Pitääkö pysäköinnin olla ilmaista?

Helsingin kaupunki on viime aikoina nostanut asukaspysäköinnin hintaa. Joillekin hinnan korotus on tullut järkytyksenä ja he näkevät kaupungin toimet pelkkänä rahastuksena.
Usein parkkimaksuja perustellaan sillä, että maksullisuus vähentää autoilua ja siten ruuhkia. Toinen usein esiin nostettu ongelma on se, että parkkipaikkojen määrä ei määräydy markkinoilla vaan esimerkiksi pysäkointinormien kautta, mikä johtaa tehottomaan maankäyttöön. Molemmat näistä ovat aitoja ongelmia ja aiheuttavat merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia.
Haluamme nyt kuitenkin tarkastella parkkimaksuja ainoastaan autoilijoiden näkökulmasta. Eivät kai autoilijat sentään itse hyödy parkkimaksuista?

Asiattomalan kunnassa Asfalttikankaan asuinalueella asuu 200 autoilijaa. Autoilijoiden arvostus tai maksuhalukkuus parkkipaikkoja kohtaan vaihtelee. 50 autoilijaa on valmis maksamaan parkkipaikasta 10 euroa päivässä ja loput 150 vain 5 euroa.
Jos pysäköintipaikkoja olisi yhtä paljon kuin autoilijoita, ilmainen pysäköinti maksimoisi Asfalttikankaan autoilijoiden hyvinvoinnin. Eniten ilmaisuudesta hyötyisivät ne autoilijat, jotka olisivat valmiita maksamaan paikasta 10 euroa, mutta saisivat ne nyt ilmaiseksi. Kokonaisuudessaan autoilijat hyötyisivät ilmaisista parkkipaikoista 1250 euroa (50×10 + 150×5).

Asfalttikankaalla on kuitenkin vain 50 pysäköintipaikkaa. Koska paikat ovat ilmaisia eikä autoilijoilla ole mitään keinoa ilmaista arvostustaan, yksittäinen paikka päätyy vain 25 % todennäköisyydellä sitä eniten arvostavalle. Paikoista koituva kokonaishyöty on nyt 312,50 euroa. Paikoista voitaisiin saada hyötyä 500 euroa, jos ne voitaisiin jakaa niitä eniten arvostaville.Asfalttikankaan autoilijoiden yhdistyksen puheenjohtajaa tilanne sapettaa, koska hän arvostaa parkkipaikkaa 10 euron edestä, mutta saa parkkipaikan käyttöönsä vain joka neljäs päivä. Hän on kuitenkin talousviisas ja ehdottaa Asiattomalan valtuustolle, että Asfalttikankaalle on asetettava 6 euron parkkimaksu. Muiden autoilijoiden pöyristyksestä ja vastustuksesta huolimatta valtuusto hyväksyy esityksen.

Mitä vaikutuksia parkkimaksulla on? Vain 50 autoilijaa on valmis maksamaan parkkipaikasta näin paljon, joten  paikat päätyvät niitä eniten arvostaville. Paikan saavat autoilijat joutuvat maksamaan kunnalle yhteensä 300 euroa parkkimaksuina, mutta saavat parkkipaikan joka päivä. Parkkimaksut eivät ole kokonaishyvinvoinnin kannalta kustannus, vaan ainoastaan tulonsiirto autoilijoilta kunnalle. Parkkimaksut voitaisiin jakaa Asfalttikankaan autoilijoille takaisin vaikkapa alempina veroina, kunhan pidetään huolta siitä, että veronalennuksen peruste ei riipu pysäköinnistä.

Paikan saaneiden autoilijoiden maksuhalukkuus ylittää parkkimaksun ja yhteensä tästä autoilijoille jäävä hyöty on 200 euroa. Parkkimaksujen myötä hyvinvointia saavutettiin siis 500 euroa eli enemmän kuin ilmaisten paikkojen tapauksessa. Maksullisuus lisää hyvinvointia, koska parkkipaikkat päätyvät niitä eniten arvostaville.

Tällainen teoreettinen viisastelu ei välttämättä lepytä kaikkia autoilijoita. He eivät millään usko, että kunnanvaltuusto alentaa veroja tai käyttää rahat autoilijoiden hyödyksi. Huomionarvoista on kuitenkin se, että parkkipaikkoja eniten arvostavien autoilijoiden hyvinvointi kasvaa parkkimaksujen myötä, vaikka maksurahat käytettäisiin esimerkiksi viereisen Kukkaisniityn asuinalueen joukkoliikenneyhteyksien parantamiseen. Näin käy, koska ilmaisen parkkeerauksen aikana nämä autoilijat saivat 10 euroa hyötyä joka neljäs päivä, mutta maksun myötä 4 euroa joka päivä.

Jos parkkipaikkojen vähäisyys kismittää, autoilua ja sujuvaa pysäköintiä rakastavien tulisikin ottaa oppia Asfalttikankaan autoilijoiden yhdistyksen visionäärisestä puheenjohtajasta ja vaatia korkeampia parkkimaksuja.

Kommentit (48)
  1. Markkinat ovat siis hyvästä ja ei-markkinat paholaisesta.

    klaus kultti

    1. "Paikan saaneiden autoilijoiden maksuhalukkuus ylittää parkkimaksun ja yhteensä tästä autoilijoille jäävä hyöty on 200 euroa. Parkkimaksujen myötä hyvinvointia saavutettiin siis 500 euroa eli enemmän kuin ilmaisten paikkojen tapauksessa. Maksullisuus lisää hyvinvointia, koska parkkipaikkat päätyvät niitä eniten arvostaville."

      Ei maksuvalmius kerro mitään hyvinvoinnista. Olkoot kunnassa yksi eläkeläismiljardööri, joka on valmis maksamaan pysäköintipaikastaan 10 010 euroa. Pysäköintimaksu olkoot se 10 euroa. Hyvinvointia syntyy siis 10000 euroa, jos tämä saa maksullisen paikan. Olkoot tällä eläkeläismiljardöörillä 49 muutakin autoa, joiden parkkipaikkaa hän arvostaa 1010 eurolla. Nyt "hyvinvointia" syntyy lisää 49 000 euroa. Yhteensä hyvinvointia syntyy 59 000 euron edestä, jos tämä miljardööri saa nämä paikat sen sijaan, että 10 euroa paikoista valmiina maksamaan olevat saisivat nämä paikat.

      Asfalttikankaan asuinalueen 200 asukasta jäivät nyt ilman paikkoja, mutta mitäpä siitä. Hyvinvointiahan syntyi lisää. Tosin joku toinen olisi ehkä sitä mieltä, että maksuvalmius ei kerro hyvinvoinnin määrää, vaan se kertoo ihmisten varallisuustilanteesta. Rikkaammat ovat yleensä valmiita maksamaan enemmän. Se, että vähävarainen ei saa pysäköintipaikkaa, voi johtaa siihen, että tämä ei voi käydä töissä. Ja siitä voi tosiasiassa tulla yhteiskunnalle hyvinvointitappiota, jota tällaiset maksuvalmiuslaskelmat (joilla ei tosiasiassa ole tekemistä hyvinvoinnin määrän kanssa) eivät huomioi.

  2. Miten analyysi muuttuu, jos autopaikkoja voidaan rakentaa rajattomasti lisää hintaan 50.000 euroa, kuten Helsingissä?

    1. Kun otetaan huomioon, että keskimäärin pysäköintipaikasta Helsingissä ei saada perittyä tuon 50k€ + ylläpidon mukaista hintaa, voidaan sanoa, että pysäköinnin lisärakentaminen tuhoaa aiheuttaa hyvinvointitappioita. Oikea määrä pysäköintiä tietenkin määräytyy aluekohtaisesti, kuten parkkipaikan vaihtoehtoiskustannuskin.

    2. Jätimme tahallaan maankäyttö- yms. asiat blogin ulkopuolelle, jotta pystyimme keskittymään autoilijoiden näkökulmaan. Eiköhän maankäyttöön palata vielä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *