Professorin liian helpot 14 000 tykkäystä

Johtamisen tähtiprofessori Alf Rehn haukkui vähän aikaa sitten Facebook-päivityksessä opintotukileikkauksia suunnittelevan hallituksen ”saatanan tunareiksi”. Päivityksellä on tällä hetkellä yli neljätoista tuhatta tykkäystä.

Päivitys on aiheuttanut runsaasti keskustelua mediassa. Kuten Suomessa on tapana, keskustelu rappeutui välittömästi puhepuheeksi, siis puheeksi siitä voiko professori puhua julkisesti noin värikkäästi. Ketään ei ole kiinnostanut puhua päivityksen sisällöstä tai opintotukiuudistuksesta.

Se on sääli. Päivityksen sisältö edustaa suosittua, mutta siitä huolimatta täysin virheellistä taloudellista ajattelua. Hallitus siis suunnittelee opintotuen muuttamista niin, että yhä suurempi osa siitä koostuisi opintolainasta ja pienempi suorasta tuesta. Hallitusta voi syyttää tunareiksi monesta muusta syystä, mutta tämä opintotukiuudistus on ihan järkevä. Kun niitä luetaan oikein, Rehnin opintotuen puolesta esittämät väitteet ovatkin itse asiassa argumentteja hallituksen uudistuksen puolesta.

Rehnin pääväite on, että opintotuki on kenties ”tuottavin tuki” suomalaisten tulonsiirtojen joukossa.

Jotta tätä väitettä voitaisiin arvioida, täytyy ensiksi määritellä, mitä tuottava tuki tarkoittaa. Julkinen tulonsiirto, kuten opintotuki voi olla ”tuottava” kahdella tavalla. Se voi joko edistää yhteiskunnallisia tulonjakopyrkimyksiä, eli olla siirto rikkailta köyhille. Tai sitten tulonsiirto voi kannustaa ihmiset tekemään jotakin hyödyllistä, jota he eivät muuten tekisi.

Rehnin pitää siis näyttää, että opintotuki täyttää vähintään jomman kumman näistä vaatimuksista. Hän käyttää perusteluna väitteelleen omia ja opiskelutovereidensa kokemuksia. Niinpä hänen täytyy osoittaa, että hänelle ja hänen opiskelutovereilleen suunnattu julkinen tuki on perusteltua joko tulonjako- tai kannustinmielessä.

Mutta Rehn osoittaa, että asiat ovat täsmälleen päinvastoin. Hän kehuu olevansa niin hyvätuloinen, että on maksanut opintotukensa moninkertaisesti veroina takaisin. Rehn toteaa vielä, ettei hän edes kuulu opintotukea saaneessa ystäväpiirinsä suurituloisimpiin. On siis päivänselvää, että tulonjakomielessä julkisen rahan antaminen Rehnille ja hänen rikkaille ystävilleen on täysin järjetöntä. Koska lähes kaikki muut veronmaksajat ovat heitä köyhempiä, kysymyksessä on varallisuuden siirto köyhemmiltä rikkaille.

Tähän ei vaikuta se, että Rehnin ja tämän ystävien opiskeluaikaiset tulot olivat nykyistä alhaisemmat. Tuleva rikas voi hoitaa väliaikaisen pienituloisuuden lainalla. Sitä varten lainamarkkinat ovat olemassa.

Rehn myös korostaa, miten pieni opintotuki oli verrattuna hänen ja hänen ystäväpiirinsä nykyiseen tulotasoon. Pelkästään heidän maksamansa verot ovat moninkertaisia nostettuun tukeen verrattuna. Mutta tämä luonnollisesti tarkoittaa, ettei opintotuella ole voinut olla merkittäviä kannustinvaikutuksia Rehnin ja tämän ystävien kohdalla. Kukaan heistä olisi tuskin jättänyt erittäin korkean tulotason tuottavan koulutuksen hankkimatta, vaikka olisi joutunut lainaamaan tuleviin tuloihin nähden mitättömät opiskelurahat ilmaisen opintotuen sijasta.

Rehn korostaa vielä, ettei kysymys ole pelkästään hyvätuloisista taloustieteilijöistä. Hänen mukaansa 98 % opintotuen saajista maksaa saamansa tuet takaisin veroina. Kaunopuheisempaa puolustusta opintolainaan perustuvalle järjestelmälle on harvoin esitetty. Ihminen, joka pystyy tulevilla tuloilla maksamaan tukensa takaisin, ei tarvitse ilmaista rahaa. Hän tarvitsee lainan.

Opintotuen muuttaminen lainaksi on sekä tulonjaon että tehokkuuden kannalta viisasta politiikkaa. Asiasta vallitsee taloustieteilijöiden keskuudessa laaja yksimielisyys. Toisin kuin monet muut hallituksen suunnitelmat, uudistus perustuu tieteellisen asiantuntijan tekemään lausuntoon. Opintotukiuudistuksessa ei ole kysymys alkeismatematiikasta vaan alkeistaloustieteestä. Ja se ei ole Rehnin, vaan hallituksen puolella.

Oikea keskustelunaihe ei siis olekaan se, kuinka värikäs ilmaisutapa on professorin arvolle sopivaa. Ilmaisu saa olla kuinka värikästä tahansa, kunhan taustalla oleva ajattelu on riittävän kurinalaista. Opintotukea vihaisesti, mutta virheellisesti puolustamalla saa 14 000 tykkäystä ja varmaankin runsaasti selkääntaputtelua kampuksella. Pisteitä huolellisesta ja puolueettomasta ajattelusta sen sijaan ei tule.

J.K. Tavoitteemme tälle kirjoitukselle on 14 tykkäystä.

Kommentit
  1. 1

    Mikko sanoo

    ”Tuleva rikas”

    Voi kunpa tulevaisuuden ennustaminen olisikin niin yksinkertaista kuin te naiviin peliteoriaan nojaavat taloustieteilijät näytätte uskovan.

  2. 2

    Abdirisak Ahmed sanoo

    Hei

    Tuo sinun tuottavan tuen määritelmästä on osittain väärä. Tärkeämpi kysymys on kuinka moni jättäisi koulutusmahdollisuuden käyttämättä ilman opintotukea. Seuraava kysymys olisi sitten kuinka paljon korkeakoulutettujen vähentynyt määrä hidastaa BKT:n kasvua.

    Opintolainaperustainen tuki ei tule mahdollistamaan samanlaista kouluttautumista kuin nykyinen opintotuki.

    • 2.1

      Ratsqu sanoo

      Niin kun joutuu ottamaan lainaa niin ei ole enää varaa opiskella ”ikuisesti”.
      Opintolaina on investointi ammattiin ja samalla omavastuuosuus opinnoista.

      • 2.1.1

        Ikiteekkari sanoo

        Ei ”ikuisesti” ole voinut opiskella enää vuosikymmeniin. Opintotukijärjestelmä muuttui jo 90-luvulla niin, että tuelle pitää saada vastinetta, eli kertyneitä opintopisteitä (opintoviikkoja siis vanhalta nimeltään). Jos ei opiskele, ei saa tukea, ja valmistuakin pitää, tai perivät tuet takaisin.

        • 2.1.1.1

          Opinnot jo takana sanoo

          ”Opintotukijärjestelmä muuttui jo 90-luvulla niin, että tuelle pitää saada vastinetta, eli kertyneitä opintopisteitä (opintoviikkoja siis vanhalta nimeltään).”

          Kun tuo muutos tuli, vaatimus oli kyllä aika vähän muistaakseni 2,5 opintoviikkoa per kk (ilmeisesti myöhemmin nostettiin vähän). Ne sai kasaan, jos joskus edes vilkaisi yliopistolle. Muistan kun ensimmäisenä opiskeluvuotenani sain kasaan omasta mielestäni säälittävät 22,5 opintoviikkoa ja se riitti kaikkiin tukikuukausiin. Tuolla minun 1. vudoen tahdilla valmistuminen esimerkiksi DI:ksi veisi dippatyön kanssa lähes kahdeksan vuotta.

          Jos tuon määrän alitti, käytännössä ei opiskellut ollenkaan.

      • 2.1.2

        masteri sanoo

        Niin, koska se koulutusta vastaava työn saaminen on valmistumisen jälkeen kiveen kirjoitettu totuus?

      • 2.1.3

        mrtz sanoo

        Opintotukeakaan ei saa ”ikuisesti” ja opintotukeen tarvitaan 5 opintopistettä tukikuukautta kohti. Jos puhutaan normaalista 9kk:n lukuvuodesta, tarvitaan 45opintopistettä, ettei Kela peri tukia takaisin. Eli keskimäärin joku n.10-12 kurssia lukuvuodessa, joista saa 3-5op. Nykyään opintotuen ottaminen on edellytys lainalle, jos et ota opintotukea, et saa myöskään opintolainaa.

    • 2.2

      Syltty sanoo

      ”Tärkeämpi kysymys on kuinka moni jättäisi koulutusmahdollisuuden käyttämättä ilman opintotukea.”

      Ja lisäksi, kuinka paljon nopeammin opiskelijat valmistuisivat, jos joutuisi rahoittamaan itse opintonsa.

      Minä veikkaisin että keskimääräisten opiskeluaikojen lyhentymisellä olisi suurempi vaikutus kuin sillä, että joku ei hakeutuisi lainapainotteisuuden takia korkeakouluun opiskelemaan.

  3. 3

    Professori Marja Maineikas sanoo

    Kyllä, tykkään. Opintolaina on ollut aiemmilla sukupolvilla pääasiallinen tukimuoto, ja sellaisena se opetti vastuullisuutta, myös omasta opiskelusta.

    Onko prof. Rehn ehdolla jonnekin vai mitä varten professori kerää irtopisteitä?

    • 3.1

      köyhä akateemikko sanoo

      Lähinnä osoitti köyhille heidän paikkansa. Rikkailla muksuilla on varaa opiskella aina, ihan vastuuttomasti.

  4. 4

    M sanoo

    Suomen ainoa kilpailuvaltti on halpaa koulutettua työvaimaa. Suomalainen IT insinööri on hintalaatusuhteeltan kova sana maailmalla. Kouluttamaton työvoima taas täällä on kallista.

    Muutaman kymppitonnin laina 19v nuorelle joka muuten on vain tottunut käsittelemään viikko- ja kesätyörajoha saattaa juuri olla se peloite joka estää häntä opiskelemasta.

    Koko ideologia otta nuorilta, eli tulevaisuudelta on järjetön.
    Heitä pitäisi tukea kaikin keinoin. Jos he eivät mahdollisuutta saavuttaa edes
    vanhempiensa elintasoa niin peli on menetetty. Kouluttakaa, kaavoittaakaa ja rakentakaa
    taloa, infraa jne seuraavalle sukupolvelle niin homma pyörii itsestään

  5. 5

    OS sanoo

    Mielestäni tämä kritiikki on vähän vaillinainen. Otetaan seuraava kohta:

    ”Mutta Rehn osoittaa, että asiat ovat täsmälleen päinvastoin. Hän kehuu olevansa niin hyvätuloinen, että on maksanut opintotukensa moninkertaisesti veroina takaisin. Rehn toteaa vielä, ettei hän edes kuulu opintotukea saaneessa ystäväpiirinsä suurituloisimpiin. On siis päivänselvää, että tulonjakomielessä julkisen rahan antaminen Rehnille ja hänen rikkaille ystävilleen on täysin järjetöntä. Koska lähes kaikki muut veronmaksajat ovat heitä köyhempiä, kysymyksessä on varallisuuden siirto köyhemmiltä rikkaille.”

    Täysin samalla tavalla voisi kritisoida esim perustuloa (ja jotkut kritisoivatkin), kun sitä saisivat rikkaatkin (ainakin nimellisesti). Yleensä perustuloehdotuksissa perustulo ei pienene tulojen mukana, vaan sama summa kerätään paremmin toimeen tulevilta pois veroina, missä ei ole mitään käytännön eroa tulojen mukana pienenevään perustuloon.

    Miksi sitten opintotuki on tässä suhteessa erilainen kuin perustulo? Varmaan siksi, että, toisin kuin perustuloa, opintotukea eivät saa kaikki ihmiset. Tätä asiaa tämä kirjoitus ei kuitenkaan käsitellyt ollenkaan.

  6. 6

    Mira sanoo

    ”Hän kehuu olevansa niin hyvätuloinen, että on maksanut opintotukensa moninkertaisesti veroina takaisin. Rehn toteaa vielä, ettei hän edes kuulu opintotukea saaneessa ystäväpiirinsä suurituloisimpiin. On siis päivänselvää, että tulonjakomielessä julkisen rahan antaminen Rehnille ja hänen rikkaille ystävilleen on täysin järjetöntä.”

    Mikä helvetin argumentti toi nyt on olevinaan? Se on *nyt* suuritulonen eikä se *nyt* saa opintotukea. Tossa olis mitään argumenttia vaan jos se olis nyt sekä suuritulonen että sais opintotukea, ja opintotuki tunnetust peritään takasin jos tienaa liikaa (tai jos palkanmaksu kämmää ja palkkaa maksetaan väärän vuoden puolella, tai…).

    Kyllä, asiaton lehdistökatsaus kun kirjottaja ei näköjään osaa peruslogiikkaa.

    • 6.1

      OS sanoo

      Pointti oli, että Rehn olisi ihan hyvin voinut *nyt* maksaa suurilla tuloillaan pois opintolainan, jota olisi voinut saada tuen sijaan.

  7. 7

    Joona Räsänen sanoo

    Pursiainen on kirjoituksessaan lähes kaikessa väärässä. ”Ihminen, joka pystyy tulevilla tuloilla maksamaan tukensa takaisin, ei tarvitse ilmaista rahaa.”

    Sama argumentti toimii myös työttömyystukea vastaan. Esim työttömälle jäävälle insinöörille tai ekonomistille ei tulisi maksaa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea vaan lainaa, sillä hyvin todennäköisesti kyseinen työtön työllistyy joskus tulevaisuudessa ja kykenee maksamaan lainansa takaisin. Toisaalta ehkäpä Pursiainen hyväksyykin tämän ja haluaa lakkauttaa työttömyystuen (ei pelkästään ansiosidonnaisen) kaikilta, joilla on korkeakoulututkinto?

    Pursiainen väittää myös, että koska Rehnin nykyiset tulot ovat paljon suuremmat kuin opiskeluaikaiset, opintotuella ei ole voinut olla merkittäviä kannustinvaikutuksia.

    Pursiainen päättelee omiaan. Miten niin ei ole voinut olla?.

    ”Kukaan heistä olisi tuskin jättänyt erittäin korkean tulotason tuottavan koulutuksen hankkimatta, vaikka olisi joutunut lainaamaan tuleviin tuloihin nähden mitättömät opiskelurahat ilmaisen opintotuen sijasta.” Tämä ei pidä paikkaansa.

    Rehn ei voinut opiskeluaikana mitenkään tietää varmuudella, että hän tulee tienaamaan moninkertaisesti valmistuttuaan (vielä epävarmempaa asia on nykyisin, kun työttömyys on korkeaa alalla kuin alalla). Itse pidän epätodennäköisenä, että Rehnin alkuperäinen motivaatio opiskeluille oli raha. Todennäköisempi motivaatio oli opiskella häntä itseään kiinnostavia asioita. Tätä voisi tietysti kysyä häneltä itseltään. Toki potentiaalinen vauraus voi motivoida joitakin yksilöitä opiskelemaan, mutta se ei suinkaan motivoi kaikkia. Joillekin voi tulla yllätyksenä, että monet opiskelevat ihan muista syistä kun tulevien (suurten) tulojen vuoksi, etenkin kuin työllistyminen ei ole suinkaan varmaan – edes sillä ”erittäin korkean tulotason tuottavalla koulutuksella”. Jos ihmiset eivät opiskele tulevien tulojen vuoksi, vaan tulevat (potentiaaliset) korkeat tulot ovat ikään kuin kirsikka kakun päälle, ei opintotuen muuttaminen lainaksi ole järkevää, sillä osa opiskelijoista lopettaa opinnot kesken tai jättää ne kokonaan aloittamatta.

    Pursiaisen linkkaamasta raportista selviää myös, miksi valtion kannattaa kannustaa ihmisiä opiskelemaan. ”Enemmän koulutetut elävät pidempään, tekevät vähemmän
    rikoksia ja joutuvat pienemmällä todennäköisyydellä vankilaan. Enemmän koulutetut ovat
    keskimäärin terveempiä ja tyytyväisempiä työhönsä ja elämäänsä.”

    • 7.1

      OS sanoo

      ”Sama argumentti toimii myös työttömyystukea vastaan. Esim työttömälle jäävälle insinöörille tai ekonomistille ei tulisi maksaa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea vaan lainaa, sillä hyvin todennäköisesti kyseinen työtön työllistyy joskus tulevaisuudessa ja kykenee maksamaan lainansa takaisin.”

      Tämä onkin erinomainen ehdotus. Liberan ehdottama perustilihän toimii juuri näin.

    • 7.2

      Pekka Töytäri sanoo

      Joona Räsänen väittää, että ihmiset ”opiskelevat ihan muista syistä kuin tulevien tulojen vuoksi”. Näin saattaa olla, mutta koska tuettu opiskelu on yhteiskunnan investointi tulevien verotulojen hankkimiseksi, lienee tarkoituksenmukaista auttaa opiskelijoita ymmärtämään, että opiskelun tavoite on auttaa ihmistä elättämään itsensä ja tuottamaan muuta yhteiskunnallista hyvää.

  8. 8

    Pekka Hagström sanoo

    Kritiikissä sekoittuu opiskelijan tietoon kun hän opiskelee ja kun hän on ollut valmistuneena > 10 vuotta. Rehn pyrkii sanomaan että nuori ihminen ei välttämättä opiskele jos häntä ei kannusteta siihen (esim. antamalla ilmaista rahaa, takaamalla lainoja, antamalla yhteiskunnan maksamaa opetusta, jne.) . Kun hänet sitten on kannustettu opiskelemaan on hän valmistuttuaan kykenevä tuottamaan korkean jalostusasteen työtä ja maksamaan progression mukaisesti korkeita veroja. Näin ollen voi nähdä että opiskeluun kannustaminen on yhteiskunnan kannalta kannattava investointi, joka ei välttämättä toteutuisi jos ei olisi ex-ante kannustumia.

    Toinen asia on se että onko tämä ”säästö” oikeasti säästön arvoinen. Mitä korkeasti tuottavia veronmaksajia me menetämme kun opiskelijat joutuvat tekemään päätöksensä epävarmuudessa tulevaisuudesta entistä pienemmin kannustumin. Ilmainen opintoraha on kuitenkin pieni osa kaikesta siitä mitä koulutus maksaa yhteiskunnalle mutta se on suorin keino vaikuttaa siihen henkilöön joka empii opiskelun aloittamista.

    Voisimme myös suhteuttaa aikaan saadun säästön muihin yhteiskunnan menoihin. Ettei ole niin että kannustamme enemmän esim. sokerijuurikkaan viljelyä kuin yliopisto-opiskelua.

    Kumman odotusarvo on suurempi tulevan hyvinvoinnin tuottamiseksi?

    On helpompi kiistellä lillukanvarsista niin huomio ei kiinnity isompiin ongelmiin.

  9. 9

    DI sanoo

    Koko keskustelu on tällä hetkellä saivartelua, kun opintolaina nykymuodossaan on lähes riskitön ja hyvin halpa. On kansakunnan kannalta aivan sama (lue +/-0) se, että maksetaanko opintojen aikainen elämä verorahoilla vai opintolainalla. Annan esimerkin:

    Verorahoilla tuotettu systeemi maksaa henkilön kohdalla tietyn osuuden tuloveroista, esim. X. Ero on siinä, että tämän hetkisten opiskelijoiden tuen maksaa tämän hetken työläiset. Asialla ei sinänsä ole mitään väliä. Kun ihmiset aikanaan siirtyvät työelämään, he maksavat järjestelmään osuutensa veroprossan X mukaan.

    Lainarahalla järjestetyssä systeemissä omien opintojen maksu siirtyy tulevaisuuteen työelämäaikaan konkreettisesti. Käytännössä tuloveroprossa siis pienee esim. y:n verran, X-y. Mutta tämän y:n syö sitten aikanaan takaisin maksettava laina. Ja ne jotka eivät pysty lainaa maksamaan, niin heidän lainan maksaa lopulta yhteiskunta, koska Suomessa valtio takaa opintolainan. Kehtaan väittää, että kokonaisuutena puhutaan hyvin samasta summasta kuin verorahotteisessa, vaikka otettaisiin vertailuun mukaan molempien järjestelmien sivukustannukset (haku, byrokratia vs. lainan anominen ja takausbyrokratia).

    Summasummarum: verorahotteisessa vs. lainarahotteisessa opiskelussa ei yksilö eikä yhteiskunta voita toisella valinnalla, vaan loppusaldo on kutakuinkin +/-0.

    Lainarahotteisessa on usein kuitenkin voittajana pankki, joka rahoittaa lainan! Vastaavasti, jos verorahat ovat vähissä, niin lainaaja onkin valtio budjettia tasatessaan, joten pankki voittanee silti. Joka tapauksessa valtio yleensä saa halvempaa lainaa, kuin yksityinen ihminen (vaikka valtio takaaajana olisikin), niin olisi fiksumpaa, että valtio ottaa sen lainan kansalaisensa puolesta.

    Se oikea syy tälle väännölle (jota harva haluaa sanoa) on halu saada karsittua korkeakouluista semmoiset alat, joilta ei voi valmistua ns. tuottavaan työhön, ainoastaan yliopistotutkijaksi. Samoni tämä lainajärjestelmä ”rankaisisi” vähemmän niitä, jotka opiskelevat nopeasti. Mutta jo nyt opintotuki on muutettu siten, että on pakko opiskella nopeasti. Jotkut tahot saattaisivat myös haluta tuon y:n verran verorahoja muuhun käyttöön, mutta ne tahot eivät taida ajaa lainamuotoista opiskelua.

    Vastaavasti esim. jenkkilän toimintamalli on taas aivan eri, koska siellä valtio ei takaa opintolainoja, joten riski lainasta on puhtaasti yksilöllä itsellään. Toivottavasti tätä ei Suomeen kuitenkaan koskaan tuoda, koska se asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan.

    • 9.1

      OS sanoo

      ”On kansakunnan kannalta aivan sama (lue +/-0) se, että maksetaanko opintojen aikainen elämä verorahoilla vai opintolainalla.”

      Ei ole sama. Verot heikentävät työnteon kannustimia.

    • 9.2

      Syltty sanoo

      No ei se kyllä ole sama laina ja veroratkaisuista. Niissähän on eri tulonjako.

      Niitä korkeampia veroja joutuvat maksamaan nekin, jotka eivät koulutusta hanki, mutta pääsevät muilla keinoilla samoille tuloille kuin keskimääräinen korkeakouluopiskelija. Esimerkiksi käy joku asentaja, joka vuodesta toisen joka tekee paljon ylitöitä tai menestynyt yrittäjä, joka ei käynyt ollenkaan kouluja.

  10. 10

    Jyrki sanoo

    Miksi kaikki pitäisi rahoittaa henkilökohtaisella lainalla?

    Valtio saa lainan halvemmalla ja samalla se toimisi ikään kuin vakuutusyhtiömäisesti varmistamalla että kaikilla on varaa maksaa laina takaisin eli myös se mainitsemanne 2%. Toisin sanoen valtio voi myös lainata opintorahaan tarvittavat rahat ja kerätä ne takaisin veroina. Opinntoraha mahdollistaa myös luottotiedottomien opiskelun. Minun mielestäni opiskelun pitäisi olla kannattavampaa kuin työttömänä oleminen.

    Ymmärtääkseni lausunto johon viittaatte kertoo vain että lainapainotteisella opintotuella voidaan vähentää valtion suoria kustannuksia. Kokonaistaloudellisesta kannattavuudesta ei varsinaisesti puhuta halaistua sanaa.

    • 10.1

      Opiskellut sanoo

      Yhtä hyvin valtion pitäisi toimia asuntolainapankkina kaikille alahisemman koron vuoksi. Osa opiskelusta on haitallista tuhlausta, henkilö tai ala on väärä, ja paluu lainamuotoon leikkaisi lähinnä tällaista opiskelua. Opiskelijat ovat yleensä tulevia rikkaita ja rikkaiden lapsia, ja tutkimusten mukaan siirtyminen lainasta rahatukeen muuttanut tätä, joten heitä ei pidä tukea rahalla vaan lainalla.

  11. 11

    AT sanoo

    Minusta vaikuttaisi että tässä kommentaarissa ei ole ymmärretty Rehnin kannanoton kontekstia. Opintotuen leikkausten perusteiksi on esitetty julkisten menojen pienentäminen ts. julkisen talouden puhutun ”kestävyysvajeen” tasapainottaminen. Tämä oli myös hallituksen asettama rajaehto työryhmän selvitykselle. Rehnin pointti on ymmärtääkseni se, että opintotuen/opintojen valtiontuen leikkaaminen on huonoa julkisen talouden tasapainottamista, sillä julkinen talous nojaa koulutettuun työväestöön ja valtion rahoittama opiskelu maksaa itsensä takaisin myöhempinä verotulojen lisäyksenä.

    Rehn yritti kai sanoa, että keskustelun (ja hallituksen/työryhmän selvityksen) pitäisi keskittyä siihen, miten kannustaa ihmisiä opiskelemaan eikä siihen, miten pienentää valtion menobudjettia. On ihan mielekästä kysyä, onko taloudellisen epävarmuuden aikana järkevää siirtää riskiä opintojenaikaisten menojen takaisinmaksukyvystä niiden yksilöiden vastuulle, joiden riskinottokyky on heikoin – varsinkin kun riskinotosta hyötyvät kokonaistasolla kaikki.

    Kommenttina ”saatanan tunarit” on lopulta laajempi, eikä rajoitu opintotukeen vaan koskee yhtä hyvin muitakin hallituksen koulutukseen kohdistuneita leikkauksia. Vuotuisen menobudjetin tuijottaminen on lyhytnäköistä kaikkien veronmaksajien kannalta.

  12. 12

    Susanna sanoo

    Jos opintotuki muutetaan lainaksi, saadaan paljon stressaantuneita opiskelijoita, joille valmistumista seuraavina vuosina elämän tärkein asia on mahdollisimman suuri palkka.
    Kun tuossa elämän vaiheessa olisi tärkeää elää täysillä ja kenties perustaa perhettä! Onko Liberassa mietitty, miten paljon yhteiskunnan hyvinvointia ja tuottavuutta laskee se, että yleinen stressitaso kasvaa tai että ihmiset arvostavat vain rahaa eivätkä toisiaan?

    Toinen seuraus opintotuen lakkauttamisesta olisi tietysti se, että valmiiksi rikkaiden osuus opiskelijoista kasvaisi. Mutta Liberan mielestähän tuloerojen kasvu on hyvä asia!

    • 12.1

      EJ_sellupatruuna sanoo

      Ihan yhtä hyvillä perusteluilla kuin sinäkin, voin väittää seuraavaa: Jos opintotuki muutetaan lainaksi, saadaan paljon optimaalisemmin opiskelualansa valinneita opiskelijoita, joilla on oikeanlaiset kannustimet panostaa opintoihinsa.

      Yhteiskunnallista hyvinvointia voi myös kasvattaa se, että tietyille aloille ei enää hakeudukaan niin paljon opiskelijoita, koska kustannukset pitää kantaa itse. Täten turhanpäiväistä, ei-työllistävää alaa opiskelevat vapautuvat tekemään jotakin aidosti tuottavaa työtä.

      • 12.1.1

        Timo sanoo

        Olisi ihan kiva tietää sekin, mikä on turhan päiväinen ala. Nyt näyttää siltä, että esimerkiksi turhina usein mainitut kultturialat jatkavat nousuaan samaan aikaan kun niihin kohdistuu yhä uusia poliittisia vähentämispaineita.

        • 12.1.1.1

          EJ_sellupatruuna sanoo

          Tähän en tietenkään osaa vastata. Ehkä aiempi kommenttini oli hieman karrikoiva, mutta tarkoitin sillä sitä, että on naiivia uskoa ettei valintakäyttäytyminen tule muuttumaan sillä, että aiemmat yhteiskunnan maksamat kustannukset tulevat yksilön kannettavaksi ja näin myös liittyvät keskeisesti hänen päätösongelmaansa. Periaatteessahan jokainen julkisilla varoilla (eli siis verotuksella, joka aina aiheuttaa hyvinvointitappioita) koulutettu työntekijä, joka ei ammatissaan tarvitse (yliopisto-)koulutustaan on yhteiskunnallista hyvinvointia laskeva seikka. Optimaalista toki olisi tehdä samanaikaisesti reformi sekä opintomarkkina- että työmarkkinapuolelle, tällöin ehkä jopa joskus saavutettaisiin sellainen tulema, jossa ihmiset kouluttautuvat tietylle alalle ja myös työllistyvät em. alalle, eivätkä johonkin aivan muuhun.

  13. 13

    Tiina sanoo

    Ei sitä tiedä että saako valmistuttuaan työpaikkaa vai ei ja mitkä tulot siinä on . Hurjaa minusta olisi jos olisi valmistuessa usean kymmenentuhannen euron lainat niskassa

  14. 14

    Antti Kivelä sanoo

    Minä ja vaimo valmistuimme eri aloille ja eri kaupungeista 1992 ja 1993, työttömyys oli pahimmillaan, joskaan ei meidän aloillamme (lääkäri ja opettaja). Aloitettiin opiskelu tyhjätaskuina = saatiin maksimimäärät opintotukea, asumistukea ja otettiin maksimimäärät lainaa. Valmistuessa oli ensimmäinen lapsi syntymässä ja 180 000 FIM velkaa. Velka kyllä motivoi valmistumaan mahdollisimman nopeasti, tekemään töitä ja ylimääräisiä töitä. En näe huonona lainaperustaista opintotukea, varsinkin jos pohjalla on perustuki perustulomallin tapaan. Nykyinen suoraan tukeen perustuva järjestelmä ei ole vähentänyt opiskelun periytyvyyttä, ei ole nopeuttanut valmistumista eikä nostanut valmistuneiden tasoa.

    • 14.1

      köyhä akateemikko sanoo

      Nykyinen suora tuki ei taida olla inflaatiokorjattuna edes sen vertaa mitä 90-luvun alussa…

      Valmistumisajat ovatkin hidastuneet sitä mukaa mitä tuet ovat huonontuneet ja ehdot kiristyneet. Mitähän tapahtuu, kun leikataan lisää?

  15. 15

    Relf Ahn sanoo

    Koulutusorganisaatiot ovat huonosti johdettuja, ylimiehitettyjä ja tehottomia aina toiselta asteelta yliopistoihin asti. Sieltä voidaan hyvin säästää eikä sen tarvitse näkyä mitenkään negatiivisena kehityksenä opiskelijoille.

  16. 16

    sanoo

    Susanna on tuossa yläpuolella oikeassa, viitatessaan stressiin. Opiskelijoilta leikkaaminen pohjaa yhä ajatukseen, jonka mukaan taloutta, julkista sellaista, tulisi leikata. Investoinnit olisi se juttu, jota tarvittaisiin.

    Kyseisillä investoinneilla saataisiin Suomeksi kutsuttavan hallinta-alueen ihmisiltä stressiä matalammalle tasolle, joka korreloi suoraan tuotantovälineiden, ihmisten hyvinvointiin. Hyvinvointi vähentää esimerkiksi sairaspoissaoloja, epä-innovatiivisia työpäiviä ja tuottavuutta.

  17. 17

    qweacy sanoo

    Itseä ei kyllä paljon lainalla opiskelu naurata, kun tuli lainaa otettua opintojen alkuvaiheessa ja nyt olenkin sitten ollut 2 vuotta tueton ja on pitänyt alkaa maksaa tuota lainaa takaisin. Opiskeluvauhtiani on hidastanut mm. työnteko, vaikeat parisuhteet, huono kurssitarjonta, surkea kanditutkielman ohjaus, huonot kurssivalinnat, tarpeettomien kesäkurssien opiskelu tukien saamiseksi muiden tulojen puutteessa, harrastusten ja opiskelun yhteensovittaminen, vaihto-opiskelu, motivaation puute, masennus, opiskelijajärjestötoimintaan käytetty aika, pääsy ylimääräiseen ”unelmasivuaineeseen” jne… Silti opiskelutahtini on ollut luokkaa 50op/vuosi. Harmi vain, ettei se riitä jos seassa on ”vääriä” kursseja.

    Nyt sitten elänkin oman varallisuuden turvin, koska tuet ovat loppuneet ja mitään muitakaan tukia pl. yleinen asumistuki ei opiskelijastatuksella saa niin kauan kuin omalla tilillä saldo on plussalla. Samaan aikaan pitääkin sitten maksaa satanen kuussa tuota ”ilmaista” lainaa pois, koska olen ollut yli 2 vuotta tuetta, ja silloin lainaa pitää nykyjärjestelmässä alkaa maksaa takaisin. Ei tämä nyt yksilön kannalta kovin hyvä investointi saati lotto ole tähän mennessä ollut. Jos olisin ollut tämän ajan työelämässä minulla olisi jo oma velaton asunto. Paska investointi, mutta tulipahan tehtyä. En usko että tällaiset esimerkit nyt erityisesti kannustavat ketään lainaa ottamaan.

    Jenkkisysteemiä fanittavat bloginkirjoittajat nyt varmasti ottaisivatkin kymmenen luottokorttia ja vinguttaisivat kaikki tappiin heti kun niitä vain Suomessa saisi niin monta. Se ei tarkoita, että keskivertoa suomalaista silti kiinnostaisi elää pelkällä lainarahalla, varsinkaan jos tuloja ei ole näköpiirissäja minun kaltaisiani varoittavia esimerkkejäkin maasta löytyy enemmän kuin tarpeeksi jo nyt, vaikkei lainaa edes paljoa saa.

  18. 18

    JH sanoo

    Näillä rahkeilla ei kirjoittajien kannattaisi kamalasti keulia muiden oletetuilla logiikkavirheillä. Toivon, että tämä teksti on viisastelua, koska mikäli oikeasti ei tajua eroa opintotuen ”takaisinmaksussa” verojen kautta vs. korkoa keräävän lyhennettävän lainan ottamisessa tässä talous- ja työllisyystilanteessa niin huhhuh, sitten on kyllä viety naivi täysin rationaalisen toimijan ihmiskuva ihan uusiin sfääreihin.

    En itse ottanut juuri opintolainaa 90-luvun lopussa kun en edellisen laman muistoilta uskaltanut. Jos nyt menisin opiskelemaan, seurattuani ihmisiä jotka lähettävät 50 työhakemusta viikossa ilman tärppejä samalla kun opintolaina romahtaa Kelan maksettavaksi, en todellakaan kietaisisi kaulaani viisinumeroista lainasummaa. Opiskelija ei voi sitä tietää, tärppääkö työpaikkalotto vai ei ja onko opiskellulla alalla töitä 5-10 vuoden päästä, koska kokonaisia ammattikuntia katoaa teknologian ja yhteiskunnan muuttuessa, ja talouspelurien pelleillessä markkinoiden kanssa.

    Tänä vuonna on puhuttu paljon siitä, että stressi syntyy epävarmuudesta. Ainoa varma asia työnhaussa tällä hetkellä on epävarmuus, ja kietomalla ihmisten kaulaan lisää taloudellisia riippakiviä saadaan vain lisää mielenterveysongelmaisia varhaiseläkeläisiä.

  19. 19

    Tapsahoo sanoo

    Nykyään näyttää olevan liikaa vaadittu, että ihminen ottaisi vastuuta omasta elämästään. Kaikki pitäisi saada hoitaa toisten maksamana. Nyt väitetään, että työntekomahdollisuudet ovat huonommat kuin joskus aiemmin, ja sentakia koulut pitäisi saada käydä tukien avulla. Sanoisin melkein, että jos et usko työllistyväsi jollakin määrätyllä alalla, älä hae sinne.
    Toisaalta, nykyään työmarkkinat ovat globaalit, eikä nykylama tule jatkumaan ikuisesti. Kymmenen vuoden päästä, kun nyt aloittevat opiskelijat ehkä valmistuvat, työvoimasta voi olla pulaa.
    Kun uskalletaan ottaa pikavippi huvitteluun, miksei uskalleta ottaa opintolainaa, niissä on pienempi korkokin.

    • 19.1

      JH sanoo

      Sekö ei ole vastuun ottamista omasta elämästä, ettei ota lainaa jota ei todennäköisesti pysty maksamaan takaisin? Toki, tietysti, sitten kun ei pysty rahapulassa opiskelemaan ja ei niiden opintojen puutteessa saa työtä, on laiska ja saamaton työtön, joka on sekin oma vika. Tämänkin tietää kertoa joku Sisäinen Sarasvuo, joka ei luultavasti koskaan pysty tunnustamaan itselleen, miten isossa osassa puhdas tuuri oli sen omassa elämässä.

      • 19.1.1

        klaus kultti sanoo

        En ymmärrä kaikkia perusteluja, mitä täällä tarjotaan. Onko niin, että opiskelijoiden pitäisi todennäköisyydellä yksi tietää, että he pääsevät hyväpalkkaiseen ammattiin. Silloin kai kaikkien muidenkin pitäisi tietää todennäköisyydellä yksi, mitä seurauksia heidän valinnoillaan on. Tällöin voimmekin luopua yhteiskunnan turvaverkoista, koska kaikki tietävät varmasti, mitä tulevaisuus tuo.

        Jos asiat eivät ole kuten yllä hahmottelin, niin sitten kai täytyy todeta, että tulevaisuus on epävarma ja laskeskella odotusarvoja. Odotusarvomielessä opiskelijat menestyvät paremmin kuin ei-opiskelijat. On siis luontevaa, että ei-opiskelijat eivät ainakaan tue opiskelijoita, tai vähän opiskelevat eivät tue pitkään opiskelevia.

        Tärkeämpää kuin se, kuka tukee ketä on ymmärrys, että tukiaiset tulevat veroista, verot vääristävät päätöksiä eli aiheuttavat tehokkustappioita, ja aina kun voimme luopua jostain verosta, tehokkuustappiot pienenevät.

        Konsistenssimielessä hämmästelen sitä, että kun ihmiset opiskelevat ja vastustavat lainoja, niin heti kun he saavat töitä, ja siis menestyvät, he pariutuvat ja ostavat asunnon isolla lainalla. Miksei asuntolainankin sijasta pitäisi saada tukiaisia asunnon ostoon kun kerta voi jäädä esimerkiksi työttömäksi tai voi tulla avioero.

        • 19.1.1.1

          JH sanoo

          Luulen, että kun oikein mietit niin voit keksiä, mikä ero on opiskelemisella ja asunnon ostamisella. Tai millaisia laajempia yhteiskunnallisia etuja olisi tällä hetkellä siitä, että tehtäisiin uudelleenkouluttautumisesta yksilöille helpompaa, ei vaikeampaa.

          • 19.1.1.1.1

            klaus kultti sanoo

            Kiva, että luulet. Niin tekevät lähes kaikki, jotka ovat väärässä.

          • 19.1.1.1.2

            JH sanoo

            Joo-o, klaus, myönnän olevani väärässä – selvästi sitä eivät kaikki hahmota, mikä ilmiselvä ero opinto- ja asuntolainalla on!

        • 19.1.1.2

          qweacy sanoo

          Asunnon lainanmaksuun saa tukia, jos ei ole rahaa millä maksaa. Eli nämä hahmottelemasi turvaverkot ovat jo olemassa.

        • 19.1.1.3

          S.P.Q.R. sanoo

          Verot ovat yhtä kuin tehokkuustappio, suositus: verot pois. Onpa näppärää. Muistaakseni siellä reaalimaailmassa on joskus ollut harmaankin sävyjä, mutta jos Kultti professorin suulla julistaa, että mustaa tai valkoista on valittava, niin kaipa sitten niin on. Siellä tosimaailmassa muuten julkinen sektori on joskus niillä verovaroilla saanut jotain hyvääkin aikaan eikä sen jokainen edustaja ole mätä, toisin kuin nämä naiivin public choice -herätyksen kokeneet klauskultit suuressa tutkijankammioniiloudessaan tuntuvat luulevan. Mutta eihän kapean putken läpi voine edellyttää näkyvän kummoisia maisemia.

      • 19.1.2

        Syltty sanoo

        ”Sekö ei ole vastuun ottamista omasta elämästä, ettei ota lainaa jota ei todennäköisesti pysty maksamaan takaisin? ”

        Jos opiskelee alaa, joka todennäköisesti johtaa työttömyyteen tai niin pieniin tuloihin, ettei voisi maksaa lainaaa takaisin, vika on kyllä mielestäni alan valinnassa. Mitä järkeä on opiskella alaa, joka johtaa suoraan köyhyyteen? En siis ymmärrä mitä järkeä tällaisessa alanvalinnassa on, vaikka nykyinen opintotuki olisi 2x sen mitä se on.

  20. 20

    sanoo

    Hyvä että vastuunkantaminen keskitetään modernissa yhteiskunnassa suuriin yksiköihin.

    ”Vastuu kasvattaa” -argumentti edustaa mielestäni linjausta, jonka mukaan jokaisen tulisi kärsiä tietty määrä vastenmielistä työtä, saavuttaakseen oikeanlaisen karaistumisen. Tällä logiikalla jäädään maaseudulle hakkaamaan halkoja, eikä opiskella korkeakoulukaupungeissa tiedettä ja teknologiaa.

  21. 21

    köyhä akateemikko sanoo

    14 tykkääjää tälläiselle oksennukselle olisi kyllä jo hävettävä suoritus. Tykkääjien puolesta. Jos Rehnin kirjoitus ei auennut vika ei ollut Rehnin kirjoituksessa.

  22. 22

    Ruth Less sanoo

    En muusta tiedä, kuin että join opiskelijana huomattavasti enemmän kaljaa kuin työttömänä ja opintolainaa makselen vieläkin takaisin.

  23. 23

    ville vipunen sanoo

    ”Tuleva rikas voi hoitaa väliaikaisen pienituloisuuden lainalla. Sitä varten lainamarkkinat ovat olemassa.”

    Se, että opiskelija valmistuttuaan rikastuu riippuu suuresti sattumasta.

    Opintolainan ottaminen tulevaisuuden rikkauksia vastaan on siis vedonlyöntiä.

    –VV

  24. 24

    Ilya sanoo

    ”Täysin virheellistä taloudellista ajattelua”

    Hassua, kuinka Pursiainen puhuu virheellisestä ajattelusta taloustieteen kontekstissa. Jos Pursiainen vaikkapa haluaisi selittää meille maallikoillekin, että mihin tämä ”oikeaoppinen” ajattelu mahtaa perustua? Viimeksi kun tarkistin, niin taloustieteellisesti ei kukaan osaa sanoa yhtään mitään siitä, että mikä on järkevää ja mikä ei ole järkevää mitä tulee opintomaksuihin. Tämä siis tietenkin pitää paikkansa jos ei hyväksytä sitä menetelmää, jossa muutaman ajatuskokeen perusteella ollaan selvitetty kaikki todellisuutta koskevat kysymykset. Voisi tuota menetelmää arvostaa muuten, mutta se muistuttaa aivan liikaa ns. lastikulttitiedettä, sikäli kun näitä samoja ajatuskokeita soveltaen ette ole tähän päivään saakka saaneet yhtään mitään aikaiseksi; lentokoneet eivät laskeudu.

    ”Jotta tätä väitettä voitaisiin arvioida, täytyy ensiksi määritellä, mitä tuottava tuki tarkoittaa”

    Kuinka moni ihminen täällä rehellisesti sanoen on yllättynyt, että päätätkin seuraavaksi itse keksiä, että mikä se määritelmä mahtaa olla? Tämä on vähän kummallista käytöstä ihmiseltä joka oletettavasti on suorittanut akateemisen tutkinnon ja siitä huolimatta lähtee itse päättelemään mitä tuolla termillä oikein tarkoitetaan.

    Hassu on tosiaan tämä taloustieteilijöiden menetelmä, jossa otetaan kantaa julkisiin keskusteluihin sillä tavalla, että määritellään kuitenkin itse mistä niissä puhutaan. Siinä mielessä liene ei mikään yllätys, että Pursiainen näkee kuinka sillä voidaankin toisen puheet kääntää häntä itseään vastaan — hänhän keksii tälle puheelle kokonaan päästänsä merkityksen.

    Vai uskooko kenties Pursiainen, että tuottavuus voidaan tosiaan rajoittaa kahteen eri määritelmään?

    Jos Pursiainen olisi edes käsitellyt opiskeluun liittyvää epävarmuutta jollain tapaa, niin olisi tätä voinut lukea edes pienellä mielenkiinnolla. Mutta Rehnin ongelmana oli se, että hän syyllisti poliitikkoja, eikä teitä ekonomisteja, jotka viimekädessä yritätte vaikuttaa teidän ”tieteellisellä menetelmällä” poliittisiin päätöksentekoon ja tulokset myös sen mukaisia kuin aikoinaan alkemisteilla.

  25. 25

    Ilya sanoo

    Niin mä vähän uskoinkin, että osuvaa kritiikkiä ei täällä turhaan julkaista. Ei se mitään, menetelmiä on monenlaisia.

Trackbacks

  1. […] Rehn sai nopeasti ulostulolleen reilut 14 000 tykkäystä ja parituhatta jakoa. Ja miksipä ei? Yleissivistyksen ja opiskelijoiden kannattaminen on hyvinkin suosittua puuhaa. Mutta koska jokaisella teesillä on antiteesi, heräsi myös tässä blogissa aiemminkin mainittu Liberan toiminnanjohtaja VTT Heikki Pursiainen. Hän kirjoitti, kuinka professori sai liian helposti 14 000 tykkäystä. […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *