Näennäismaatalous on parasta maataloutta

Kansanedustajat ovat viime aikoina keskustelleet värikkäästi maataloustuista. Keskustan Mikko Kärnä kannattaa luonnollisista syistä nykyistä varsin avokätistä järjestelmää. Tai siis kannattaa sitä pääosin. Kärnän mielestä on ongelma, että suuri osa tuista valuu ”näennäisviljelyyn, jolla ei ole tarkoituskaan tuottaa elintarvikkeita”.

Me Asiattoman toimituksessa olemme täsmälleen päinvastaista mieltä. Jos pitää valita näennäisen ja todellisen maataloustuotannon tukemisen välillä, kannatamme vankasti näennäistä.

Näkemystä voidaan valottaa yksinkertaisella tarinalla. Sadun siivet kantakoot siis meidät merten ja vuorten taakse tuttuun Asiatonlandiaan.

Asiatonlandiassa asuvat Tiina Talonpoika ja Ninni Näennäisfarmari ovat molemmat maataloustukiaisten vastaanottajia. He omistavat samanlaisen pellon. Pellon viljelyn vuotuiset kustannukset ovat 1000 euroa. Korjatun sadon arvo on 500 euroa.

Viljely on siis tappiollista, ja ilman tukea sitä ei tehdä. Viljelemättä jättäminen on hyvä asia. Viljely nimittäin tarkoittaa 1000 euron arvoisten panosten, työn, konepääoman, lannoitteiden, polttoaineen ynnä muun muuttamista vain 500 euron arvoisiksi tuotoksiksi. Toisin sanoen viljely tuhoaa varallisuutta 500 euron arvosta.

Tämä on samanlaista liiketoimintaa kun vaikka 1000 euron huonekalujen muuttaminen 500 euron polttopuiksi. Kukaan ei onneksi tee sitä, ellei siihen erityisesti kannusteta.

Juuri tässä maataloustuet astuvat näyttämölle. Asiatonlandian valtio maksaa Tiina Talonpojalle 550 euroa maataloustukia pellon viljelystä. Nyt Tiinan kannattaa viljellä peltoa, koska hän saa siitä 50 euroa voittoa. Hän maksaa 1000 euron kustannukset, saa 500 euroa tuloa sadosta ja lisäksi 550 euroa tukiaisia.

Maailma on kuitenkin tämän vuoksi huonompi paikka. Veronmaksajat joutuvat maksamaan 550 euroa siitä, että Tiina saa 50 euroa. Erotus veronmaksajien laskun ja Tiinan saamisten välillä on 500 euroa eli juuri tuhoutuneen hyvinvoinnin suuruinen.

Kukaan ei saa tuota hävinnyttä varallisuutta, se katoaa maailmasta kun 1000 euron arvoiset panokset tuhlataan 500 euron tuotoksiin.

Diili ei ole hyvä kenellekään.

Tilannetta kannattaakin verrata Ninni Näennäisfarmariin. Asiatonlandian valtio tarjoaa hänelle erilaista tukipakettia. Ninni voi joko viljellä maata kuten Tiina ja saada saman 550 euron tuen. Tai sitten Ninni voi valita näennäisviljelyn, jossa tapauksessa hän saa 200 euroa näennäisviljelytukea.

Näennäisviljely tarkoittaa sitä, että Ninni ei tee pellolle yhtään mitään. Itse asiassa hän menettää näennäisviljelytuen heti jos hänen viljelynsä osoittaa mitään ei-näennäisyyden merkkejä.

Ninni valitsee tietenkin näennäisviljelyn. Sehän tarkoittaa, että hän saa 50 euron sijasta 200 euroa. Ninnin valinta on hyvä myös veronmaksajille. He joutuvat maksamaan 500 euron sijasta vain 200.

Kaikki voittavat. Näennäisviljely on parempi kaikille osapuolille. Hyvinvointia ei tuhoudu. Näennäisviljelyn tuki on pelkkä 200 euron varallisuuden siirto veronmaksajilta Ninnille.

Asiat ovat samalla tavalla myös koti-Suomessa. Näennäismaatalouden tukeminen on oikean maatalouden tukemista huomattavasti järkevämpää toimintaa. Näennäismaatalouden tukeminen on pelkkä tulonsiirto muilta suomalaisilta näennäisviljelijöille. Se ei ehkä ole sosiaalipolitiikan näkökulmasta se kaikkein paras tulonsiirto, mutta se ei sentään pakota ketään tuhoamaan varallisuutta.

Toisin on oikean, kannattamattoman maatalouden tukeminen.

Näennäismaataloustuet kunniaan!

J.K. Näennäismaataloudella on pitkät perinteet, kuten tämä sitaatti Joseph Hellerin klassikkoromaanista osoittaa.

Kommentit
  1. 1

    Riitta sanoo

    Tässä unohtui se että jonkun on kuitenkin viljeltävä kun muuten se ruoka ei pöytään tule.

  2. 2

    klaus kultti sanoo

    Kun veronmaksajat pannaan tukiaisten maksuihmisiksi, kyse ei ole pelkästä tulonsiirrosta. Verotuksen tehokkuustappio on jotain 100% ja 200% välillä; jokainen verotuksella kerätty rahayksikkö johtaa yli yhden rahayksikön menetykseen tuotannossa. Näitä ovat verotuksen alan taloustieteilijät arvioineet vuosikymmeniä.

  3. 3

    Iiro sanoo

    Kirjoittajat unohtavat, että tuet johtuvat suuresta ruoan ylituotannosta. Mikäli ruokaa tuotetaan vain juuri sen verran kuin tarvitaan, niin satotappion osuessa kohdalle täytyy vähentää syöjien määrää (http://itsenaisyys100.fi/suomi-pelastui-kevaalla-1919-nalanhadalta-ottamalla-syomavelkaa/). Tähän on odotettu korjausta pitkään, kun amerikkalaiset ylituotantoviljelijät pumppaavat suurten tasankojen preerioiden pohjaveden ulottumattomiin vrt. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e4/Crops_Kansas_AST_20010624.jpg Tästä kehityksestä voi lukea lisää Uusi Pohjoinen – Maailma vuonna 2050 -kirjasta.

    Suomen kansantalouden kannalta on ongelmallista, että tuosta 1000 euron kustannuksista ei juuri paikallistalouteemme rahaa jää. Olemme myyneet lannoiteyhtiömme pilkkahintaan ulkomaille (https://maailmankuva.com/politiikka/korruptio-korporatismi/growhow-kaupassa-lahjoitettiin-soklin-miljardien-arvoiset-malmit/25), traktorifirmammekin on ulkomaisessa omistuksessa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtra) ja torjunta-aineet sekä polttonesteet tuodaan myöskin ulkomailta.

    Paras ratkaisu olisi asettaa ulkomaisille elintarvikkeille korkeat tuontitullit, jolloin kannustettaisiin kotimaiseen tehokkaaseen tuotantoon.

    • 3.1

      Taseen ylijäämä sanoo

      Tuontitulli on perinteisesti ollut se paras porkkana ja keppi (minkätahansa) tuotannon tehokkuuden kasvattamiselle. Kun markkina ns. taataan, niin siinä syntyy tuottajalle heti insentiivi alkaa innovoimaan ja kehittämään.

  4. 4

    sanoo

    Jossain 70-80 lukujen taitteessa maasta tuli kuluerä, kun se sitä aikaisemmin on tuottanut jotakin – tähän reaaliteettiin ei mielestäni ole herätty riittävän hyvin. Muutos johtui työn tuottavuuden kasvusta muualla kuin maataloussektorilla, ja pahenee jatkuvasti, ts. työn tuottavuuden erotus muun tekemisen ja maatalouden välillä kasvaa. Jopa julkissektori kykenee kasvattamaan tuottavuuttaan nopeammin kuin maatalous.

    Maailmassa olisi tilausta akateemiselle tutkimukselle maan (tukiaisista puhdistetulle) historialliselle tuotolle eri käyttötarkoituksissa vaihtelevissa maantieteellisissä olosuhteissa, jotta kansallekin valkenisi että täällä ”ikiroudassa” ei kannata viljellä juuri mitään muuta kuin puuta.

    • 4.1

      Iiro sanoo

      Maatalouden tuottavuus on kasvanut Suomessa viljanviljelyssä ilmaston muutoksen ja tehostuneen tuotannon johdosta lähes kaksinkertaiseksi (http://stat.luke.fi/satotilasto) ja on nyt samaa luokkaa kuin esimerkiksi Tanskassa 80-luvulla. Lypsykarjan maidon tuotanto on myös lähes tuplaantunut (http://www.nautatieto.fi/tuotanto). Kun geenimuuntelu sallitaan, päästään vielä tätäkin suurempiin tehokkuuden kasvuihin. Asettamalla korkeat tuontitullit ulkomailla tuotetuille elintarvikkeille voidaan tukea tehokkaasti tuottavia tiloja – tämä tosin tarkoittaa käytännössä tasaveroa, koska kaikkien on syötävä riippumatta varallisuudesta.

  5. 5

    Pekka T sanoo

    Ekonomisteille nämä analyysit ovat hämäävän yksinkertaisia, varsinkin jos asetelma kuvataan kuten tässä kirjoituksessa. Minulla ei riitä tarmo pohtia tuota laajempaa kysymyksensettelua, mutta tuo 1000 Eur ei kuitenkaan katoa mihinkään, vaan käytetään lannoitteisiin, konetyöhön etc, ja lienee varsin mahdollista, että valtio saa tuolle 550 panokselle esim verojen muodossa kohtuullisen tuoton. Eli johtopäätökset voivat olla erilaisia, jos tarkastelua laajennetaan verkostovaikutuksiin?

    • 5.1

      sanoo

      Matemaattisella todistuksella: Jos harjoitus jäisi plussan puolelle, eikö kaikki valtiontaloudelliset ongelmat voitaisi ratkaista lisäämällä tukia mitä erilaisimmille asioille?

      • 5.1.1

        Pekka T sanoo

        Esittämäsi ”matemaattinen” argumentti ei ota kantaa esittämääni väitteeseen, vaan tukee alkuperäistä kysymyksenasettelua, jossa ei tarkastella muita transaktioita kuin noita kolmea suoraa rahavirtaa. Tuossa asetelmassa arvoa tuhotaan.

        Otetaan toinen esimerkki. Eräs toinen ekonomisti kuvasi vuorotteluvapaan muiden veromaksajien kustantamaksi lomailuksi (olen samaa mieltä!). Jos kuitenkin olisi niin, että vuorotteluvapaa todellakin pidentäisi henkilön työuraa ja siten työuran aikaista tuotettua arvoa, saattaisikin vuorotteluvapaa olla yhteiskunnalle järkevä investointi. Kumpi on oikeassa?

        • 5.1.1.1

          sanoo

          Riippuu siitä pidentääkö vuorotteluvapaa työuraa vai ei kumpi on oikeassa, maataloustukien tilanteessa muita tulovirtoja voidaan laskea mukaan, mutta siltikään lopputulosta ei saa plussalle. Toisaalta, negatiivisiakin virtoja on, esim. se, että henkilö ei tee jotain tuottavampaa (tämän asiaton mainitsikin).

  6. 6

    Mikael sanoo

    Ihan tarkkaan en tiedä, mitä kansanedustaja Kärnä tarkoittaa näennäisviljelyllä. Joka tapauksessa blogisti on väärässä. Näennäisviljely ei ole viljelemättä jättämistä, vaan sellaista viljelyä, joka ei tuota taloudellista arvoa sisältävää tuotosta.

    Esimerkiksi kauralle maksettu peltotuki on yhtä suuri kuin viherlannoitusnurmelle maksettu peltotuki. Viherlannoitusnurmi pitää kylvää siinä missä kaurakin. Valmiin kauran puimisesta ja viljan käsittelystä aiheutuu enemmän kustannuksia kuin nurmen niittämisestä, mutta toisaalta siinä syntyy tuotos, josta joku on valmis jotain maksamaan. Siitä syntyy ruokaa.

    Erilaisia näennäisviljelymuotoja on useita, ja monille niistä maksetaan isompaa tukea kuin tuotantokasvien viljelylle. Riistanhoito, maiseman ylläpito, perinnebiotooppien ylläpito jne. kaikki tuovat suuremman tuen, eli suuremman yhteiskunnallisen kustannuksen, kuin vaikkapa kauran viljely.

    Se ei siis ole suinkaan yhteiskunnalle halvempaa kuin tuotantokasvien viljely.

  7. 7

    Jamppis sanoo

    Talonpoikaisarmeija voitti punakaartin Vapaussodassa ja esti Neuvosto-Suomen synnyn. Tämä on Suomen ainoa ongelma ja sen kostoon menee vielä monta sukupolvea. Sitähän se tämäkin kirjoitus taas oli, vaikka yritetäänkin olla kovasti fiksuja ja humoristisia. Muissa ns. länsimaissa ei ole maatalousongelmaa.

    Tähän loppuun pieni ” kevennys”, joka ei ole kumminkaan satua. Maata Suomessa on viljelty n. 7000-8000 vuotta ja tätä vasemmiston vihanlietsontaa on kuunneltu nyt reilu 100 vuotta. Siitä olen varma, että Suomessa viljellään maata 8000 vuoden päästä, mutta sen puolesta en kovin montaa lanttia laita likoon, että näitä vihervasemmiston valitusvirsiä kuunnellaan 100 vuoden päästä ;)…

  8. 8

    Talonpojan poika sanoo

    Jos 500 euroa tuhoavaa maataloutta ei tueta, ne työvoima- ja pääomaresurssit menevät johonkin hyödylliseen ja tuottavaan asiaan, nostavat kokonaistuotantoa enemmän ja yleensä myös tuottavat enemmän tuloja ja verotuloja. Tuki vie resursseja pois hyödyllisemmästä toiminnasta ja sen vaatima verotus ehkäisee oikeasti kannattavaa ja hyödyllistä toimintaa.

    • 8.1

      Jamppis sanoo

      Juu, olen samaa mieltä. Jos ne pääomat, jotka Suomen maatalouteen on investoitu noin 8000 vuoden kuluessa on helposti irroitettavissa ja investoitavissa uuteen kannattavaan vientituotantoon, joka työllistää ja tuottaa mm. tuontiruokaan tarvittavat varat, niin ehdottomasti kannatan ajatusta. En jää tätä hommaa kaipaamaan :)! Toisaalta näinä 0-koron aikoina luulisi, että niin kannattavaan vientituotantoon investoitaisiin joka tapauksessa. Varsinkin jos se on todellakin niin yksinkertaista…

      Suomi on varmaankin maailman rikkain kansakunta, mutta epäilen kumminkin, että olisiko se todella niin rikas, että voisi ainoana kansakuntana maailmassa jättää hyväksikäyttämättä luonnon suoman ilmaisen kasvunihmeen, eli fotosynteesin ;)…

  9. 9

    Ville Purhonen sanoo

    Frederic Bastiat puhui aikanaan sisyfoslaisuudesta, ideologiasta jonka mukaan lisää työtä on aina parempi asia riippumatta siitä, saadaanko sillä työllä mitään aikaiseksi.
    Suomessa tämä ideologia elää ja voi hyvin. Jokaisessa poliittisessa puolueessa löytyy tahoja, jonka mukaan rahan heittäminen kaivoon on hyvä asia, kunhan oikealle taholle maksetaan tarpeeksi mahdollisimman tehottomattasta tavasta viskellä lantteja.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *