Lyhennysvapaa Elämä

Helsingin Sanomien taloussivuilla ja aika monessa muussakin paikassa on ehdotettu pankin asiakkaille tarjottavaa lainan lyhennyksistä vapaata vuotta keinona ”piristää” tai ”elvyttää” taloutta. Sen selvittämiseksi onko tässä järkeä, joudumme matkustamaan taas kerran tarunhohtoiseen Asiatonlandiaan.

Asiatonlandiassa asiat tehdään aina kunnolla. Sen sijaan, että tarjottaisiin yhtä lyhennysvapaata vuotta, siellä säädetään laki Lyhennysvapaasta Elämästä. Laissa määrätään, ettei tällä hetkellä voimassaolevia luottokorttivelkoja tarvitse enää koskaan lyhentää. Riittää, että maksaa vuotuiset korot ja maksut. Jos yksittäinen lyhennysvapaa vuosi jo piristää taloutta, niin tämä laki varmaankin suorastaan räjäyttää talouden liikkeelle. Näin ainakin kulkee parlamentin logiikka.

Viime hetkellä Asiatonlandian parlamentin Ruskeasilmäisten puolue saa lain rajoitettua koskemaan vain ruskeasilmäisiä kansalaisia. Muut joutuvat lyhentämään nykyiset velkansa tavanomaiseen tapaan vuosittain.

Asiatonlandiassa asuvat Liisa ja Leena. Onnekas Liisa on ruskeasilmäinen ja kuuluu elvytyslain piiriin, toisin kuin vihreäsilmäinen Leena. Muuten kumpikin on täysin identtinen. Kummankin vuositulo on 10 000 euroa. Kummallakin on luottokorttivelkaa 5 000 euroa.

Ennen lainsäädäntöä kummankin kulutusmahdollisuudet ovat olleet täsmälleen samanlaiset ja kumpikin on elänyt samanlaista elämää. Nyt lain muututtua Liisa voi luonnollisesti kuluttaa enemmän kuin Leena, vai mitä? Ei.

Asiatonlandiassa korko on 10 %. Jos onnekas Liisa siis kuluttaa joka vuosi kaikki tulonsa, hänelle jää kulutettavaa 10 000 miinus luottokorttivelan korko 500 euroa, eli 9 500. Tällöin hänen velkansa ei lyhene, vaan pysyy koko ajan 5 000:ssä.

Mutta lain piiriin kuulumaton Leena voi toteuttaa täsmälleen saman vuotuisen kulutuksen maksamalla aina koko luottokorttilaskun korkoineen eli 5 500 euroa, ja ottamalla vuoden aikana lisää luottokorttivelkaa 5 000 euroa. Hän kuluttaa aivan saman verran kuin Liisa, ja hänenkin velkansa pysyy koko ajan 5 000:ssa. Tämä pätee yhtä hyvin kaikille kulutusvirroille: jos tietty kulutustaso on mahdollista Liisalle on se aina mahdollista myös Leenalle ja päinvastoin.

Asiatonlandian Lyhennysvapaa Elämä ei siis lainkaan vaikuta siihen, mitkä kulutustasot ovat mahdollisia ihmisille ja mitkä eivät. Ihmiset voivat tehdä täsmälleen samat valinnat kuin aikaisemmin ja ainoastaan ne. Jos ihmisillä oli aikaisemmin yhtään järkevä säästö- ja kulutussuunnitelma, ei heillä ole mitään syytä muuttaa sitä. Kun ihmisten käytös ei muutu, ei talouskaan piristy tai elvy.

Lyhennysvapaa Elämä on yhdentekevä paitsi lainanottajille, myös lainaa antaville pankeille. Eli kun Asiatonlandian osuuspankki tarjoaa hyvää hyvyyttään Lyhennysvapaata Elämää myös muille kuin ruskeasilmäisille, tekoon ei sisälly minkäänlaista uhrausta tai hyväntekeväisyyttä.

Kaikki se, mikä pätee elinikäiseen lyhennysvapaaseen, pätee luonnollisesti myös yhteen lyhennysvapaaseen vuoteen.

Kommentit
  1. 1

    Anonyymi sanoo

    Kyllähän se homma Asiatonlandiassa tomii, ja toimii toki myös Suomessa luottokorttivelan kanssa. Sensijaan, kun puhutaankin asuntolainasta, se ei enää menekään noin, koska asuntolainaa ei saa kulutta veivattua edestakaisin. Jos en ota lyhennysvapaata asuntolainasta, joudun käyttämään kulutusluottoa päästäkseni samaan kulutuslukemaan. Eli joudun maksamaan kovempaa korkoa, niinpä kulutusmahdollisuuteni ovat alhaisemmat. Tai sitten joudun nostaman lisää asuntolainaa. Sekään ei onnistu kuluttua, en tiedä paljonko lainan lisääminen maksaa, mutta kun tässä vähän aikaa sitten napsautin asuntolainen, niin uuden lainan perustamiskulut olivat 300e (muistaakseni) .

    Erityisesti näin, jos laina on otettu 5v sitten ja siinä on 0,5% marginaali. Menepä siinä itse ehdottamaan kulutusvapaata, toisin sanoen neuvottelemaan sopimsuta uusiksi, niin pankki haluaa neuvotella sen marginaalin uusiksi. Jospa vaikka 100 000 euron lainan kokonaiskorko nousee 1%, niin tuleepa siinä muutamalle tonnille, jotka siitä lyhennysvapaasta saa, aika suolainen korko,

    Toki asiatonlandiassa homma toimii, koska siellä ei pankkilainat veivaantuu kulutta edestakaisin. Meillä täällä todellisessa maailmassa ja aivan erityisesti asuntolainojen tapauksessa, johon nuo lyhennysvapaat liittyvät, on kuitenkin sellaiset asiat kuin transaktiokulut.

    Toisin sanoen, jotta uskoisin teidän olevan oikeassa teidän tulee nyt perustella (mielellään uskottavasti), mikä esittämässäni on väärin.

    – Syltty

    • 1.1

      sanoo

      Parahin Syltty,

      Kiitos hyvästä kommentista. Esimerkissä toki oletettiin, että lisää lainaa saa samoilla ehdoilla kuin vanhaa. Tämä ei tietysti kaikissa olosuhteissa todellisuudessa aina toteudu. Mutta lyhennysvapaata vuotta elvytyskeinona markkinoivat eivät ainakaan julkisesti ole sanoneet, että elvytysvaikutus tulee nimenomaan siitä, että uusien lainojen ehdot ovat huonommat kuin vanhojen. On mielestäni aika selvää, että julkisessa keskustelussa ei ole ajateltu että elvytysvaikutus syntyy uusien ja vanhojen lainaehtojen erosta. Tarinan opetus ei minusta kauheasti kärsi, jos toteamme, että kaikki lyhennysvapaan vuoden taloudelliset vaikutukset johtuvat vain uusien ja vanhojen lainaehtojen eroista.

      Millaisia vaikutuksia lyhennysvapaalla sitten voi olla, jos uudet lainaehdot ovat huonompia kuin vanhat? Ensinnäkin täytyy ottaa huomioon, että lyhennysvapaan vuoden on tähänkin asti voinut pitää maksamalla ehkä 100 euron suuruisen maksun. Eli niille, jotka pitävät lyhennysvapaan vain, jos se on ilmainen, lyhennysvapaan arvon täytyy olla alle 100 euroa. Piristysvaikutus näiden ihmisten talouteen voi olla korkeintaan tuo satanen. Sillä tuskin saadaan kovin kummallisia taloudellisia vaikutuksia.

      Lisäksi jos uusien lainojen ehdot ovat erilaiset kuin vanhojen, ilmaisella lyhennysvapaalla on pankille kustannus. Tämä kustannus vähentää pankin omistajien tuloa ja siten "piristysvaikutusta". Millaisia lopulliset taloudelliset nettovaikutukset ovat, riippuvat täysin siitä, mikä oli pankin alkuperäinen syy alentaa lyhennysvapaan hintoja. Voimme varmaankin olla samaa mieltä siitä, että motiivina tuskin on hyväntekeväisyys. On yleinen taloudellinen tosiasia, että hintojen nousemisesta tai alenemisesta ei suoraan voida päätellä onko muutos hyvinvointia lisäävä vai vähentävä.

      Eli erilaisten lainaehtojen ja kustannusten mukaanottaminen tosiaan monimutkaistaa kuviota jonkun verran, ekä ole lainkaan selvää, miten se vaikuttaa lopputulokseen. Ja Asiattomassa olisimme tyytyväisiä, jos julkisuudessa käytävässä keskustelussa muistettaisiin, että ainoa kanava, jota kautta lyhennysvapaa vaikuttaa on tämä esiintuomasi.

    • 1.2

      Anonyymi sanoo

      Ihan hyvä vastaus.

      "Eli niille, jotka pitävät lyhennysvapaan vain, jos se on ilmainen, lyhennysvapaan arvon täytyy olla alle 100 euroa."

      Totta, ilmaisen lyhennysvapaan hyöty vapaata käyttävälle on ilmiselvästi maksimissaan transaktiokustannusten verran.

      Mutta eikö lyhennysvapaasta tulevan hyödyn esitetä olevan pääasiassa ulkoishyötyä?

      "Voimme varmaankin olla samaa mieltä siitä, että motiivina tuskin on hyväntekeväisyys."

      Joo, tämä voi olla ihan hyvin olla maineenparannus & markkinointikeino samaa malliin kuin hyväntekeväisyystilaisuuksien sponsorointi.

      "On yleinen taloudellinen tosiasia, että hintojen nousemisesta tai alenemisesta ei suoraan voida päätellä onko muutos hyvinvointia lisäävä vai vähentävä."

      Emme voi kumminkin olettaa, että toisaalta koska pankki tarjoaa tätä täysin vapaaehtoisesti ja siihen tarttuvat tarttuvat myös täysin vapaaehtoisesti, lopputuleman on näiltä osin oltava hyvinvointia lisäävä?

      – Syltty

  2. 2

    Jaanis sanoo

    Kiitos Asiaton, erittäin asiallinen blogi ja paljon asiaa ja hienoa kansantaloustieteen "rautalankaistamista"!

    Tässä kirjoituksessa pitää kuitenkin kommentoida, että usein lainoja ja luottoa voi olla erihintaisena. Esimerkiksi itselläni asunto-, luottokortti-, autolainan muodossa (kaikkia kohtuudella, ei kamikazemäärää). Tämä maksuton lyhennysvapaa mahdollistaisi toki kulutuksen lisäämisen, mutta itse tulen käyttämään lyhennysvapaan, jotta voin maksaa kalliskorkoiset lainani pois etuajassa. Tällöin "säästän" korkokulujen erotuksen verran ja käytän sen kulutukseen tai asuntolainan lisälyhennyksiin.

    Kansantaloutta se ei välttämättä piristä, mutta minun tapauksessa omaa talouttani kyllä.

    • 2.1

      sanoo

      Parahin Jaanis,
      Viittaan osittain äskeiseen kommenttiin liittyvään vastaukseen. Olisit voinut pitää lyhennysvapaan myös aiemmin maksamalla 100 euroa tms. Eli lyhennysvapaan arvo sinulle voi olla korkeintaan tämä.

  3. 3

    Anonyymi sanoo

    "Lyhennysvapaa Elämä on yhdentekevä paitsi lainanottajille, myös lainaa antaville pankeille"

    Lyhennysvapaa vuosi ei ole pankille yhdentekevä.

    Nimittäin aina kun pankki saa lyhennyksen sisään, täytyy pankin myydä ulos sama määrä uutta lainaa.

    Mutta pankille on sama kenelle pankki on liikenevät rahansa lainannut, yhdelle velalliselle vaiko miljoonalle velalliselle. Pääasia on, että korot juoksevat häiriöttä.

    Lyhennysvapaa vuosi merkitsee pankille laskennollisesti samaa kuin lainan antaminen ulos.

    terv VV

    • 3.1

      Anonyymi sanoo

      "imittäin aina kun pankki saa lyhennyksen sisään, täytyy pankin myydä ulos sama määrä uutta lainaa."

      Ei välttämättä olisi liiketaloudellisesti yhtään huono idea keriä niitä 0,5…0,6% marginaalin lainoja pois mahdollisimman nopeasti ja myydä uutta lainaa 1,5% marginaalilla.

      – Syltty

    • 3.2

      sanoo

      Parahimmat Anonyymi ja Syltty,
      Olet oikeassa, Anonyymi. Lyhennysvapaa vuosi on sama asia kuin uuden lainan myynti. Syltty, myös sinä saatat olla oikeassa. Herää vain kysymys siitä, miksi pankit ovat helpottaneet lyhennysvapaiden vuosien saamista, jos se on ollut niille haitallista.

  4. 4

    Anonyymi sanoo

    Kun tässä itse juuri katselin asiaa pankista, niin nyt ei Asiatonlandia ja Suomi kohtaa. Muutaman tonnin kulutusluoton korko on 7-8% ja muut kulut yli100€. Jos otan lyhennysvapaata, niin saan vuodessa saman rahan käyttööni tällä hetkellä varmaan alle 1% korolla. Jos en keksi lisärahalle muuta käyttöä, niin sijoitan sen osakkeisiin, joista irtoaa noin 5% (miinus verot) osinkotuottoa. Kyllä tämä laskelma aika elvyttävältä tuntuu.

    Jos Suomessa voisi ottaa asuntoa vastaan kulutusluottoa asuntolainan korolla, niin vetäisin tällä hetkellä lainan ihan tappiin. Tämä ei kuitenkaan ole ymmärtääkseni mahdollista Suomessa, mutta transaktiokustannuksettomassa ja muutenkin täydellisemmän kilpailun ja tiedon Asiatonlandiassa tilanne on varmaankin toinen.

    • 4.1

      Anonyymi sanoo

      "Jos Suomessa voisi ottaa asuntoa vastaan kulutusluottoa asuntolainan korolla, niin vetäisin tällä hetkellä lainan ihan tappiin. Tämä ei kuitenkaan ole ymmärtääkseni mahdollista Suomessa"

      Luulisin että pankki antaa sinulle lisää "asuntolainaa", jos vakuudet on kunnossa. Miksei antaisi, miten se eroaisi talonostajan lainoittamisesta? Jos maksukyky ja vakuudet ovat kunnossa niin ei mitenkään.

      Kannattaa ainakin kysyä. En kumminkaan ottaisi lainaa ja sijoittaisi osakkeisiin, sillä ainakin omasta mielestäni nyt kannattaa pikemminkin alkaa irtaantumaan osakeomistuksista.

      – Syltty

    • 4.2

      Anonyymi sanoo

      Ajattelin kyllä mennä hiukan "remonttilainaa" kyselemään. Sijoittajanerona osaan tietysti pelastautua ajoissa ja dumpata osakesalkkuni juuri oikealla hetkellä, siis ennenkuin EKP:n rahanpainamisellaan aikaansaama osakekupla puhkeaa tuulipukujen vasta päästessä taas kunnon riskinoton makuun. Talousguru Heikki Patomäen opuksiin tutustumalla olen tullut siihen tulokseen, että talouden tulevien käänteiden ennustaminen on yllättävän helppoa.

      – Tannenberg

    • 4.3

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      Mielestäni Syltty vastasi aika hyvin kysymykseesi. Asuntolainaa voi ottaa lisää, ja lyhennysvapaankin saa aika alhaisella hinnalla.

      Toistan myös sen, että lyhennysvapaan arvo ihmisille ei voi olla suurempi kuin lyhennysvapaan hinta, jos kukaan ei ota lyhennysvapaita paitsi ilmaiseksi.

  5. 5

    Anonyymi sanoo

    Täällä onkin jo monet maininneet, että kaikki laina ei ole samanarvoista. Yksi suurimmista hyödyistä nimenomaan asuntolainan lyhentämisen lykkäämisessä vielä lähivuosien aikana on tietysti se, että veronmaksajat kustantavat osittaisen korkovähennyksen jota ei vaikkapa moottoripyörä- tai venelainaa varten saisi – ymmärrettävästi – lainkaan. Onneksi tuosta "asumistuen" muodosta päästäneen lähitulevaisuudessa eroon.

    • 5.1

      Anonyymi sanoo

      Nykyisellä korkotasolla huojennus ei ole merkittävä. Jos lyhennys on vaikkapa kolminkertainen korkokuluun nähden, niin tuo veroetu ei kyllä "tunnu missään".

      Korkokulujen vähennyshän on nyt poistumassa. Samalla saisivat kyllä tiputtaa varainsiirtoveronkin paljon nykyistä alemmaksi, erityisesti kiinteistöiltä. Se kun on merkittävä muuttamisen este ja vaikuttaa työllisyyteenkin. Muta ei, eihän täällä veroja osata laskea, nostaa vain.

      – Syltty

  6. 6

    Anonyymi sanoo

    Kielemme kaunein sana on ilmainen. Vaikka lyhennysvapaan hyöty olisikin vain lyhennysvapaan normaali hinta, niin maksullinen lyhennysvapaa jää ottamatta. Talouteen taas kohdistuu lyhennysten suuruinen elvyttävä vaikutus, mikäli lyhennykset laitetaan kulutukseen. rahahan on nykyään tyhjästä luotu pyramidipeli, joten onkohan lyhennysvapaan hinta oikein mistään pois.

  7. 7

    sanoo

    Hanki laina tänään alhainen sovelletaan nyt lainoja annetaan nopeudella 3% sovelletaan nyt tämä voi lisätä yrityksesi suurempi korkeus. Tarjoamme Laina liiketoiminnan ja henkilökohtaisen ihmisiä, jos tarvitset lainaa käynnistää yrityksen tai lainan maksaa pois laskut eivät ota meihin yhteyttä (georgeanderson.loanfirm255@gmail.com) nyt ja saat Laina yhtiömme … minä maksan paras Lainan palvelut.

  8. 8

    Anonyymi sanoo

    korko laskee ja lainat ei mene kaupaksi silloin keksii viisaat pankkiirit keinon pitää myyntivolyymin ylhäällä (ei lyhennyksi) ja samalla varmistetaan tuleivaisuudessa että kun heikkokatteiset lainat neuvotellaan uudestaan päästään myymään parempikatteista tuotetta.
    Eikös meillä tässä ole myyjään kannalta win-win tilanne, voitan nyt ja voitan huomenna?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *