Roskaa kuin rahaa

YLE teki äskettäin usean jutun sarjan kotitalousjätteen kierrättämisestä. Tavoilleen uskollisesti YLE:n jutut eivät kertoneet oikeastaan mitään mielenkiintoista käsiteltävästä asiasta. Ainoastaan sen, että kierrättäminen on tosi tosi tärkeää ja että nykyään on hirveästi erilaisia jäteastioita.
Toinen julkisen sektorin toimija Sitra menee hieman syvemmälle. Sen mukaan Suomen ja koko maailman talouskasvu voi ottaa melko suuren pyrähdyksen, jos me vain osattaisiin kierrättää. Kotisivuillaan Sitra puhuu ”resurssiviisaudesta” ja valistaa: “Toisen jäte on toiselle arvokas raaka-aine”.  Pikaisen vilkaisun perusteella Sitran teksteissä riittäisi työsarkaa roskapuheen tutkijoille.

Sen sijaan taloustieteilijälle herää useita kysymyksiä. Jos kotitalousjätteet ovat arvokkaita raaka-aineita, miksi minun pitää nähdä lajittelun vaiva ja maksaa jätefirmalle jätteiden noutamisesta? Missä ovat jäteautot, jotka hakevat jätteet oveltani maksua vastaan? Siis niin, että jäteauton kuski maksaa minulle.

Jos jätteet ovat arvokkaita, ovelleni pitäisi tulla useampia jäteautoja eri firmoista, joille voisin huutokaupata jätteeni. Minun ei tietenkään tarvitsisi tuhlata aikaani lajitteluun, vaan jätefirmat tekisivät sen mielellään ja vieläpä paljon tehokkaammin kuin minä. 
On melko helppoa päätellä, onko jokin asia arvokas raaka-aine vai hyödytöntä jätettä, josta pitäisi päästä eroon mahdollisimman pienin kustannuksin. Arvokkaista raaka-aineista ollaan valmiita maksamaan, mutta hyödyttämästä jätteestä ei maksa kukaan.

Mitä tapahtuu, jos laitan lehteen ilmoituksen, että minulta saa tulla noutamaan tuliterän taulutelkkarin? Entä jos ilmoitan, että minulta voi tulla hakemaan parikymmentä tyhjää maitotölkkiä?

On ilmiselvää, että kotitalousjätteet ovat nimensä mukaisesti jätettä. Yhtä selvää on, että järkevää kierrätystä tapahtuu koko ajan. Jos jonkin raaka-aineen kierrättäminen on halvempaa kuin uuden käyttäminen, yrityksillä ja kotitalouksilla on kannustimet kierrättää. Yhteiskunnan kannattaa kierrättää arvokkaita raaka-aineita, mutta ei jätettä. Raaka-aineiden kierrätys säästää resursseja, jätteiden kierrätys tuhlaa niitä.

Kommentit
  1. 1

    Anonyymi sanoo

    Jätteitä ei kannata kierrättää! Hienoa että joku on tämän asian jaksanut kirjoittaa. Jätteet voisi kuitenkin olla aiheellista lajitella, vaikkei siitä kukaan maksaisikaan. -Jani

  2. 2

    SR sanoo

    Pitäisikö YLE nykymuodossaan lakkauttaa? Tuosta kuulisin mielelläni vähemmän tarkemmin. Entä Sitra?

    Mutta itse asiaan. Kotitalousjäte on ensisijaisesti jätettä ja toissijaisesti raaka-ainetta. Varmaan siksi jäte-firmalle pitää maksaa. Analyysin pitäisi mennä niin, että kysytään, laskeeko jätteen hyötykäyttö kotita-louksien jätehuollon kustannuksia tarpeeksi paljon. Oliko Sitralla tuohon jotakin?

    Sitten lajittelu. Sen organisointiin on monia eri tapoja. Nykyinen ei välttämättä kovin huono. Kokonaan kaupallinen lajittelu olisi varmaankin kalliimpi ja tehottomampi. Oliko Sitralla tuohon jotakin? Suurin osa naapureistani tuntuu suorastaan rakastavan lajittelua. Ylitöpäisestä lajittelusta on jopa joskus aiheutunut lisäkustannuksia taloyhtiölle.

  3. 3

    Anonyymi sanoo

    Asiattomasti kuvittelen esimerkin Asiatonmaasta. Asiatonmaassa paperitehtaat voivat ostaa raaka-aineeksi puukuitua, tienvarsihinta on 20 euroa kuutiolta, ja metsänomistajat tarjoavat myyntiin tyypillisesti satoja tai tuhansia kuutioita kerrallaan kun metsiään hakkaavat.
    Paperitehtaat voivat käyttää raaka-aineenaan myös jätepaperia. Jätepaperia kertyy kotitalouksissa tyypillisesti neljä viisi kiloa viikossa, eli 10 000 asukkaan kaupungissa tai kaupunginosassa 20 kuutiota viikossa, tai sanotaan vaikka tuhat kuutiota vuodessa. Jätepaperit eivät kuitenkaan ole kätevästi tienvarressa odottamassa rekkakuljetusta, vaan niitä joudutaan keräämään muun jätteenkuljetusten yhteydessä. Nyt käykin niin että vaikka paperitehtaille jätepaperi on ihan käypää, voisiko sanoa peräti ’arvokasta’ raaka-ainetta (20 euroa kuutiolta!), niin niiden kerääminen ja varastointi kokoon maksaa sen verran enemmän ettei Asiatonmaan lehdistökatsastajat osaa laskea vuoden jätepaperiensa arvoa (5 euroa!)
    Asiatonmaan lehdistökatsastajille pitänee opettaa uusi termi, vaihtoehtokustannus. Jos Asiatonmaan paperit pitää rahdata kaatopaikalle, kaatopaikkakustannukset ovat 20 euroa kuutiolta. Nyt Asiatonmaan lehdistökatsastajien suuresti kammoama hyvinvointitappio on jo kokonaista 10 euroa vuodessa. Mutta saako tällä uutta taulutelevisiota? Nyt on niin hassusti että Asiatonmaan lehdistökatsastajille pienin ymmärrettävä rahayksikkö on taulutelevisio, ja kun kymmenellä eurolla ei Asiatonmaassa taulutelevisiota saa, lehdistökatsastajat heittävät sanomalehtensä kaatopaikkaroskien joukkoon.

    • 3.1

      Anonyymi sanoo

      Mutta entä ulkoisvaikutukset? Siis lajittelun ulkoisvaikutukset. Niitä saattaa olla ja sen takia lajittelua ja kierrätystä ei saa tehdä.

  4. 4

    Anonyymi sanoo

    Periaatteessa ongelma ratkeaisi sillä, että yleisjätteestä perittäisiin riittävä haittavero. Sitten ei tarvitsisi syyllistää ketään. Vai vaatisiko tämä liikaa valvontaa, ettei jäte katoa metsiin?

  5. 5

    SR sanoo

    Voitko kertoa tarkemmin tuosta Sitran tuoreesta selvityksestä, ja miksi siinä on paljon "roskapuheeksi" luokiteltavaa?

    • 5.1

      sanoo

      Vaikkapa ihan ensimmäinen virke. Miten niin tulevaisuudessa ei ole jätettä? Mitä tämä oikein tarkoittaa? Milloin tämä tulevaisuus koittaa? Onko tulevaisuus, jossa ei ole jätettä parempi kuin tulevaisuus jossa jätettä on?

      Tai sitten toteamus, että rahanarvoisa jätettä menee kaatopaikalle. Mitä sitten? Pitää ajatella myös tuon jätteen uudelleenkäytön kustannuksia. Mitä jos kaatopaikalle menee 5 euron arvoinen jätelasti, jonka kierrätys maksaisi 10 euroa? Sitran kaikki nämä jutut on todella hämäriä, eikä mitään järkevää kustannus-hyöty -analyysiä tehdä. Tähän on kiinnittänyt huomiota muutkin: http://www.hs.fi/a1441248932843

  6. 6

    Anonyymi sanoo

    Hyvä kirjoitus joka pisti kuin ampiainen ajattelemaan. Mieleeni tulee Ekokem, joka on vuosia tehnyt hyvää tulosta käsittelemällä erilaisia raaka-aineita, jotka ovat joillekin yrityksille ongelmajätteitä.

  7. 7

    Anonyymi sanoo

    "Sen sijaan taloustieteilijälle herää useita kysymyksiä"

    Koko bloggauksen idea perustuu siihen, että yksityinen sektori osaa tunnistaa kaikki sijoituskohteet optimaalisesti ja pyrkisi luomaan trendejä aktiivisesti. Kyseenalainen oletus.

    • 7.1

      sanoo

      Ajatteletko, että yritykset systemaattisesti jättävät käyttämättä voiton mahdollisuuksia jätealalla? Jos näin on, mikset perusta jätefirmaa ja käy (kirjaimellisesti) keräämässä voitot pois?

    • 7.2

      Anonyymi sanoo

      Ajattelen mitä kirjoitin. Vielä kerran:

      "Koko bloggauksen idea perustuu siihen, että yksityinen sektori osaa tunnistaa kaikki sijoituskohteet optimaalisesti ja pyrkisi luomaan trendejä aktiivisesti. Kyseenalainen oletus."

      Todistustaakka on bloggarilla ts. väitteen esittäjällä, olipa se sitten implisiittisesti muotoiltukin.

    • 7.3

      Anonyymi sanoo

      Täsmennän vielä: olen kyllä samaa mieltä siitä mitä Huhtala kirjoitti Hesarissa l. tarvitaan tarkempia tietoja ennenkuin asian kannattavuudesta voidaan sanoa juuta tai jaata. Tämä on eri asia kuin ihmetellä ym. tyylillä naiivisti että "mis-ne-yritykset-sit-on".

    • 7.4

      sanoo

      Sinustako on jotenkin ihmeellistä, että yritykset hakevat voittoja? Mielestäni todistustaakka on aina sen puolella, joka esittää outoja ja uskomattomia väitteitä, kuten että yritykset jättävät voitot tekemättä. Tai että julkinen sektori tunnistaa yrityksiä paremmin, missä ja millä keinoin voittoja saavutetaan.

    • 7.5

      Anonyymi sanoo

      No katsastaja hei, Pitääkö tuo teidän argumentointi ymmärtää niin, että kaikki väitteet, jotka perustuvat siihen, että yritykset eivät tunnista optimaalisesti sijoituskohteita ovat epätosia? Siis jokainen yritys maailmassa jokaisena aikana? Pliis.

    • 7.6

      Anonyymi sanoo

      Mm. Sitrahan on ollut korjaamassa tätä info- tai markkinapuutetta. Tai "puutetta". Onko alkanyt näkyä merkkejä siitä, että joku on havainnut jätteissä piilevän suuren arvon? Ei tässä täydellistä tietämystä ja optimointia tarvita sen arvioimiseksi, mikä näyttäisi olevan kotitalousjätteiden louhimisen kustannusten ja hyötyjen suhde.

      Itse asiassa siltä osin kuin eräissä jätteissä on riittävästi arvoa, niitä jo louhitaan aktiivisesti, vaikka ei ehkä vielä optimaalisella tasolla:
      http://urbanmining.org/2010/07/how-urban-mining-works-2

  8. 8

    Anonyymi sanoo

    "Sinustako on jotenkin ihmeellistä, että yritykset hakevat voittoja?"

    Eihän tämä nyt noin vaikeaa voi olla? Kolmannen kerran, lihavoituna ne keskeiset seikat:

    Koko bloggauksen idea perustuu siihen, että yksityinen sektori osaa tunnistaa KAIKKI SIJOITUSKOHTEET OPTIMAALISESTI ja pyrkisi luomaan trendejä AKTIIVISESTI. Kyseenalainen oletus".

    Menisiköhän nyt jakeluun?

    "Tai että julkinen sektori tunnistaa yrityksiä paremmin, missä ja millä keinoin voittoja saavutetaan."

    Miten tämä liittyy asiaan? En ole esittänyt moista enkä todellakaan moista usko.

  9. 9

    Anonyymi sanoo

    Ei siinä mitään spekulaatiota ollut, kys. oletushan paistaa aika selvästi läpi tekstistä.

    Voi olla, että jätteitä ei hyödynnetä koska se ei ole mielekästä. Tai voi olla, että se on mielekästä mutta yrityksissä ei tätä olla tajuttu. Asiaa ei kuitenkaan ratkaista noin naiivilla "päättely"ketjulla kuin itse tekstissä.

    Siinä, arvon tarkastaja, oli se pointti. Ei mielestäni mitään järin ihmeellistä mutta ilmeisen ylitsepääsemätöntä sitten kuitenkin …

  10. 10

    Anonyymi sanoo

    Miten määrittelet mielekkyyden? Mitä se tarkoittaa?

    Jos puhutaan voitoista tai jätteiden rahallisesta arvosta (tai sen puutteesta), homma toimii kärjistettynä juuri niin kuin postauksessa esitettiin. Mikäli kriteerisi on erilainen, voisit sitä vähän avata.

    • 10.1

      Anonyymi sanoo

      Rahallisesti kannattavaa.

      Ja toimii toki, mikäli oletukset ovat ne kuin bloggarilla. Ne vain ovat karkean yksinkertaiset ja kovin, kovin luottavaiset.

  11. 11

    Anonyymi sanoo

    Sivun pääoperaattorin havainto ylen ohjelmien asiasisällöstä on sama kuin oma havaintoni!

    VV

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *