Pieni vaalisarja 2: maksamme velkaa

Kirjoitus jatkaa Asiattoman pientä vaalisarjaa. On yhä epäselvää, kuinka pitkäksi sarja lopulta paisuu.
Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan suomalaiset äänestäjät eivät halua valtiolle lisää velkaa, mutta veroja voi kyllä korottaa. Kuten Asiattoman vanhassa kirjoituksessa osoitettiin, veronmaksajan kannalta on yhdentekevää, rahoitetaanko julkiset menot veroilla vai velalla. Ainoa asia, millä on väliä, on se, mihin julkinen valta rahat käyttää. Hyvinvointisi kannalta ei siis ole väliä, maksatko ostoksesi käteisellä vai luottokortilla.
Yleinen huoli valtion velkaantumisessa näyttää kuitenkin olevan se, että velkaantumisen lasku kaatuu tulevien sukupolvien maksettavaksi. Luotolla kannattaa ostaa, jos itse ei ole maisemissa silloin, kun lasku tulee. Muuttaako tulevien sukupolvien mukaan tuominen Asiattoman aiemman kirjoituksen viestiä?
Ajatellaan yksinkertaisuuden vuoksi, että sinulla on säästötilillä 1000 euroa, joka kaksinkertaistuu  2000 euroon siihen mennessä, kun annat rahasi perintönä lapsenlapsillesi. Nyt valtio jostain syystä haluaa kuluttaa 100 euroa aiempaa enemmän. Valtio voi rahoittaa tämän kahdella tavalla.
Vaihtoehto A: Valtio voi verottaa summan sinulta, jolloin tilillesi jää 900 euroa ja lapsenlapsesi perinnöksi muodostuu 1800 euroa.
Vaihtoehto B: Valtio voi lainata rahat eli kasvattaa valtion velkaa, jolloin tilillesi jää 1000 euroa ja perinnöksi muodostuu 2000 euroa. Valtio joutuu kuitenkin verottamaan lapsenlapsiasi 200 eurolla, jotta se voi maksaa ottamansa 100 euron lainan korkoineen takaisin. Lapsenlapsesi perintö on tässäkin vaihtoehdossa 1800 euroa.
Tarinassa on kaksi opetusta. Ensimmäinen on se, että valtion kulutus tänään haittaa lapsenlapsiasi. Ilman valtion kulutusta he saisivat 1800 euron perinnön sijaan 2000 euroa.Toinen opetus on puolestaan se, että lapsenlapsesi näkökulmasta vaihtoehdot A ja B ovat yhtä hyviä. Heidän kannaltaan on täysin yhdentekevää, rahoittaako valtio menonsa veroilla vai velalla. Valtion kulutus köyhdyttää lapsenlapsiasi, ei velka.

Tulevien sukupolvien mukaan tuominen ei siis muuta Asiattoman viestiä. Turhanpäiväisestä velka vs. vero -keskustelusta olisi siirryttävä keskustelemaan siitä, mihin valtio rahat käyttää. Vain tällä on sinun ja lapsenlapsiesi hyvinvoinnin kannalta merkitystä.

Kommentit
  1. 1

    Anonyymi sanoo

    Entäs jos säästötilillä on 0 euroa ja molemmissa tapauksissa verot maksetaan kulutusta pienentämällä? Silloin lapsenlapselle diili on velkaa ottaessa huonompi, koska hän joutuu tinkimään 200 euroa kulutuksestaan ja vaariukko ei ollenkaan.

  2. 2

    Anonyymi sanoo

    Nyt vanhan täytyy kyllä olla vähän eri mieltä. Vähän.

    Julkinen velka on viivästettyä verotusta, se on totta.

    Mutta asiassa saattaa piillä toinenkin aspekti. Vähävelkainen ja taloutensa hyvin hoitava valtio ei kohtaa likviditeetttirajoitetta — se saa aina velkaa kohtuullisilla ehdoilla, koska velkojat uskovat, että valtio pystyy ja haluaa verottaa vaalikarjaa hoitaakseen velkansa. Mutta osa kotitalouksista ja yrityksistä saattaa kohdata rajoitteita likviditeetin suhteen — velkaa ei uskalleta antaa joko lainkaan tai ainakaan riittävän hyvillä ehdoilla, koska näiden epäonnistumisen mahdollisuudet poikkevat merkittävästi nollasta. Näin käy erityisesti erityisesti matalasuhdanteessa. Tai sitten yksityinen sektori ei halua velkaantua, koska pelkää konkurssia tjms.

    Silloin tilanteissa, joissa yksityinen sektori haluaa tai joutuu korjaamaan taseitaan, verotuksen kiristäminen edelleen rajoittaa yksityistä aktiviteettia, ja siis pahentaa tilannetta, mutta julkisen talouden velkaantuminen ei rajoita eikä pahenna.

    Tässä olennainen osa on "vähävelkainen ja taloutensa hyvin hoitava valtio". Mikä on vähäistä, riippuu varmaan monista seikoista. Japanille 200 % BKT:sta näköjään näyttää vähäiseltä, toistaiseksi. En usko, että Suomelle 200 % BKT:stä on vähäinen, mm. koska euro. 200 % BKT:sta on Suomessa näillä näkymin edessä noin v. 2050.

    Toinen aspekti on, että julkinen valta voi myös investoida, eikä pelkästään kuluttaa. Ja erityisesti se voisi investoida markkinapuutteita paikkaavalla tavalla. Vaikkei se Suomessa olisikaan mahdollista, niin ehkä Asiatonlandiassa. Silloin lapsenlapset perivät sekä velan että investointien hedelmät.

    • 2.1

      sanoo

      Kiitos kommentista. Jos ymmärsin oikein, esitit nämä näkökohdat:

      1. Rajoittaako verojen kiristäminen yksityistä aktiviteettia enemmän kuin velka? Jos veronmaksajat varautuvat verojen nousuun tulevaisuudessa lisäämällä säästämistä nyt, ovat velka- ja verorahoitus vaikutuksiltaan samanlaisia. Tämän aiemman Asiattoman kirjoituksen kommenttikentässä on käyty tätä keskustelua pitkään ja hartaasti: http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.fi/2014/10/pormestarin-farmarihousut.html. Voi toki olla, että ihmiset eivät osaa arvioida tulevien veronkorotusten suuruutta. Olisi kuitenkin kummallista, jos kaikki arvioisivat tulevien veronkorotusten suuruuden alakanttiin, jolloin he kuluttaisivat nyt huoletta. On täysin mahdollista, että osa ihmisistä yliarvioi tulevat veronkorotukset ja alkavat säästää liikaa. Ainakin tulevien sukupolvien hyvinvoinnin ja valtion velan rummuttajat voivat aivan hyvin kuulua tähän jälkimmäiseen ryhmään. Tämä on tietenkin lopulta empiirinen kysymys. Valitettavasti kysymys on myös erittäin vaikea, eikä meillä Asiattomassa ole tietoa tutkimuksista, jotka vastaisivat kysymykseen aukottomasti.

      2. Olet aivan oikeassa siinä, että valtio voi investoida siten, että tulevat sukupolvet hyötyvät. Mutta tässäkään tapauksessa inestoinnin rahoitusmuodolla ei ole väliä. Ainoa asia, mitä kannattaa pohtia, on itse investoinnin järkevyys.

    • 2.2

      Anonyymi sanoo

      Tässä Ano 0:04 taas. Pointtini on ns rikardolainen ekvivalenssi tai siis sen puute. Kirjallisuus alkaa tästä Barron artikkelista (tai siis jo Ricardon pohdinnoista silloin muinoin, mutta tästä alkoi makrokirjallisuus)

      http://dash.harvard.edu/bitstream/handle/1/3451399/Barro_AreGovernment.pdf.

      Wikipediassakin on aiheesta kohtuullinen artikkeli

      http://en.wikipedia.org/wiki/Ricardian_equivalence

      En ole asiaan tarkkaan perehtynyt, mutta on empiiristä evidenssiä, joka sanoo, ettei rikardolainen ekvivalenssi päde. Myös monet käytännön makromallit (SP:n Aino, VM:n KOOMA) rakennetaan niin, että osa kuluttajista kohtaa likviditeettirajoitteen — kuluttavat joka periodi kaikki tulonsa eivätkö ota tai saa velkaa taikka muutoin käyttäytyvät kuin pysyväistulohypoteesi ei päde — jolloin julkinen alijäämä ei ole neutraalia.

    • 2.3

      sanoo

      Kyllä. Juuri tästä oli puhe. Tämä on kuitenkin sivujuonne kirjoituksen pääpointin kannalta. Kirjoituksessa ei oteta kantaa elvytykseen yms. suhdannepolitiikkaan.

  3. 3

    Anonyymi sanoo

    Mitä helvetin paskapropagandaa tämä on. Jos 100 eur kulu rahoitetaan veroista, isoisällä ei ole muuta mahdollisuutta kuin maksaa kulut. Jos taas kulu rahoitetaan velalla, isoisä voi hassata fyrkat vaikka kokkeliin ja huoriin, ja lastenlapsille jää perintöä tasan 0 euroa, mutta edelleen se 200 euroa velkaa. Kyllä se valtionvelka juurikin on sitä tulevien sukupolvien kustannuksella elämistä. Käsittämätöntä skeidaa tämä kirjoitus.

    • 3.1

      sanoo

      Kiitos värikkäästä kommentista. Kyse ei ollut propagandasta vaan aritmetiikasta. Kirjoituksen lähtökohta oli se, että ihmiset ovat huolissaan tulevista sukupolvista. Kokkelivaarisi ei selvästikään ole.

      Katsotaanpas vielä yksinkertaisemman esimerkin avulla, miten verotus ja velkarahoitus eroavat toisistaan. Oletetaan, että valtio tekee velkarahoitetun veronalennuksen. Nykysukupolven veroja alennetaan ja vastaavasti tulevien korotetaan. Onko lapsenlapsesi nyt tuomittu kärsimään? Ei. Voit pelastaa lapsenlapsesi kärsimykseltä säästämällä saamasi veronalennuksen ja jättämällä sen perinnöksi.

      Täysin vastaava tilanne on tämä: Olet lapsesi kanssa syömässä jäätelöä kauppatorilla ja lokki vie lapsesi jäätelön, mutta ei sinun. Alatko meuhkaamaan vastaantulijoille, miten epäreilusti lokkiparvi kohtelee lastasi, samalla kun jatkat oman jäätelösi imeskelyä? Tuskin, jos lapsesi hyvinvointi kiinnostaa sinua. Voit helposti kompensoida lapsesi menetyksen antamalla jäätelösi hänelle.

      Samalla tavalla oikukas valtio joskus korottaa sinun ja joskus lastesi veroja. Riippuu täysin sinusta kumpi näiden verojen kustannuksen kantaa.

    • 3.2

      Anonyymi sanoo

      "Samalla tavalla oikukas valtio joskus korottaa sinun ja joskus lastesi veroja. Riippuu täysin sinusta kumpi näiden verojen kustannuksen kantaa."

      Jyy, mutt aonko se nyt sitten kovinkaan reilua rokottaa tuplasti niitä, joiden isovanhemmat ovat itsekkäitä ja ottavat valtion palvelut/tulonsiirrot ja sen lisäksi vielä tuhlaavat veronkorotuksilta säästyneet perintörahat? Näitäkin on, vaikka minkä tekisimme.

      Lokkiesimerkkiin palaten, tiedämme että osa vanhemmista ei anna lapsilleen lokin varastamaa jäätelöänsä, vaan toruu ainoastaan lokkeja. Emmehän me voi ehdoin tahdoin kasvattaa lokkiparvea vaa jos olemme huolissamme jädestä, niin verotame jäätelönmyyntiä ja palkkaamme niillä rahoilla metsästäjän ampumaan lokiit helvettiin kauppatorilta.

      Kyllä minä näkisin niin, että koska aiva ylivoimaisesti suurin osa kaikesta julkisen sektorin kautta pyörähtävästä fyrkasta menee kulutukseen, ei investointeihin eikä varmastikaan julkishyödykkeisiin, niin rahat pitäisi pääosin ottaa aina palvelujen ja tulonsiirtojen nautiskelijoilta. Toki tämä ei vastaa asiatonlandiaa, mutta mielestäni asiatonlandian todellisuutta pitäisikin reivata muutama piiru tämän meidän todellisuuden suuntaan.

      – Syltty

    • 3.3

      Anonyymi sanoo

      Velanotossa ja veroilla rahoituksella on selkeä ero. Se on nimenomaan juuri se, että velkaa ottaessa tulevista sukupolvista huolehtiminen jätetään yksityisen sektorin vastuulle. Eli tässä esimerkissä isoisälle. Kun taas verotettaessa raha otetaan isoisältä, eikä hän voi tehdä päätöstä siitä käyttääkö sen omaan elämiseensä vai lastenlapsiensa auttamiseen. Joka tapauksessa julkisen sektorin kuluttama raha menee tämänhetken ongelmien ratkaisuihin. Velanotto on nimenomaan sitä tulevien sukupolvien kustannuksella elämistä.

      Sen takia tämä kirjoitus tuntui sekavalta propagandalta, että ydinväite tuntuu olevan, että on sama kuka maksaa ja kuka kuluttaa. Täyttä sontaa siis.

  4. 4

    Anonyymi sanoo

    Entä jos tekee niin kuin minä tein? "Ilmainen" kaikki 90-luvun alkuun asti, sitten ulkomaille ja tekee ne fyrkat siellä. Sitten Suomeen mökit ja talot ja elää ulkomaan verottomilla osingoilla. Olenko jotenkin päässyt ohittamaan sosialidemokratian otteen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *