lasten hampaissa on enemmän reikiä. Käsi sydämmelle, kenen mielestä köyhillä ei ole varaa hammastahnaan ja -harjaan?

    Terveyserot johtuvat pääasiassa siitä, että sairaus aiheuttaa köyhyyttä ja että köyhien elintavat ovat huonommat kuin hyvätuloisilla. Hyvätuloisetkin ovat lähes kokonaan lopettaneet tupakoinnin viimeisen 40v aikana, mutta köyhät eivät. Mien ihmeessä tämä voi johtua tuloeroista? On vaan pakko polttaa, kun on niin köyhää?

  11. 12

    Jaakko Rustanius sanoo

    Jälleen blogisti värittää, yksinkertaistaa ja jopa vääristelee asioita. Tutkimuksen lopputuloshan voidaan tiivistää seuraavasti: ”Lahjoittamalla satunnaisesti valitulle henkilölle lottovoitto, ei luultavasti voida saavuttaa merkittäviä muutoksia henkilön tai henkilön lasten tietyillä tavoilla mitattavaan terveydentilaan 10-20 vuoden aikajänteellä.”

    Tähän blogisti tosiasiallisesti viittaa, kun kirjoittaa ”Tulos on hyödyllinen, koska se auttaa sulkemaan pois tiettyjä kanavia, joiden kautta taloudelliset resurssit vaikuttavat terveyteen.”

    En tiedä kuka poliitikko ja missä olisi lottovoittoa perusterveydenhuollon organisoimiseksi ehdottanut. Jos ja kun poissuljettavaa kanavaa ei tosiasiallisesti ole reaalimaailmassa olemassa, voi perustellusti olla skeptinen tuloksen hyödyllisyydestä.

    Toisin kuin blogisti väittää, lottovoitolla oli myös mitattavia terveysvaikutuksia jo edellämainitussa viitekehyksessä, lähinnä mielenterveyteen ja lihavuuteen. Ihan nyt ensimmäisenä tulee pinnallisesti mieleen, että mitkähän mahtavat olla mielenterveyden ja lihavuuden kytkennät muuhun terveydentilaan sanotaan nyt vaikkapa epigeneettisen perimän myötä ylisukupolvisesti. Mahdammeko tietää eksaktisti? Se, että taloustieteilijä tai allekirjoittanut ei tiedä jotain, ei tarkoita, että ilmiötä ei ole olemassa.

    Tutkimuksessa myös todetaan, että tulos ei välttämättä päde yhteiskunnassa, jossa eriarvoisuutta ei ole jo valmiiksi tasattu sillä tavalla kuin Ruotsissa tietyn historiallisen kehityksen tietyssä pisteessä on. Toisin sanoen, kyse voi olla siitä, että tulo- / varallisuus- / hyvinvointierojen tasaamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen efekti terveydentilaan ei ole lineaarinen. Sama kuin kakun syömisessä, seitsemäs pala ei enää tuota samanlaista efektiä kuin ensimmäinen.

    Toisin sanoen, tulos ei ole – toisin kuin blogisti väittää ”Nyt on poissuljettu se kanava, jonka mukaan yksilön tuloilla tai varallisuudella olisi syy-seuraussuhde terveyteen. Terveyserojen taustalla on siis jotakin muuta”. Tässä kohtaa blogisti yksinkertaisesti valehtelee silmät ja suut täyteen.

    Tulos saattaa olla myös ”on mahdollista, että on olemassa optimaalinen varallisuuserojen tasaamisen taso terveyserojen tasaamiseksi – tietyn varallisuuseron tasaamisen historiallisen prosessin jälkeen efekti hiipuu”. Tällaistakaan tarkastelua ei voida mitenkään irroittaa kontekstista, jossa tarkastellaan myös muita eriarvoisuutta tuottavia tekijöitä kuin varallisuutta.

    Niin yhteiskunnassa kuin terveydentilankin suhteen monet eri tekijät vaikuttavat yhdessä, erikseen ja ristiin. On lukemattomia erilaisia sairauksia, joilla ei ole yhtä spesifiä aiheuttajaa niin että voitaisiin osoittaa kausaliteetti: jos pistät itseesi HI-viruksen, varsin suurella todennäköisyydellä sairastut AIDSiin. On vain yhtäältä altistaviksi epäiltyjä ja toisaalta suojaavaksi epäiltyjä tekijöitä. Triggeristä ei ole aavistustakaan. Blogisti on kuin lääkäri, joka väittää, että kaikki muu lääketiede kuin päivystyskirurgia on huuhaata.

    Yksittäisten kausaalisuhteiden ylikorostaminen sellaisten monimutkaisten ja täynnä takaisinkytkentöjä olevien systeemien äärellä kuin yhteiskunta tai terveys, on aika – miten sen nyt sanoisi – pöhköä.

  12. 13

    Muurahainen sanoo

    ”tulos ei välttämättä päde yhteiskunnassa, jossa eriarvoisuutta ei ole jo valmiiksi tasattu sillä tavalla kuin Ruotsissa”

    Ruotsissa varallisuuserot olivat Luxembourg Wealth Studyssä kaikkein suurimmat, Suomessa paljon pienemmät. Nähtävästi sitten ihan turhan pienet.

    Köyhiä voi yleensä auttaa parhaiten muuttamalla lakeja niin, että he saavat ottaa töitä vastaan ja näin saaduista tuloista jää riittävästi käteen. Työtä vaille jääminen on suurin köyhyyden syy. Jotkut tarvitsevat erityistoimia. Nykyistä tulontasausta voi suunnilleen jatkaa järkeistetyssä muodossa, mutta lisätulontasaus pahentaisi kannustinloukkuja ja osattomuutta.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *