Maksaako työttömyyspäivärahalla elävä veroja?

Sosiaalipolitiikan professori piti Yleisradion haastattelussa työmarkkinatuesta maksettavia veroja vahingollisina. Vasemmistoliiton silloinen puheenjohtaja kiinnitti samoin loppuvuodesta huomiota työttömyyspäivärahalla elävien korkeaan veroprosenttiin.

Tosiasiassa tulonsiirroilla elävä ihminen ei maksa lainkaan veroa. Hänen veroprosenttinsa on näennäisluku, joka ei sisällä mitään kiinnostavaa tietoa.

Yksinkertainen esimerkki riittää tämän toteamiseen. Esimerkissä puhutaan koko ajan valtiosta, jolla tarkoitetaan koko julkista sektoria. Erottelu valtion, kuntien ym. välillä ei ole tärkeä sen kannalta, mitä haluamme sanoa.

Ajatellaan Liisaa, jonka ainoa tulo on 1500 euron suuruinen tulonsiirto, esimerkiksi työttömyyspäiväraha. Sovitaan esimerkin vuoksi, että Liisan veroprosentti on 20%. Liisan nettotulo on siis 1200 euroa, ja hän maksaa veroja 300 euroa.

Mutta katsotaan asiaa vähän tarkemmin. Valtio ensin maksaa Liisalle 1500 ja saa takaisin 300. Nettomääräisesti valtio siis maksaa Liisalle 1200 euroa. Täsmälleen sama lopputulos sekä Liisan että valtion kannalta olisi maksaa Liisalle 1200 verottomana.

Aivan samaan lopputulokseen päästäisiin myös maksamalla Liisalle miljoonan euron suuruinen päiväraha ja perimällä siitä 99.98 % vero. Itse asiassa Liisan ”veroprosentiksi” voidaan valita mikä tahansa luku nollan ja sadan (puoliavoimelta) väliltä. Valitsemalla sopiva bruttopäiväraha voidaan aina päätyä 1200 euron suuruiseen todelliseen päivärahaan.

Liisan, kuten kenen tahansa pelkällä päivärahalla elävän veroprosentti on siis täysin mielivaltainen, eikä kerro mitään mistään. Syy siihen on yksinkertainen. Liisa ei todellisuudessa maksa veroa, hän on saamapuolella.

Oikea tapa miettiä tulonsiirtoja onkin käsittää ne negatiivisina veroina. Lähes jokainen meistä maksaa tuloistaan valtiolle veroja. Samoin lähes kaikki me hyvinvointivaltion lapset saamme myös tulonsiirtoja. Kiinnostavaa on se, mitä kukin maksaa tai saa nettomääräisesti valtiolta.

Jos henkilö maksaa enemmän kuin saa, hän maksaa veroja. Jos taas saa enemmän kuin maksaa, saa tulonsiirtoja eli maksaa negatiivisia veroja. Se, millaisten monimutkaisten pidätysten, verojen, maksujen ja tukien seurauksena tämä kaikki tapahtuu on yhdentekevää.

Henkilölle, joka on nettomaksaja, voidaan laskea todellinen veroprosentti jakamalla nettomääräiset verot muista lähteistä kuin tulonsiirtoina saaduilla tuloilla. (Tähänkin liittyy tietysti joitakin ongelmia.) Henkilölle, joka ainoastaan saa tulonsiirtoja, tätä ei voida tehdä. Hänellä ei ole veroprosenttia missään järkevässä mielessä.

Vaatimukset työttömyyspäivärahan ”veron” poistamisesta ovat siis todellisuudessa vaatimuksia päivärahan korottamisesta. Esimerkin 20 % veron poistaminen työttömyyspäivärahasta vastaa nopeasti laskettuna 25 % korotusta päivärahaan.

Korottaminen on toki asia, jota järkevä ihminen saattaa kannattaa. Mutta korotuksen perustelu vertaamalla päivärahan saajien veroprosenttia palkansaajien veroprosenttiin on aika hassua.

Lopuksi vielä muutama irtohuomio.

Perustulo, ainakin tietynlainen, voidaan esittää käyttäen hyväksi juuri ajatusta tulonsiirroista negatiivisena verona. Tällaisessa perustulomallissa ei tarvita erikseen tulonsiirtoja ja verotusta, vaan yksi ainoa taulukko kertoo, mikä on vero tietyllä bruttotulotasolla. Suuremmilla tuloilla vero on positiivinen, pienillä negatiivinen.

Virkamiehet ovat tiettyyn rajaan saakka rinnasteisessa asemassa tulonsiirtojen nettosaajiin. Virkamiehen veroprosentti on samalla tavalla hämärä käsite kuin työttömyyspäivärahalla elävän. Valtio voisi aivan yhtä hyvin maksaa jokaiselle työntekijälleen näiden nykyisen nettopalkan verottomana. Mikään ei muuttuisi, valtio maksaisi yhtä paljon ja virkamiehet saisivat yhtä paljon.

Virkamiesten ja tulonsiirtojen saajien ”maksamat” verot aiheuttavat jonkin verran päänvaivaa vero- ja tunlonsiirtotilastojen laatijoille ja kansainvälisten vertailujen tekijöille.

Järkevät pohdinnat siitä, kuka maksaa nettomääräisesti verot, perustuvat usein elinkaaritarkasteluun. Tämä muistutuksena kaikille yliopistosta valmistuneille tuoreille ja ärhäköille ”nettoveronmaksajille”.

Kommentit
  1. 1

    Martin Glantz sanoo

    Virkahenkilön kohdalla on toki mahdollista, että hänellä on julkispuolelta saatujen tulojen lisäksi tuloja yksityiseltä puolelta (palkka- ja omaisuustuloa), jolloin veroprogressio saattaa nousta tulojen kasvaessa, jos vertailussa on samansuuruista julkipuolen palkkaa nauttiva virkahenkilö.
    Koska monilla on myös verovähennyksiä, joita on eri poliittisista ja käytännön syistä kirjattu eri aikoina lakeihin ja asetuksiin ja vero-ohjeisiin, asia ei ole aivan niin yksinkertainen, kuin blogistit esittävät vaan yksilökohtaisen arvioinnin tarve varmasti säilyy edelleen, oli perusverojärjestelmä tulonsiirtojen suhteen mikä hyvänsä.
    Perustulosta ja elinkaariperusteisesta nettomaksaja-arvioinnista olen samaa mieltä kuin blogistit.

  2. 2

    amaootta sanoo

    Verotuksesta on tehty monimutkaista monella tapaa, mutta jotkut siihen liittyvät asiat ovat melko yksinkertaisia : ”Jos henkilö maksaa enemmän kuin saa, hän maksaa veroja. Jos taas saa enemmän kuin maksaa, saa tulonsiirtoja eli maksaa negatiivisia veroja.”

    Samoin painonhallinnan kohdalla: Jos syö enemmän kuin kuluttaa lihoo, ja jos syö vähemmän kuin kuluttaa laihtuu.

    • 2.1

      % -laskun hallitseva työnhakija yli 55 vee sanoo

      Pursiainen, kovapalkkainen ajatushautoja, pitää %-laskuharjoituksia työttömistä. Opiskeli tohtoriksi yhteiskunnan tuella, asuu Hitas -asunnossa…. Viisastelee yhteiskunnan tuista mutta ei niistä kieltäydy… Tuolla on metsissä monta spurgua jotka elää pulloja keräämällä ja kieltäytyvät tuista. Helppo on SKssa ja blogeissa viisautta jakaa joka poliitikosta. Aika turha jätkä.

  3. 3

    Jaakko sanoo

    Minä jo hetken mietin että mihin Imagen toimituksellinen linja on mennyt kun näin taantumuksellista asiaa kirjoitellaan. Huh se olikin ”vain blogi”!

    Kirjoituksesta (ja lasillisesta punaviiniä) nousee kiinnostava ajatus. Uskon että työttömien ja virkamiesten (ja miksei myös suurelta osin eläkeläisten) maksama vero kannetaan jotta hämärretään eroa tämän leikin maksajien ja saajien välillä. Kun maksaa veroja on tietenkin oikeus myös vaatia.

    Suoraan sanottuna demokratia yhdistettynä siihen että yhteiskunnassa suurempi osa on nettosaajia kuin nettomaksajia on varsin pelottava. Tulee mieleen tarina, jossa kolme miestä menee metsälle ja demokraattisesti äänestetään että Pekan koskenkorvapullo juodaan ensin. Heti pullon tyhjennyttyä äänestetään demokraattisesti että kaikki juo omat pullonsa.

    • 3.1

      kyllä se siitä sanoo

      Etuuksista maksettu vero toimii monimutkaisessa verojärjestelmässämme mekanismina jolla rahaa siirrellään eri julkisyhteisöjen välillä. Mm valtiolta kunnille.

      Se on olennainen osa nykyistä tulonjakojärjestelmää ja ihan looginen joskin monimutkainen työkalu.

      Blogisti ja Jaakko voisivat seuraavaksi kysyä vaikkapa joltakin aikuiselta ennen kuin rupeavat bloggaamaan/kommentoimaan aiheita joista ei mitä ilmeisemmin kauheasti ymmärrystä ole vielä ehtinyt kertyä.

  4. 4

    Vastavalmistunut sanoo

    Tämä kirjoitus on siitä vaarallinen, että lukija voi uskoa työttömyyskorvauksen olevan 1500 e/kk. Esimerkissä on varmaankin ansiosidonnaista mukana.
    Pelkkä Kelan maksama työttömyyspäiväraha on vain vähän yli 700 e/kk – vero 20 %.

    Oli vero kuvitteellinen tai ei, niin nyt en ainakaan enää koskaan puhu ”työttömyyskorvauksella elämisestä”, kun olen sitä itse päässyt kokeilemaan!

  5. 5

    LT sanoo

    Tuo esimerkki toimii jos Liisa on koko vuoden työmarkkinatuella. Mutta jos Liisa on palkkatyössä puoli vuotta ja puoli vuotta työmarkkinatuella, hänelle olisi edullisempaa saada 1200 euroa työmarkkinatukea nollaverolla kuin 1500 20% verokannalla, koska jälkimmäisessä tapauksessa palkkatulosta menee enemmän veroa.

  6. 6

    Päivi Tyni sanoo

    Työmarkkinatuki on 703 €/kk. Se tulee valtiolta ja tietyn ajan jälkeen (300 päivää) puoliksi kunnalta ja valtiolta. 700 päivän jälkeen se tulee kokonaisuudessaan kunnalta.
    Esimerkiksi minä maksan nyt 16,5 % KUNNALLISVEROA tuosta summasta. Valtion veroa siitä ei mene, koska summa on niin pieni.
    Lisäksi saan asumistukea. Ja koska nämä tuet ovat niin pieniä, joudun hakemaan toimeentulotukea, jonka taas maksavat valtio ja kunta puoliksi. Tässä tulee mukavasti työllistettyä virkamiehiä ja -naisia.
    Vasemmistoliitto on esittänyt, että kunnallisveron perusvähennystä korotettaisiin sen verran, ettei näin pienestä tuesta menisi kunnallisveroa. Kuukausittain menevä vero on kohdallani 115 €. Melkein tämän summan saan sitten keskimäärin toimeentulotukena takaisin.
    Ottakaa asioista hieman tarkemmin selvää, ennen kuin kirjoittelette tämmöisiä tyhjänpäiväisi blogeja.

    • 6.1

      ei nouse ei sanoo

      Aivan. Vaan tämä kokoomusnuorten öky- ja rikkaasti naitetulla siivellä miehitetty liberahautomo ei moiseen kykene. Yksinkertaisesti puhdasta ymmärtämättömyyttään.

      Eikä sillä ole mitään väliäkään. Kyllä maailmaan huuhaata mahtuu.

      Itse asiassa koko hautomo on paradoksaalinen osoitus siitä ettei ajatuksen taso nouse edes siedettävälle tasolle vaikka yleisesti tiedossaolevalla taustavaikuttajalla olisi rahaa mitenpaljon tahansa

  7. 7

    Iloinen veronmaksaja sanoo

    Voi voi Pursianen ja Saarimaa, se ”maksaako työtön lainkaan tuloveroja” riippuu monista asioista.
    Eräs niistä on sukupolvikysymys:

    Jos Liisa on syntynyt vuonna 1960, hän ei ole vastaanottanut tulonsiirtoina kunnallista päiväkotikasvatusta eikä maksutonta peruskoulua/lukiota. Kun Liisa 1960 oli päiväkoti-ikäinen häntä hoiti vanhempien töissä ollessa todennäköisesti kotiapulainen, jonka palkan vanhemmat maksoivat. Kansakoulu, luokat 1-4 olivat yhteiskunnan kustantamia, mutta oppikoulu oli maksullinen (vaikka osin saikin valtion tukea) ja yliopistoon päästyään Liisa 1960 otti opintolainaa jota maksoi melkein 20 vuotta takaisin, korkojen kanssa. Liisa, joka on syntynyt vuonna 1980, saa täyden kattauksen synnytyssairaalasta kotiin tultuaan: äitiysloma/vanhempainvapaat ovat useita kuukausia, ne kerryttävät jopa vuosilomaa, päiväkotipaikka ja varhaiskasvatus on taattu, peruskoulu, kouluruokailu ja kouluterveydenhoito/hammashoito ovat miltei ilmaisia, lukio mahdollinen kaikille, yliopisto-opintoihin ei välttämättä tarvitse ottaa lainaa, ja jos ottaakin on korko liki nolla ja valtio kuittaa 60% lainasta mikäli valmistuu ajallaan.

    Liisa 1960 maksaa tuloveroja ensimmäisestä kesätyöpaikastaan vuodesta 1975 lähtien, ja joutuu työttömäksi 35 vuoden päästä vuonna 2010. Hän on 50-vuotias pitkäaikaistyötön. Liisa 1980 valmistuu opinnoistaan samana vuonna. Hänellä ei ole opintovelkoja vaan hän on rahoittanut elämistään opintotuilla, satunnaisilla ansioilla ja myös toimeentulotuella johon joutui turvautumaan, kun ei onnistunut saamaan töitä. Hän saa määräaikaisen työpaikan ja jää työttömäksi vuonna 2012. Kumpi on enemmän saamapuolella?

    Molemmat Liisat saavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa, jonka rahoitukseen ovat osallistuneet töissä ollessaan yhdessä työnantajiensa kanssa maksamalla työttömyysvakuutusmaksua. Liisa 1960 on tietenkin maksanut 35 vuoden aikana enemmän näitä maksuja kuin Liisa 1980. Muusta elämänkulusta: Liisa 1980 menee naimisiin ja saa kaksi lasta, Liisalla 1960 ei ole lapsia. Kumpi Liisa saa elämänsä aikana enemmän tulonsiirtoja?

    Elämänkaaren mukaisesti eniten käytämme yhteiskunnan tulonsiirtoja elämän alku- ja loppupäässä. Lapsena ja vanhana. Mutta perussosiaaliturva takaa, että saamme työttömyyden, sairauden yms. syyn nojalla tarvittaessa yhteiskunnan tukea. Ja hyvä niin.

    Lopuksi: yhdyn monessa Päivi Tynin kommenttiin.

  8. 8

    Laskutaitoinen sanoo

    Päivi, 115 euron korotus tukeesi nettona auttaisi sinua yhtä paljon kuin verottomuus. Se oli blogin sanoma, jota sosiaalipoliitikko ei ymmärtänyt. Sinun ongelmasi ei ole vero sinänsä vaan se, että nettotukesi on liian pieni. Jos saisit verotonta tukea 598 euroa verollisen 703 euron sijaan, tilanteesi ei paranisi.

    • 8.1

      Iloinen veronmaksaja sanoo

      Laajassa kuvassa kyse on siitä haluavatko 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneet sukupolvet säilyttää itsellään ja lapsillaan, tulevilla sukupolvilla, sen hyvinvointivaltion jonka kasvattamia itse ovat. Aiemmat sukupolvet rakensivat sen, ja nykyisten aikuisten (yli 30-vuotiaiden) on ratkaistava minkälaisen yhteiskunnan haluavat rakentaa. Onko se heikompi ja huonompi kuin nykyinen?

      • 8.1.1

        Syltty sanoo

        Aiempien sukupolvien oli helppo rakentaa, kun vanhukset kuolivat 20v nykyistä aiemmin, magneettikuvaukseen piti odottaa 40v eikä kukaan saanut työeläkettä.

    • 8.2

      Päivi Tyni sanoo

      Laskutaitoiselle: Verottomuuden esityksellä tarkoitetaan, että saisin 703 €/kk käteen. Ei suinkaan sitä, että veroa vastaava osuus leikattaisiin tuesta pois.
      Blogistit kirjoittavat: ”Esimerkissä puhutaan koko ajan valtiosta, jolla tarkoitetaan koko julkista sektoria. Erottelu valtion, kuntien ym. välillä ei ole tärkeä sen kannalta, mitä haluamme sanoa.”
      Verokeskustelussa tulee kuitenkin mielestäni huomioida kunnan ja valtion välisen rahaliikenteen monimutkaisuus.

      Eli blogistit haluavat sanoa, että kun saan yhteiskunnan maksamaa etuutta, on aivan sama mikä teoreettinen summa maksetaan ja mikä summa siitä ”otetaan takaisin”. Näin onkin. Mutta eikö olisi järkevämpää, ettei ”rahaa” liikuteltaisi edes takaisin yksilön ja julkishallinnon välillä?
      Tuo veron veron poisto työmarkkinatuesta helpottaisi elämääni suuresti, mutta mielestäni tuottaisi kuitenkin säästöä kunnalle, koska ei tarvittaisi niin paljon toimeentulotuen etuuskäsittelijöitä. Toki heitä joutusi sitten työttömäksi, mutta se olisi kunnalle kuitenkin halvempaa, kuin maksaa heille palkkaa. Että asia ei olisi liian yksinkertainen, täytyisi tietenkin huomioida myös heidän nykyisestä palkastaan maksamansa verot valtiolle ja kunnalle.

      Jos blogin tarkoitus oli vain kertoa, että kun x antaa y:lle summan a ja vaatii siitä takaisin jonkin prosentin, ei y todellisuudessa anna x:lle mitään, vaan saa vain häneltä vähemmän, ei tämän toteamiseksi tarvitse blogia kirjoittaa. Kommenttini tarkoitus oli esittää, että blogistit ovat ymmärtäneet veronpoistovaatimuksen väärin.

      • 8.2.1

        OS sanoo

        ”Kommenttini tarkoitus oli esittää, että blogistit ovat ymmärtäneet veronpoistovaatimuksen väärin.”

        Väittäisin, että blogistit ovat kyllä ymmärtäneet veronpoistovaatimuksen oikein. Tämän kannalta olennainen osa blogitekstiä on tämä:

        ”Vaatimukset työttömyyspäivärahan ”veron” poistamisesta ovat siis todellisuudessa vaatimuksia päivärahan korottamisesta. Esimerkin 20 % veron poistaminen työttömyyspäivärahasta vastaa nopeasti laskettuna 25 % korotusta päivärahaan.

        Korottaminen on toki asia, jota järkevä ihminen saattaa kannattaa. Mutta korotuksen perustelu vertaamalla päivärahan saajien veroprosenttia palkansaajien veroprosenttiin on aika hassua.”

        • 8.2.1.1

          ville vipunen sanoo

          Työttömyyskorvaus makstetaan etupäässä valtion varoista. Korvauksesta perittävän veron saa etupäässä kunta. Vero on tässä tapauksessa tulonsiirto valtiolta kunnalle ja tarkoituksena on tukea sellaisia kuntia, joissa työttömyysprosentti on suuri

          –VV

          • 8.2.1.1.1

            OS sanoo

            ”Vero on tässä tapauksessa tulonsiirto valtiolta kunnalle”

            Näinhän se taitaa olla. Siltikään työttömän veroprosentin vertaaminen palkansaajan veroprosenttiin ei ole mielekästä.

  9. 9

    amaootta sanoo

    Cheers,

    Minulla on eno, joka on elämässään kärsinyt monella tavalla ja maksoi nuoruudessaan veroja kun oli töissä. Nykyään hän yrittää saada välit palautettua poikaansa, josta vieraantui avioeroon liittyvissä ongelmissa ja enoni saa noin 700 euroa kuussa jonkinlaisia tukiaisia. Niinpä kaikki, mitä kirjoitit on väärin.

  10. 10

    Venla sanoo

    Jotkut tuet lasketaan bruttotulojen mukaan. Esim. toimeentulotuki lasketaan tässä kunnassa sen mukaan, mitä työtön saa bruttona, vaikka todellisuudessa tilille napsahtaa nettona ihan eri summa. Tällä o köyhän arjessa suuri merkitys. Joten ei, minusta se ei ole se ja sama, mikä on työttömän veroprosentti.

    • 10.1

      Päivi Tyni sanoo

      Bruttotulon käyttäminen toimeentulotuen laskennassa olisi kyllä lainvastaista. Kelan etuuksia haettaessa kysytään bruttotulo. Toimeentulotuki lasketaan nettotulon mukaan.

      Työmarkkinatuki otetaan huomioon 20 arkipäivän maksetun summan suuruisena, kunnes tulee kuukausi, jolloin sen saa kahteen kertaan. Tämän jälkeen otetaan huomioon tulona 21,5 päivälle laskettu työmarkkinatuki. Ja siis nettona.

      Tuki ei siis tule kuukausittain (12 krt vuodessa) vaan neljän viikon välein. Vuodessa on 52 viikkoa ja tämä jaettuna neljällä on 13. Työmarkkinatuki siis maksetaan 13 kertaa vuodessa. Siksi on se lasketaan noin.

  11. 11

    ville vipunen sanoo

    Valtio on maksavinaan Liisalle työttömyysavustusta 1500 muttta maksaakin vain 1200 eu
    Mainittu 1500 on siis huijausta, jolla työttömyysavustuksen määrä saadaan kaunisteltua todellista suuremmaksi.

    Sama koskee vltion maksamia eläkkeitä ja virkamiesten palkkoja

    –VV

  12. 12

    Ennen vaan ei enää? sanoo

    Eikö KELA tai työttömyyskassa enää hyväksy ns. nollaverokorttia?

    Ennen esim. opintotuestakin vietiin 10% päältä, mutta jos vei nollakortin sai sitten täysimääräisen tuen. Tokikaan ei mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta, sillä verottaja laskee koko kalenterivuoden sitten aikanaan…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *