Onko keskustapuolue kaupungistumisen jarru?

Hesari haastatteli hiljattain keskustalaista ministeriä Kimmo Tiilikaista, jonka vastuualueisiin kuuluu mm. asuntopolitiikka. Haastattelussa ei ilmennyt oikeastaan mitään uutta. Keskustalla ei sinänsä ole mitään kaupungistumista vastaan, mutta se ei myöskään halua erityisesti vauhdittaa sitä. Kaikkialla pitää pystyä asumaan.

Hesarin kirjoituksessa luetellaan useita kaupungistumisen hyötyjä. Onkin perin oudoksuttavaa, että Tiilikainen ei näe tarvetta kaupungistumisen edistämiselle, vaikka Suomen kaupungistumisaste on yhä alhainen. Tällaisista lausunnoista kumpuaa keskustan maine kaupungistumisen jarruna.

Mutta väitämme silti seuraavaa: Suomen alhainen kaupungistumisaste ei ole keskustapuolueen, eikä keskustalaisen asuntoministerin syytä (tai ansiota, jos asian niin haluaa ilmaista).

Tämä johtuu siitä, että kaavoitusvalta on kunnanvaltuustoilla. Kunnanvaltuusto päättää kunnassa olevien asuntojen enimmäismäärän. Kuntien vahvan itsehallinnon takia valtiolla ei juurikaan ole keinoja vaikuttaa kuntien toimintaan.

Entä mitä puolueita suurten kaupunkien valtuustoissa istuu? Se nähdään alla olevasta taulukosta, johon on koottu viiden suurimman kaupungin valtuustojen paikkaosuudet suurimpien puolueiden osalta (taulukon tiedot on kerätty täältä). Taulukosta nähdään, että keskusta on merkittävä poliittinen toimija ainoastaan Oulussa. Keskustalla ei ole mitään sanottavaa esimerkiksi Helsingin tai Espoon kaavoituspäätöksiin tai kasvustrategioihin.

 

KOK SDP KESK PS VIHR VAS
Helsinki 27,1 17,6 3,5 9,4 22,4 10,6
Espoo 38,7 13,3 2,7 13,3 17,3 2,7
Tampere 25,4 23,9 4,5 13,4 14,9 10,4
Vantaa 26,9 26,9 4,5 16,4 13,4 6
Oulu 19,4 13,4 28,4 11,9 10,4 14,9

Nyt moni varmaankin ajattelee, että kyllähän keskusta voi vaikuttaa kaupungistumiseen hallituksesta käsin. Näin tietysti jossain määrin onkin. Keskusta ei ole täysin aseeton kaupungistumisen jarruttamisessa, koska valtiolla on käytettävissään aluepoliittisia keinoja, kuten maataloustuet tai kuntien valtionosuudet. On kuitenkin epäselvää, miten paljon keskusta on voinut yksin ajaa aluepoliittisia päämääriään erilaisissa hallituskoalitioissa tai onko aluepolitiikka ylipäänsä ollut erilaista silloin, kun keskusta on ollut oppositiossa.

On myös täysin mahdollista, että keskusta haluaisi jarruttaa kaupungistumista paljon voimakkaamin, kuin mihin se pystyy. Jos keskusta saisi päättää suurten kaupunkien kaavoituksesta, kaupunkimme olisivat ehkä vieläkin pienempiä. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että tärkeimmät kaupungistumista koskevat päätökset tehdään paikallistasolla suurissa kaupungeissa, joissa keskustalla ei ole poliittista valtaa.

Kaupungistumisen hitaudesta saamme kiittää suurissa kaupungeissa vallassa olevia puolueita eli kokoomusta, vihreitä ja SDP:tä.

Kommentit
  1. 1

    Syltty sanoo

    Yleinen selitys kaavoituksen jarruttamiseen on, ettei kaupungilla ole varaa kasvaa nopeammin. Tähän iskee nimenomaan rahansiirto kaupungeilta maaseudulle.

    Toisaalta taas aluepolitiikan rahanjako pitää ihmisiä enemmän siellä, missä he ovat nytkin. Tämä taas vähentää kaupungeissa painetta rivakalle kaavoittamiselle.

    • 1.1

      Tuukka Saarimaa sanoo

      Kasvun rahoittaminen on tosiaan yleisesti kuultu väite. En vain jotenkin usko sitä globaalien rahoitusmarkkinoiden tilanteessa. Esimerkiksi Helsinki ihan itse aika lailla haaskaa kaikki maan myynti- tai vuokratulot. Tai ei haaskaa, vaan yksinkertaisesti luopuu niistä. On tietenkin totta, että hajauttava aluepolitiikka vähentää painetta kaavoittaa lisää. Minusta tämä on toisen kertaluvun ongelma verrattuna suoraan toimintaan valtuustossa.

  2. 2

    sanoo

    Asumisen hinta Helsingissä on karannut lapasesta, koska pääkaupunkiseudun kunnat taistelevat hyvistä veronmaksajista niukkuutta ylläpitämällä. Tämän lisäksi kaavoitus nähdään julkissektorin ansaintakeinoja, eli piiloverona.

    Nopein ratkaisu ongelmaan on sallia kaavamuutokset pelkällä ilmoituksella – näin vapautuu luokkaa miljoona neliötä tyhjää toimistotilaa asuntokäyttöön pääkaupunkiseudulla.

    Tämän lisäksi meidän pitäisi rakentaa rohkeasti korkeammalle, ainakin raideyhteyksien viereen. Myös säätelyä (esim. esteettömysvaatimukset pienissä asunnoissa), väestönsuojat jne voidaan keventää.

    Korkea asumisen hinta on poliittisesti luotu ongelma, joka on poliittisin keinoin ratkaistavissa.

    Ystävällisin terveisin,
    Amos Ahola
    Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja

  3. 4

    Tutkija AAA sanoo

    Kaupunkien kasvaminen on jo muuttumassa vanhanaikaiseksi kehitykseksi.
    Informaatioyhteiskunnassa ei ole juuri merkitystä sillä missä asuu ja elää, sillä kaikkihan tapahtuu netissä. Meillä on nyt siis mahdollisuus välttää kallis virhe kun emme edistä kaupungistumista, joka kuitenkin jää varsinkin meillä tilapäiseksi välivaiheeksi ja ihmiset asuttavat jälleen maamme tasaisesti.

    • 4.1

      Tuukka Saarimaa sanoo

      Osaatko sanoa tarkemmin, mitkä signaalit viittaavat tähän kehitykseen?

      • 4.1.1

        Tutkija AAA sanoo

        Englanninkielisillä alueilla huomattava osa puhelimen välityksellä tapahtuvasta työstä on siirtynyt Intiaan. Meillä etätyötä vastustetaan monilla syillä, kunnes se äkillisesti muuttuu täysin mahdolliseksi kun intialainen yritys tekee hyvän tarjouksen. Kielestämme johtuen tuo on meillä lähinnä koodausta, mutta myös röntgenkuvien tarkastelua käsittääkseni tehdään jo Intiasta etänä.
        Aivan hyvin voisimme siirtää töitä etänä tehtäviksi ja kopioda sopivat alat englanninkielisiltä alueilta, mutta tietenkin suomenkielisten tekeminä ja asuen siellä missä haluavat asua. Useimmat täkäläiset viihtyvät lähempänä luontoa kuin mikä kaupungeissa on mahdollista.
        Me emme myöskään elä kulttuurissa, jossa työtovereita kosketeltaisiin kovinkaan yleisesti, joten vidolinkkien kautta tapahtuva ryhmäytyminen ei ole ongelma. Videolinkissä ei pidä ajatella nykyisiä sovelluksia, vaan 3D lisättyä todellisuutta, jossa työtoveri voi istua vastapäätä saman pöydän ääressä, vaikka oikeasti onkin mökillään satojen kilometrien päässä.
        Jo pelkästään se miten meillä ollaan huolissaan työikäisen vestön riittävyydestä pakottaaa meidät lisäämään etätöitä, sillä onhan kansantaloudellemme valtava työtuntikustannus se miten ihmiset viettävät päivästään niin valtavan osan siirtymässä työpaikalle tai sieltä pois. Työmatka-ajan poistamalla saadaan erittäin paljon työtunteja hyödylliseen käyttöön. Matkustaminen kuluttaa muutenkin turhaan resursseja ja varsinkin koska siihen käytettävä energia on enimmäkseen tuontiöljyn varassa.
        Ja lopuksi: oletteko huomanneet miten vaikkapa Facebookin kautta tapahtuva kommunikointi on täysin paikkaan sitomatontaa, eikä suurin osa meistä edes tiedä missä kukin juuri sillä hetkellä on. Samoin informaatioyhteiskunnassa suurin osa työstä vähitellen muuttuu paikkaan sitomattomaksi ja nekin jotka tarvitsevat tietyn paikan, yleensä robotoidaan eikä ihmiskäsiä sen jälkeen enää tarvita.
        Tämä on suurempi muutos kuin teollisuusyhteiskunnan syntyminen.

    • 4.2

      elvis sanoo

      Etätyö on mahdollisuus, mutta kyllä luova toiminta vaatii yhä kasvokkain kohtaamista — muutenkin kuin Skypessä.

      Kaupungit toimivat magneetteina luovalle toiminnalle, tätä on tutkinut mm. Richard Florida. Ei ole merkkejä, että kaupunkien vetovoima olisi heikentynyt informaatioteknologian myötä.

      • 4.2.1

        Tutkija AAA sanoo

        Varsinaisesti ei ole tutkittu sitä missä luova toiminta ilmenee, vaikka luovan toiminnan ensimmäiset sovellukset saattavatkin ilmaantua kaupungeissa. Tässä huomattava vaikuttava tekijä on ostovoima, sillä uutuudet ovat alussa yleensä kalliita.
        Merkittäviä keksintöjä on tehty syrjäseuduilla, sillä luova toiminta vaatii rauhaa sekä yksinäisyyttä, jota on helpompi löytää väkijoukkojen ulkopuolelta. Etäkommunikaation kehittyessa väkijoukkojen etu jonkin idean eteenpäinviemisessä häviää, sillä ihan pian olemme tilanteessa jossa kokemuksen kannalta on lähes sama miten kaukana neeuvottelukumppani on.
        Itsekin olen juuri nyt paikassa, jossa ei ole lähimailla juuri ketään, eikä teitä edes kiinnosta missä minä tai tämän tekstin lukijat ovat.

          • 4.2.1.1.1

            Tutkija AAA sanoo

            Aika vanhoihin tutkimuksiin tuossa viitataan ja kun suuri osa niistä on tosiaan vuosikymmeniä vanhoja, niin tilanne on jo muuttunut niin paljon, etten oikein pidä tuota enää edustavana.
            Kun tuossa vedotaan tiedon ”ylivuotoon” kaupungeissa ja siitä seuraavaan innovointiin, niin tuo on jo paljon tehokkaampaa netin yli.
            Ihmiset julkaisevat valtavat määrät omiin erityiskiinnostuksiinsa liittyviä tekstejä ja videoita. Jos joku haluaa nopeasti perehtyä johonkin itselleen vieraaseen alaan, niin ei nykyisin kannata soitella omaa verkostoaan läpi siltä varalta, että joku tuntisi jonkun joka tietää asiasta. Netistä löytyy hyvin nopeasti tietoa tiiviissä paketissa, eikä aikaa kulu ihmisten etsintää eikä omien tiedollisten tarpeiden selittämiseen.
            Ihan pian meillä ei tosiaan ole tarvetta välttämättä olla missään tietyssä paikassa ja silti olemme ihan kaiken keskellä.

    • 4.3

      Syltty sanoo

      ”Informaatioyhteiskunnassa ei ole juuri merkitystä sillä missä asuu ja elää, sillä kaikkihan tapahtuu netissä. ”

      Etätyö/kotityö ei ole tehokasta. Harvassa ovat ihmiset, jotka oikeasti saavat kotona aikaan asioita. Jos aas lähdetään siitä, että yritykset perustavat toimipisteitä pitkin Suomea, niin usean toimipisteen ylläpito on paljon kalliimpaa kuin harvemman.

      Kotoa käsin tehtävä työ on ian toimiva ratkaisu, mikäli työn luonne mahddollistaa urakkapalkkauksen.

      Nimimerkillä ”kokemusta on kotoa tehtävästä etätyöstä eikä se ole helppoa”

  4. 5

    elvis sanoo

    Kirjoitus on aiheellinen ja mielenkiintoinen.

    Olen kuitenkin eri mieltä kaavoittumiseen liittymättömästä yleisväitteestänne: ”On kuitenkin epäselvää, miten paljon keskusta on voinut yksin ajaa aluepoliittisia päämääriään erilaisissa hallituskoalitioissa tai onko aluepolitiikka ylipäänsä ollut erilaista silloin, kun keskusta on ollut oppositiossa.”

    Maakunnille sote-uudistuksen myötä luotava itsehallinto on yksi erinomainen esimerkki siitä, kuinka Keskusta on saamassa pitkäaikaisen aluepoliittisen unelmansa toteutettua ja hyvin pitkälle omilla ehdoillaan — esimerkkeinä vaikkapa maakuntien suuri lukumäärä ja maksuautomaatti valtiolta maakuntiin.

    Väitän siis, että kyllä ovat onnistuneet hyvin ajamaan aluepoliittisia päämääriään, hallituskoalitioista huolimatta.

  5. 6

    Stadilainen sanoo

    Jos kepu, vas, persut ja muut populistit eivät vastustaisi Helsingin nykyistäkin rakentamista, kok, sdp ja vih uskaltaisivat kannattaa enempääkin pelkäämättä liiallista äänten menetystä.

  6. 7

    Tyyne Tausta sanoo

    Oulu on itseasiassa hyvä esimerkki hallitusta ja kestävästä kaupungistumisesta, jota toivoisi lisää. Jos kuka tutustuu EU:n viime keväänä hyväksymään Urban Agendaan tai seuraa lokakuussa Ecuadorissa järjestettävää YK:n Habitat3 huippukokousta, niin kas, kestävä kaupungistuminen on bio- ja kiertotaloutta, rakentamisen ja maankäytön päästöjen minimointia, uusiutuvaa energiaa, joukkoliikenneyhteyksiä, monikeskuksisuutta jne. Kaikki asioita, joita tämä parjattu ”eikaupunkipuolue” Keskust ajaa. Eli ketkä lopulta ovatkaan kestävän kaupungistumisen jarruja?

    • 7.1

      Syltty sanoo

      Oulussa nimenomaan Kepu haluaisi kaavoittaa korvissa ja peräkylissä asuvien maanomistajien maat täyteen rakennuksia kaupungin piikkiin ja samalla siinä sivussa enemmän tai vähemmmän jättää kaupungin keskusta-alueet tiivistämättä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *