Pitääkö kunnan maksaa siivoojille enemmän kuin yksityisellä sektorilla?

Jos joku puhuu oikeudenmukaisuudesta, lähes aina se tarkoittaa, että mulle ja mun kavereille pitäisi saada enemmän. Siksi oikeudenmukaisuudesta puhumista pyritään periaatteessa välttämään täällä Asiattomassa. Periaatteista lipsuminen on kuitenkin yksi täysillä eletyn elämän tunnusmerkeistä.

Kysytään siis, onko oikeudenmukaista vai epäoikeudenmukaista, että Helsinki aikoo alentaa yhtiöittämisen avulla kaupungin palveluksessa olevien siivoojien palkkoja. Aion muuten käsitellä nimenomaan vain tätä asiaa, en sitä, onko yhtiöittämisessä ylipäänsä järkeä. Se on kysymys, jonka vastaus on kaikkea muuta kuin ilmeinen ja ansaitsee kenties oman kirjoituksensa.


Taustana on siis tiistainen (23.9.2014) julkisen alan ammattiliiton JHL:n lakko, jolla vastustetaan Helsingin kaupungin päätöstä yksityistää nyt kunnallisena liikelaitoksena toimiva Palmia. Yhtenä monista seurauksista yhtiöittämisestä olisi se, että siivoojat putoaisivat yksityisellä sektorilla työskentelevien kollegojensa seuraksi alemmalle palkkatasolle. Aika monet ovat pöyristelleet tätä lopputulosta julkisuudessa, psykologisesti kiinnostavimpana ryhmänä kenties anarkistit. Pitäisikö siis Helsingin kaupungin maksaa siivoojille enemmän palkkaa kuin samasta työstä maksetaan yksityisellä sektorilla?

On tärkeää huomata, että tästä voidaan sanoa jotakin riippumatta siitä mitä pidetään siivoojien oikeudenmukaisena palkkatasona (tai ylipäänsä pitääkö oikeudemukaista palkkatasoa hyödyllisenä käsitteenä).

Ajatellaan yksinkertaisuuden vuoksi että Helsingissä asuu kaksi siivoojaa, Matti ja Erkki. Erkki on onnistunut pääsemään kaupungille töihin ja ansaitsee 2000 euroa kuukaudessa. Matti ei ole yhtä onnekas, hän on samoissa töissä yksityisessä yrityksessä ja ansaitsee ainoastaan 1500 euroa kuukaudessa. Kumpikin käyttää kaupungin tarjoamia julkisia palveluita saman verran ja herrat ovat muutenkin täysin identtisiä. Kuten sanottua, monet tuntuvat pitävän tätä tilannetta hyvänä: kaupunki on esimerkillinen työnantaja, joka maksaa työntekijöilleen kunnollista palkkaa.

Sen sijaan jos on sitä mieltä, että Helsingin kaupungin pitäisi välittää kaikista alueellaan asuvista köyhistä siivoojista yhtä paljon, riippumatta millä sektorilla nämä työskentelevät, tilanne ei näytä yhtä hyvältä. Nimittäin alentamalla Erkin palkan markkinapalkan tasolle 1500 euroon, kaupunki säästää 500 euroa verorahoja. Säästyneet 500 euroa kaupunki voi jakaa puoliksi Matille ja Erkille veronalennuksina tai tulonsiirtoina. Nyt kumpikin siivooja saa 1750 euroa kuukaudessa, ja kaupungissa asuvia siivoojia kohdellaan yhtä arvokkaina riippumatta siitä ovatko he kaupungin palveluksessa vai eivät.

Todellisessa kaupungissa siivoojia on tietysti enemmän kuin kaksi, mutta logiikka on täsmälleen sama.

On kenties mahdollista, että joku lukijoista pitää oikeudenmukaisena periaatteena sitä, että kunta suosii omia työntekijöitään muiden kuntalaisten kustannukselle. Kunnan palveluksessa olevan köyhän  siivoojan hyvinvointia painotetaan tällöin enemmän kuin yhtä köyhän, yksityisen yrityksen palveluksessa olevan siivoojan. En kuitenkaan usko että tämä on ainakaan suurimman osan (siis valtavasta lukijakunnastamme) mielestä erityisen puoleensavetävä ajatus.

Joku kenties sanoo, että siivoojien palkat ovat niin huonoja, ettei niillä voi elää ihmisarvoista elämää. Kun Erkin palkka alennetaan yksityisen sektorin tasolle ja säästö jaetaan puoliksi, kumpikin siivojista putoaa kurjalistoon. Mutta jos tämä on totta, ei se tarkoita että epätasapuolista kohtelua pitää jatkaa. Jos todella on näin täytyy kaupungin lisätä köyhille kaupunkilaisille annettavia tulonsiirtoja, eikä suosia omia työntekijöitään muiden yhtä köyhien kustannuksella.  

Aina kun toimitaan niin, että kunnan työntekijät saavat korkeampaa palkkaa kuin yksityisen sektorin työntekijät, kohdellaan aivan samanlaisia kuntalaisia eri tavalla. Vain alentaessaan kuntatyötekijöiden palkat yksityissektorin tasolle ja käyttämällä säästyneet rahat kaikkien muiden samanlaisten ihmisten tulonsiirtoihin, veronalennuksiin tai palveluihin kunta pitää kaikkien samanlaisten kuntalaisten hyvinvointia yhtä arvokkaana.

Kommentit
  1. 1

    Anonyymi sanoo

    Tässähän on käynyt niin, että kunnan työntekijät ovat onnistuneet kuppaamaan heikolta osapuolelta eli veronmaksajilta, joiden edunvalvonta on heikompaa kuin yksityisten yritysten, epäreilua etua. Oikeudenmukaisuus edellyttää, että kupatut varat maksetaan takaisin korkoineen.

  2. 2

    sanoo

    Mut tuskin kukaan nyt kuvittelee, että siivoojilta säästyneet rahat jaettas jotenkin köyhimpien helsinkiläisten kesken?

  3. 3

    sanoo

    Mihin säästyneet rahat menevät, riippuu tietysti kunnan toiminnasta. Jos kunta alentaa veroprosenttia säästyneiden rahojen verran säästöt jakautuvat maksettujen verojen suhteessa. Kuntien toimintaa katsoessa tätä täytyy pitää aika epätodennäköisenä.

    Jos taas säästetyt rahat pannaan kuntien toimintaan, jakautuvat säästöt varmaankin karkeasti siinä suhteessa kun ihmiset käyttävät kuntien palveluita tai saavat kunnallisia tulonsiirtoja. Jos nämä menevät suureksi osaksi köyhille, niin köyhät hyötyvät. Jos eivät, köyhät eivät hyödy. Mutta tässä jälkimmäisessäkin tapauksessa oikea valituksen aihe on se, että kuntien menot kohdistuvat mielestäsi vääriin väestöryhmiin eikä se että siivojille pitäisi maksaa lisää.

  4. 4

    Anonyymi sanoo

    Kysymys pitäisi tietysti asettaa siten, että voiko kaupunki maksaa ylipäätään kenellekään työntekijälleen enemmän kuin hän saisi vapailta markkinoilta samasta tehtävästä.

    Kaikkia johtajia ja asiatuntijoita myöten siis.

    Miksi ihmeessä siivoojia pitäisi kohdella jotenkin eri tavalla?

    Eihän ammattinimike tai sen tulotaso vaikuta mitään tähän kaupungin palkkapolitiikan oikeudenmukaisuuteen.

    Tähän joku sitten vastaa, että johtajille pitää maksaa enemmän, jotta niitä ylipäätään saadaan hommiin. No, kai sitten paremmilla liksoilla saadaan parempia siivoojiakin.

    Mielestäni kaupunki voi maksaa enemmän kuin yksityinen, jos niin päätetään ja hyväksi katsotaan.

    Jamppa

    Ei kai siivoojan ammatt

    • 4.1

      sanoo

      Parahin Jamppa,
      Olet täysin oikeassa. Kirjoitimme siivoojista koska siivojista kirjoitettiin tuolloin lehdissä. Sama argumentti pätee tietenkin yhtä hyvin johtajiin ja asiantuntijoihin. Tai itse asiassa vielä enemmän, koska jos kunnan siivoojalle maksetaan enemmän, autetaan sentään yhtä huono-osaista, kun taas johtajille maksettaessa siirretään tuloja hyväpalkkaiselle. Ja on ihan mahdollista ehkä jopa luultavaa että kaupunkien johtoportaassa markkinahintaa korkeammat palkat ovat ainakin yhtä yleisiä kuin oikeissa töissä.

    • 4.2

      Anonyymi sanoo

      Kiitos vastauksestasi Katsastaja H,

      pari pikku kommenttia kommentin päälle kuitenkin vaaditaan.

      Luulen kyllä, että kaupungillakin on tarjolla ainakin jonkin verran "oikeita töitäkin"

      Kun määritellään kaikki kaupungin työt "ei oikeiksi töiksi" niin ollaan kyllä aika kaukana kylmänviileästä objektiivisuudesta, jota käsittääkseni olette tässä blogissa tarjoamassa.

      Oikeita ja turhia töitä löytyy vähän kaikista paikoista, jos vaan viitsitään kaivella. Eikä muuten aina ole "oikeita" ne työt, jotka ensi katsomalla siltä vaikuttavat.

      Toiseksi siivoojia ja muita pienipalkkaisia tulee kohdella aivan samoin kuin kaikkia muitakin ihmisiä.

      Siivoojien palkkojen oikeudenmukaisuudesta keskustellessa ei siis ole tarpeen ottaa mukaan mitään huono-osaisuus-/tulonjako/sosiaaliturva-aspekteja, jos samoja näkökulmia ei tuoda myös esim. johtajien palkoista käytävään keskusteluun.

      Kaikkia siivoojia ei myöskään ole tarpeen määritellä huono-osaisiksi, tuskin he sitä ovat.

      Ei ole kerta kaikkiaan tarpeen jaotella ihmisiä ammatin perusteella hyvä- ja huono-osaisiin, jos haluaa keskustella ammattinimikkeiden kautta.

      Jos halutaan hyvä- ja huono-osaisista puhua, täytyy määritellä muilla perusteilla, kuten esim. saatujen tulojen perusteella.

      Siivoojia ei siis tarvitse sääliä vaan kohdella, kuten kaikkia ihmisiä kohdellaan.

      Tietysti myös johtajia tulee kohdella samoin. Myös heitä käsitellään usein epäoikeudenmukaisesti yhtenä massana, joka edustaa "hyväosaisuutta".

      Hyväosaiset siis tietävät (osin) itse asettamansa ylemmyyden tunteen kautta muka hyvin siivoojien asiat ja mikä heille sopii. Vastaavasti huono-osaiset halveksuvat hyväosaisia ja pitävät heitä kaikkia tyhjänpuhujina ja huijareina.

      Kumpikin näkökulma on ihan silkkaa roskaa ja haittaa ihmisten ajatustoimintaa sekä vaikeuttaa kaikenlaisia keskusteluja ja yhteistoimintaa ihmisten välillä.

      Jamppa

    • 4.3

      sanoo

      Parahin Jamppa,

      Oikeilla töillä viittasin siis juuri esimerkiksi siivoojien hommiin ja ei-oikeilla niihin johtajien töihin. Anteeksi epäselvä ilmaisu. Kunnalliset siivoojat ja itse asiassa suurin osa kuntien työntekijöistähän on juuri näissä oikeissa töissä. Olisi aivan älytöntä väittää muuta.
      Olet varmasti oikeassa myös siivoojien ei-huono-osaisuudesta. Voin vain puolustella itseäni sillä, että alkuperäinen kirjoitus oli reaktio julkiseen kirjoitteluun, jossa siivoojista puhuttiin tukea tarvitsevina pienituloisina.

    • 4.4

      Anonyymi sanoo

      Tervehdys Katsastaja H,

      puolustelu hyväksytty ilman muuta.

      Julkisen vallan ja vapaiden markkinoiden välisen ns. työnjaon osalta keskustelu on Suomessa mielestäni todella alhaisella tasolla ja puolin ja toisin pelkästään ideologista.

      En sillä, että ideologioissa olisi vikaa, mutta on raivostuttavaa, kun niitä peitellään millä tahansa peitetarinoilla.

      Ja ehdottomasti näin käy niin oikealla kuin vasemmallakin.

      Tässä on teille työsarkaa niin terveydenhuollon, koulutuksen kuin muidenkin alojen osalta.

      Jamppa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *