Kuinka taksien hinnankorotukset parantavat hyvinvointia

Tämä on Asiattoman ensimmäinen postaus Imagen blogina. Sisältö ei muutu, vaikka alusta vaihtuu ja ulkonäöstä tulee tyylikkäämpi. Luvassa on edelleen mediakritiikkiä ja politiikkaa taloustieteen näkökulmasta. Muistakaa myös seurata Asiatonta ja sen kirjoittajia Twitterissä!

Uberia kauhistelevat hintasääntelyn kannattajat kertovat mielellään tarinoita ruuhka-aikojen karmeista hinnoista.  Perusvastaus tähän on se, että ruuhka-aikojen korkeat hinnat houkuttelevat lisää tarjontaa. Uberin korkeammat hinnat tarkoittavat ruuhka-aikojen odotusaikojen lyhenemistä, koska autoja on liikkeellä enemmän. Sama tapahtuu tietenkin vapailla taksimarkkinoilla, jos sellaiset joskus syntyvät.

Mutta on myös vähän hienovaraisempi syy, miksi ruuhka-aikojen korkeat hinnat ovat hyvä asia. Itse asiassa hintojen vaihtelusta voi olla hyötyä, vaikka keskihinnat nousisivat eivätkä keskimääräiset odotusajat lyhenisi yhtään. 

Valaistaan asiaa satujen Asiatonlandiaan sijoittuvan tarinan avulla. Asiatonlandian kansainväliselle lentokentälle laskeutuu yleensä yksi lentokone tunnissa. Koneen sata matkustajaa saadaan siirrettyä taksijonossa aina odottavilla sadalla taksilla helposti kaupunkiin. Edestakainen taksimatka kaupunkiin kestää puoli tuntia, joten taksit ehtivät palata hyvissä ajoin odottamaan uutta konetta.

Aina silloin tällöin käy kuitenkin lentoliikenteen häiriöiden vuoksi niin, että lentokentälle laskeutuu kaksi konetta yhtä aikaa. Näin käy taas yhtenä torstaina. Nyt takseja on heti saatavilla vain puolelle matkustajista. Toiset joutuvat odottamaan puoli tuntia ennen kuin taksit palaavat ja he saavat kyydin.

Matkustajia on kahdenlaisia. Puolet matkustajista on kiireisiä, kuka mistäkin syystä. Yhdellä on tyttärentyttären häät, toisella tärkeä kokous, kolmannen vaimo synnyttää. Heille puolen tunnin odotuksen kustannus on suuri, sanotaan vaikka 70 euroa. Tuon verran kiireiset matkalaiset olisivat siis valmiita maksamaan päästäkseen viivytyksettä taksiin.

Toinen puoli matkustajista on turisteja, joilla ei ole hirveää kiirettä. Asiatonlandiassa on käynnissä vuotuiset olutfestivaalit. Taksitolpan vieressä on lentokenttäbaari, jonne festivaalimatkalaiset poikkeavat jos joutuvat odottamaan taksia. Turistien odotusaika sujuu verraten rattoisasti, ja kustannus on alhainen, vain 10 euron suuruinen.

Alunperin Asiatonlandiassa on suomalaisen kaltainen taksijärjestelmä. Taksimatkan hinta on 20 euroa kysynnästä riippumatta. Ihmisiä palvellaan jonotusjärjestyksessä. Matkustajat valikoituvat jonoon satunnaisessa järjestyksessä. Näin ollen puolet ensimmäisenä kyydin saavista matkustajista on kiireisiä ja puolet kiireettömiä, siis viisikymmentä kumpaakin matkustajatyyppiä.

Odottajien jakauma on tietysti samanlainen. Odottamaan joutuu viisikymmentä kiireistä ja viisikymmentä kiiretöntä matkustajaa. Odotuskustannukset ovat siksi keskimäärin 40 euroa odottamaan joutuvaa matkustajaa kohden, sadalta odottajalta yhteensä 4000 euroa.

Sata ihmistä ei jonota yhtään, sata jonottaa puoli tuntia. Keskimääräinen odotusaika on siis 15 minuuttia. Kaikilta peritään sama 20 euron hinta, joten keskimääräinen kyydin hintakin on tuo 20 euroa.

Teknologinen kehitys tuo sitten Asiatonlandiaan uudenlaisen taksijärjestelmän, joka muistuttaa Uberia. Nyt taksi tilataan sovelluksella, jossa hinta muuttuu kysynnän mukaan. Kun taksien kysyntä ylittää tarjonnan, hinta nousee kahdestakympistä 35 euroon. Sovellus antaa sitten mahdollisuuden joko tilata auto kalliimmalla hinnalla tai odottaa hintojen laskua.

Nyt kaikki tapahtuu toisin. Kiireiset matkustajat ovat valmiita maksamaan ylimääräisen 15 euroa päästäkseen ensimmäisenä matkaan. Kiireettömät eivät ole, siksi he siirtyvätkin baariin odottamaan hintojen laskua. Hinnat palaavat normaaliksi puolen tunnin odotuksen jälkeen. Silloin takseja on taas yhtä paljon kuin matkustajiakin.

Ensimmäisessä taksiaallossa menee nyt vain kiireisiä matkustajia, toisessa vain kiireettömiä. Odotuskustannukset ovat siksi vain 10 euroa odottajaa kohden, yhteensä siis 1000 euroa. Odotuskustannuksia säästyy 3000 euroa. Hinnankorotuksen mahdollistava järjestelmä lisää siis maailman hyvinvointia säästetyn 3000 euron verran. Osa kiireettömistä matkustajista joutuu nyt odottamaan pidempään. Tämä kustannus on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin kiireisten ajansäästöstä saatava hyöty.

Hyvinvoinnin lisäys kohdistuu puoliksi matkustajille, puoliksi taksiyrittäjille. Taksit saavat sadasta ensimmäisestä matkasta yhteensä 1500 euroa enemmän rahaa, ja matkustajien hyödyksi jää loppu 1500 euroa.

Mitä tapahtuu keskimääräiselle odotusajalle? Ei yhtään mitään. Yhtä monta taksia palvelee yhtä monta matkustajaa, joten odotusaika on edelleen keskimäärin 15 minuuttia. Entä taksikyydin keskihinta? Keskihinta nousee 27.5 euroon. Pinnallinen tilastojen katselu viittaa siis siihen, että hinnat ovat kallistuneet ilman että palvelutasossa on tapahtunut mitään muutosta. Näyttää siltä, että asiat ovat huonontuneet, vaikka hintavaihtelu on lisännyt hyvinvointia merkittävästi.

Tarinan opetus on se, keskimääräiset hinnat ja odotusajat eivät kerro läheskään kaikkea ruuhkahinnoittelun hyvistä puolista. Yksi korkeiden ruuhkahintojen keskeisistä hyödyistä on, että sen avulla kyydit osuvat niitä eniten arvostaville. Ne jotka voivat odottaa tai aikaistaa lähtöä, tekevät niin. Ne jotka eivät, eivät. Tämä pätee niin lentokentillä kuin yleensä suuren kysynnän aikoina.

Opetus on syytä muistaa myös, kun arvioidaan markkinoiden vapauttamisen hyvinvointivaikutuksia. Pelkkä keskiarvojen tuijottaminen ei anna oikeaa käsitystä, vaan tarvitaan huomattavasti huolellisempaa mallinnusta. Vaikka markkinoiden vapauttaminen nostaisi keskimääräistä hintatasoa, se voi silti olla hyödyllistä.

Emme todellisuudessa usko, että Suomen markkinoiden vapauttaminen nostaisi keskihintoja. Se todennäköisesti laskisi niitä ja vähentäisi odotusaikoja. Tässä tapauksessa tarinan opetus on se, että hintojen lasku ja lyhemmät odotusajat ovat vain helpoimmin havaittava osa vapauttamisen hyödystä.

Todellisuus on tietysti tarinaa monimutkaisempaa, mutta tämä vain lisää hintamekanismin hyödyllisyyttä. Kysynnän mukaan vaihteleva hinnoittelu on ainoa keino huolehtia siitä, että kyydin saavat aina sitä eniten arvostavat. Jäykäksi säännelty hintataso estää tätä hyvinvointia lisäävää mekanismia toimimasta.

Kommentit (34)
  1. Lisäisin tarinaan sen, että Asiatonmaahan lentävät matkustajat ovat jo ostaneet lippunsa kysyntään perustuvaa hinnoitelua harjoittavalta lentoyhtiöltä. Kiireettömät ovat valinneet haluamansa edullisen matkustuspäivän – tai varanneet tarpeeksi ajoissa – ja kiireelliset saattaneet maksaa lennostaan hyvin paljon varatessaan sen edellisenä päivänä. Tämä on nykyaikaa eikä ole aiheuttanut sitä, että lentohinnat ovat tavallisen kansalaisen tavoittamattomissa.

    Lisäisin tähän vielä, että jos Asiatonmaahan tuleva lentokone olisikin aina maanantai-iltaisin puolillaan, olisi maanantai varsin edullinen päivä ottaa joustavasti hinnoiteltu taksi, kun tarjontaa on juuri maanantai-iltaisin enemmän kuin kysyntää. Tällöin ma-iltaisin sellaisetkin henkilöt voivat käyttää taksia, jotka muuten turvautuvat hitaaseen bussiin kustannussyistä – ja taksit saavat näinä päivinä kiinteää hinnoittelua enemmän asiakkaita.

    1. Lentokenttätaksi on monissa maissa ainoa taksi missä ei tarvitse tinkiä.

  2. Pertti Keinonen (kitaristi)
    10.5.2016, 16:02

    Voisivathan kiireiset asiakkaat jo nykyjärjestelmässä aloittaa huutokaupan taksijonossa taksijonopaikoista siten, että jos joku jonottajista suostuu hintaan X siirtymään jonon viimeiseksi ja paikan ostaja siirtyy jonottajan paikalle jonoon, niin kukaan ei jonossa kärsi.

    1. “Voisivathan kiireiset asiakkaat jo nykyjärjestelmässä aloittaa huutokaupan taksijonossa ”

      Tuossa tulee kyllä samantien transaktiokustannukset liian korkeiksi. Vaivalloista ja hankalaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *