Kuinka taksien hinnankorotukset parantavat hyvinvointia

Tämä on Asiattoman ensimmäinen postaus Imagen blogina. Sisältö ei muutu, vaikka alusta vaihtuu ja ulkonäöstä tulee tyylikkäämpi. Luvassa on edelleen mediakritiikkiä ja politiikkaa taloustieteen näkökulmasta. Muistakaa myös seurata Asiatonta ja sen kirjoittajia Twitterissä!

Uberia kauhistelevat hintasääntelyn kannattajat kertovat mielellään tarinoita ruuhka-aikojen karmeista hinnoista.  Perusvastaus tähän on se, että ruuhka-aikojen korkeat hinnat houkuttelevat lisää tarjontaa. Uberin korkeammat hinnat tarkoittavat ruuhka-aikojen odotusaikojen lyhenemistä, koska autoja on liikkeellä enemmän. Sama tapahtuu tietenkin vapailla taksimarkkinoilla, jos sellaiset joskus syntyvät.

Mutta on myös vähän hienovaraisempi syy, miksi ruuhka-aikojen korkeat hinnat ovat hyvä asia. Itse asiassa hintojen vaihtelusta voi olla hyötyä, vaikka keskihinnat nousisivat eivätkä keskimääräiset odotusajat lyhenisi yhtään. 

Valaistaan asiaa satujen Asiatonlandiaan sijoittuvan tarinan avulla. Asiatonlandian kansainväliselle lentokentälle laskeutuu yleensä yksi lentokone tunnissa. Koneen sata matkustajaa saadaan siirrettyä taksijonossa aina odottavilla sadalla taksilla helposti kaupunkiin. Edestakainen taksimatka kaupunkiin kestää puoli tuntia, joten taksit ehtivät palata hyvissä ajoin odottamaan uutta konetta.

Aina silloin tällöin käy kuitenkin lentoliikenteen häiriöiden vuoksi niin, että lentokentälle laskeutuu kaksi konetta yhtä aikaa. Näin käy taas yhtenä torstaina. Nyt takseja on heti saatavilla vain puolelle matkustajista. Toiset joutuvat odottamaan puoli tuntia ennen kuin taksit palaavat ja he saavat kyydin.

Matkustajia on kahdenlaisia. Puolet matkustajista on kiireisiä, kuka mistäkin syystä. Yhdellä on tyttärentyttären häät, toisella tärkeä kokous, kolmannen vaimo synnyttää. Heille puolen tunnin odotuksen kustannus on suuri, sanotaan vaikka 70 euroa. Tuon verran kiireiset matkalaiset olisivat siis valmiita maksamaan päästäkseen viivytyksettä taksiin.

Toinen puoli matkustajista on turisteja, joilla ei ole hirveää kiirettä. Asiatonlandiassa on käynnissä vuotuiset olutfestivaalit. Taksitolpan vieressä on lentokenttäbaari, jonne festivaalimatkalaiset poikkeavat jos joutuvat odottamaan taksia. Turistien odotusaika sujuu verraten rattoisasti, ja kustannus on alhainen, vain 10 euron suuruinen.

Alunperin Asiatonlandiassa on suomalaisen kaltainen taksijärjestelmä. Taksimatkan hinta on 20 euroa kysynnästä riippumatta. Ihmisiä palvellaan jonotusjärjestyksessä. Matkustajat valikoituvat jonoon satunnaisessa järjestyksessä. Näin ollen puolet ensimmäisenä kyydin saavista matkustajista on kiireisiä ja puolet kiireettömiä, siis viisikymmentä kumpaakin matkustajatyyppiä.

Odottajien jakauma on tietysti samanlainen. Odottamaan joutuu viisikymmentä kiireistä ja viisikymmentä kiiretöntä matkustajaa. Odotuskustannukset ovat siksi keskimäärin 40 euroa odottamaan joutuvaa matkustajaa kohden, sadalta odottajalta yhteensä 4000 euroa.

Sata ihmistä ei jonota yhtään, sata jonottaa puoli tuntia. Keskimääräinen odotusaika on siis 15 minuuttia. Kaikilta peritään sama 20 euron hinta, joten keskimääräinen kyydin hintakin on tuo 20 euroa.

Teknologinen kehitys tuo sitten Asiatonlandiaan uudenlaisen taksijärjestelmän, joka muistuttaa Uberia. Nyt taksi tilataan sovelluksella, jossa hinta muuttuu kysynnän mukaan. Kun taksien kysyntä ylittää tarjonnan, hinta nousee kahdestakympistä 35 euroon. Sovellus antaa sitten mahdollisuuden joko tilata auto kalliimmalla hinnalla tai odottaa hintojen laskua.

Nyt kaikki tapahtuu toisin. Kiireiset matkustajat ovat valmiita maksamaan ylimääräisen 15 euroa päästäkseen ensimmäisenä matkaan. Kiireettömät eivät ole, siksi he siirtyvätkin baariin odottamaan hintojen laskua. Hinnat palaavat normaaliksi puolen tunnin odotuksen jälkeen. Silloin takseja on taas yhtä paljon kuin matkustajiakin.

Ensimmäisessä taksiaallossa menee nyt vain kiireisiä matkustajia, toisessa vain kiireettömiä. Odotuskustannukset ovat siksi vain 10 euroa odottajaa kohden, yhteensä siis 1000 euroa. Odotuskustannuksia säästyy 3000 euroa. Hinnankorotuksen mahdollistava järjestelmä lisää siis maailman hyvinvointia säästetyn 3000 euron verran. Osa kiireettömistä matkustajista joutuu nyt odottamaan pidempään. Tämä kustannus on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin kiireisten ajansäästöstä saatava hyöty.

Hyvinvoinnin lisäys kohdistuu puoliksi matkustajille, puoliksi taksiyrittäjille. Taksit saavat sadasta ensimmäisestä matkasta yhteensä 1500 euroa enemmän rahaa, ja matkustajien hyödyksi jää loppu 1500 euroa.

Mitä tapahtuu keskimääräiselle odotusajalle? Ei yhtään mitään. Yhtä monta taksia palvelee yhtä monta matkustajaa, joten odotusaika on edelleen keskimäärin 15 minuuttia. Entä taksikyydin keskihinta? Keskihinta nousee 27.5 euroon. Pinnallinen tilastojen katselu viittaa siis siihen, että hinnat ovat kallistuneet ilman että palvelutasossa on tapahtunut mitään muutosta. Näyttää siltä, että asiat ovat huonontuneet, vaikka hintavaihtelu on lisännyt hyvinvointia merkittävästi.

Tarinan opetus on se, keskimääräiset hinnat ja odotusajat eivät kerro läheskään kaikkea ruuhkahinnoittelun hyvistä puolista. Yksi korkeiden ruuhkahintojen keskeisistä hyödyistä on, että sen avulla kyydit osuvat niitä eniten arvostaville. Ne jotka voivat odottaa tai aikaistaa lähtöä, tekevät niin. Ne jotka eivät, eivät. Tämä pätee niin lentokentillä kuin yleensä suuren kysynnän aikoina.

Opetus on syytä muistaa myös, kun arvioidaan markkinoiden vapauttamisen hyvinvointivaikutuksia. Pelkkä keskiarvojen tuijottaminen ei anna oikeaa käsitystä, vaan tarvitaan huomattavasti huolellisempaa mallinnusta. Vaikka markkinoiden vapauttaminen nostaisi keskimääräistä hintatasoa, se voi silti olla hyödyllistä.

Emme todellisuudessa usko, että Suomen markkinoiden vapauttaminen nostaisi keskihintoja. Se todennäköisesti laskisi niitä ja vähentäisi odotusaikoja. Tässä tapauksessa tarinan opetus on se, että hintojen lasku ja lyhemmät odotusajat ovat vain helpoimmin havaittava osa vapauttamisen hyödystä.

Todellisuus on tietysti tarinaa monimutkaisempaa, mutta tämä vain lisää hintamekanismin hyödyllisyyttä. Kysynnän mukaan vaihteleva hinnoittelu on ainoa keino huolehtia siitä, että kyydin saavat aina sitä eniten arvostavat. Jäykäksi säännelty hintataso estää tätä hyvinvointia lisäävää mekanismia toimimasta.

Kommentit
  1. 1

    Heikki sanoo

    Lisäisin tarinaan sen, että Asiatonmaahan lentävät matkustajat ovat jo ostaneet lippunsa kysyntään perustuvaa hinnoitelua harjoittavalta lentoyhtiöltä. Kiireettömät ovat valinneet haluamansa edullisen matkustuspäivän – tai varanneet tarpeeksi ajoissa – ja kiireelliset saattaneet maksaa lennostaan hyvin paljon varatessaan sen edellisenä päivänä. Tämä on nykyaikaa eikä ole aiheuttanut sitä, että lentohinnat ovat tavallisen kansalaisen tavoittamattomissa.

    Lisäisin tähän vielä, että jos Asiatonmaahan tuleva lentokone olisikin aina maanantai-iltaisin puolillaan, olisi maanantai varsin edullinen päivä ottaa joustavasti hinnoiteltu taksi, kun tarjontaa on juuri maanantai-iltaisin enemmän kuin kysyntää. Tällöin ma-iltaisin sellaisetkin henkilöt voivat käyttää taksia, jotka muuten turvautuvat hitaaseen bussiin kustannussyistä – ja taksit saavat näinä päivinä kiinteää hinnoittelua enemmän asiakkaita.

  2. 2

    Pertti Keinonen (kitaristi) sanoo

    Voisivathan kiireiset asiakkaat jo nykyjärjestelmässä aloittaa huutokaupan taksijonossa taksijonopaikoista siten, että jos joku jonottajista suostuu hintaan X siirtymään jonon viimeiseksi ja paikan ostaja siirtyy jonottajan paikalle jonoon, niin kukaan ei jonossa kärsi.

    • 2.1

      Syltty sanoo

      ”Voisivathan kiireiset asiakkaat jo nykyjärjestelmässä aloittaa huutokaupan taksijonossa ”

      Tuossa tulee kyllä samantien transaktiokustannukset liian korkeiksi. Vaivalloista ja hankalaa.

  3. 3

    Perttu sanoo

    Keksin pienen ongelman tässä: mitä jos taksikuskit ovat kuulleet tästä hinnan vaihtumisesta kysynnän mukaan ja odottavat hintojen nousua? Esimerkiksi tässä tapauksessa kuljettaja voi odottaa 25 minuuttia tietäen että ehtii silti hakea toisen asiakkaan ennen muita takseja, nostaen näin hintaa. Ja ensimmäisenä lähtenyt tietää ettei ehdi hakea kolmatta asiakasta, joten myös lopussa hintakilpailua ei vain ole, viimeisenä kalleimmalla lähteneellä on siis jälleen monopoliasema viimeiseen asiakkaaseen.

    Eli pahimmillaan tilanne on se, että ensimmäinen ihminen on perillä samaan aikaan kuin säännellyillä taksimarkkinoilla viimeinen olisi, kaikki maksavat moninkertaisen hinnan ja suuret taksiketjut suunnittelevat rahat muualle.

    Toki todellisuudessa tilanne on monimutkaisempi, mutta vaikea nähdä tilanteita joissa asiakkaalle olisi huomattavaa hyötyä vapauttamisesta

    Esim jos olisi sanotaan puolet enemmän takseja, niin ensimmäiset saisivat taksinsa halvimmalla, että ensimmäiset taksit pääsisivät liikkeelle nopeammin saadakseen toisen kyydin. 50 taksin lähdettyä hinta pomppaisi ja olisi lopuilla huomattavan kallis.

    Tuplasti takseja niin kaikki voisivat sopia saman hinnan, koska kaikki saavat kyydin.

    Yli tuplasti takseja, niin hinnat saattaisivat halventua, koska kilpailu, mutta normaalitilanteessa alle 50% takseista saisi edes kyydin ja konkurssit olisivat väistämättömiä. Jäljelle jäisi yksi tai kaksi toimijaa jotka saavat kulunsa minimoitua esim suunnittelemalla missä tilit sijaitsevat. Vapaata kilpailua ei enää olisi koska kukaan ei enää pääse markkinoille/muut savustettaisiin pois

  4. 4

    Petri sanoo

    Mihin oletus keskihinnan laskemisesta perustuu? Kannattaa muistaa että taksiauton keskimääräinen tuntituotto (eli alvin sisältämä liikevaihto) on noin 35 eur. Jos keskihinta tuosta vielä laskee niin toiminta ei oikein kannata. Kokemus on osoittanut että taksipalvelun kysynnän hintajousto on alhainen, eli kokeilut erilaisista tarjoushinnoista ei ole nostanut kysyntää.

    • 4.1

      Syltty sanoo

      ”Jos keskihinta tuosta vielä laskee niin toiminta ei oikein kannata.”

      Taidat yrittää kertoa, että toiminta hiljaisina aikoina ei kannata. Eivät kaikki ravintolatkaan ole 24/7 auki, miksi taksien pitäisi olla koko ajan ajossa?

      • 4.1.1

        Petri sanoo

        Takseilla on ajovelvoite. Ei voi olla ajossa vain ruuhkan aikana. Eikä pelkästään ruuhkia purkamalla kateta edes kiinteitä kuluja nykyisellä kulurakenteella.

        Minä en henkilökohtaisesti vastusta Uberia tai säöntelyn purkamista mutta kumpikaan edellä mainituista ei tule johtamaan hintojen laskuun vaan nousuun jos oletetaan että Uberia-yrittäjillä on samat velvoitteet kuin perinteisellä taksiyrittäjällä. Taksin hinnan alentuminen edellyttää käyttöasteen nousua, taksien tarjonnan kasvattaminen vaikuttaa käyttöasteeseen vastakkaisella tavalla joka johtaa keskihinnan nousemiseen.

        • 4.1.1.1

          Syltty sanoo

          ”Takseilla on ajovelvoite. ”

          Tiedän, se taas johtaa taksinkuljettajilla aivan järejttömiin työaikoihin ja järkyttävään tehottomuuteen. Voisi kuvitella että taksikuskeillakin olisi järkevämpääkin tekemistä kin istua tiistaiyönä kello 0500 odottamassa olemattomia kyytejä.

          Eikö se olekin aika järjetöntä ajattaa takseja, kun ei ole ajoja?

          ”Minä en henkilökohtaisesti vastusta Uberia tai säöntelyn purkamista mutta kumpikaan edellä mainituista ei tule johtamaan hintojen laskuun vaan nousuun

          ”jos oletetaan että Uberia-yrittäjillä on samat velvoitteet kuin perinteisellä taksiyrittäjällä. ”

          Ja jos puhutaan uberisaation aiheuttamasta hintojen laskusta, niin kyllä se nyt aivan varmasti tarkoittaa tuollaisista järjettömyyksistä luopumista. Tai ainakin minä toivon sitä. Ei siinä oikeasti ole mitään järkeä, että istutetaan taksikuskeja tyhjän panttina. Kyllä kait kuljettajilla ja taksiyrittäjilläkin on perhettä?

          ”Taksin hinnan alentuminen edellyttää käyttöasteen nousua,”

          Ottaen huomioon kuinka valtavaan tehottomuuteen nykysysteemi johtaa (asemapaikat & ajovelvollisuus), niin siihen ei paljoakaan tarvitse.

          Jotta taksiala voi tervehtyä niin kyllä sääntelyn purkamisen pitää tarkoittaa näiden kaikkien haistapaska-sääntöjen reivaamista. Taksitarkastaja kyttää, että kuljettajilla on suorat housut jalassa ja kauluspaita, voi helvetin vittu sentään!

  5. 5

    Janne rekilä sanoo

    Olipa täysin todellisuudesta vieraantunut juttu. Otetaan nyt tuo teidän yltiöyksinkertaistettu esimerkki käsittelyyn. Eli kaksi konetta, jossa sata taksiasiakasta tulevat yhtäaikaa.

    Todellisuudessahan näistä 200 ihmisestä noin 20 olisivat tilanneet auton etukäteen ja 180 kävelisivät taksijonoon. Tässä vaiheessa jo he, jotka ovat kiireellisiä, ovat maksaneet ennakkotilausmaksun jotta heitä vastassa on varmasti taksi. Loput 180 luottavat siihen, että ehtivät tolpalle, ennenkuin taksit loppuvat tai vaihtoehtoisesti ovat valmiita odottelemaan taksia. Tämä esimerkki, joka on täyttä todellisuutta, kumoaa jo koko teidän artikkelin pointin siitä, miten hintojen vaihtelu auttaa asiakkaita. Jo nyt ainoastaan 10% taksin käyttäjistä ovat valmiita maksamaan sen 7€ lisämaksun varmistaakseen pääsyn taksiin jonottamatta.

    Toinen iso virhe esimerkissänne on koko järjestelmän toimimattomuus. Ensinnäkin se edellyttäisi, että 100% asiakkaista tilaisivat taksin etukäteen. Vaikka näin olisi, järjestelmä ei toimisi siltikään koska perusoletus on, että lentokentälle tulee sata tilausta ja se ei ole ruuhkaa ja hinnat ovat normaalit. Tämähän tarkoittaa sitä, että teidän esimerkissä ensimmäiset sata asiakasta tilaavat itselleen taksin normaalihinnalla ja vasta, kun toiset sata asiakasta ovat tilaamassa taksia, järjestelmä hoksaa että taksit ovat loppu ja hinnat nousee. Tässä vaiheessa ensimmäiset sata kiireetöntä/kiireellistä ovat jo tilanneet itselleen taksin normaalihintaan ja seuraavat sata kiireellistä/kiireetöntä joutuvat odottamaan taksiaan jokatapauksessa. Koska vaikka hinnat moninkertaistuvat, se ei loihdi uusia vapaita autoja lentokentälle.

    Kiva, että pyörittelette asioita päässänne, mutta valitettavasti tämä meni nyt täysin metsään.

    • 5.1

      OS sanoo

      ”Tämähän tarkoittaa sitä, että teidän esimerkissä ensimmäiset sata asiakasta tilaavat itselleen taksin normaalihinnalla ja vasta, kun toiset sata asiakasta ovat tilaamassa taksia, järjestelmä hoksaa että taksit ovat loppu ja hinnat nousee. Tässä vaiheessa ensimmäiset sata kiireetöntä/kiireellistä ovat jo tilanneet itselleen taksin normaalihintaan ja seuraavat sata kiireellistä/kiireetöntä joutuvat odottamaan taksiaan jokatapauksessa.”

      Näillä oletuksilla hinta ei myöskään nouse ruuhka-aikana, joten tilanne ei olisi siltä osin huonompi (vaikkei parempikaan).

      ”Koska vaikka hinnat moninkertaistuvat, se ei loihdi uusia vapaita autoja lentokentälle.”

      Esimerkin tapauksessa hinnannousun tuoma tehokkuus tuli siitä, että rajalliset taksit allokoituivat kiireemmisille, koska he olivat valmiita maksamaan enemmän. Sinun väitehän nimenomaan oli, että hinnannousua ei tapahtuisi, koska ”ensimmäiset sata asiakasta tilaavat itselleen taksin normaalihinnalla”.

      Olettamuksillasi systeemi ei toimisi yhtään huonommin (vaan oikeasta tismalleen samalla tavalla), kuin jos hintaa ei voisi nostaa ruuhka-aikaan. En kuitenkaan ole edes vakuuttunut olettamuksistasi. Systeemin toimimiseen riittää, että taksit osaavat ennakoida ruuhkat (esim katsomalla lentoaikatauluja).

  6. 6

    Jukka-Pekka Kukkonen sanoo

    Tämä kun ei ole uskon ja arvailujen asia. Fakta (johon kirjoittajan kannattaa tutustua) on se, että hinta on noussut taksialan vapautuksessa maissa missä se on tehty ja missä on sama elintaso.

    Nää arvailut ja uskot on täysin turhia ja tähänkin kirjoitukseen käytetty aika olisi kannattanut käyttää enemmin näiden faktojen tutkimisiin.

    Mäkin uskon, että voitan joka viikko lotosta. En ole voittanut.

  7. 7

    Mietippä loppuun asti sanoo

    Tässä on unohdettu, että kaikki lentokentälle tulevat ihmiset eivät käytä taksia. Lentokentällä on myös juna- ja bussiyhteydet. Kysyntäpiikkien kalliit taksihinnat ajaisivat entistä enemmän asiakkaita busseihin ja juniin. Vähentynyt kysyntä vähentäisi mahdollisesti taksien saatavuutta kun niitä tarvittaisiin.

    • 7.1

      Jatka sinäkin mietintää sanoo

      Lentokentällä ei ole myös juna- ja bussiyhteyksiä. Suomen kaikista lentokentistä junayhteys löytyy tasan yhdeltä lentokentältä, Helsinki-Vantaalta.
      Jos otetaan tarkasteluun esimerkiksi Oulun lentokenttä, joka on Suomen toiseksi vilkkain. Bussivuoroja ajetaan pääosin kaksi tunnissa, iltaisin ja aikaisin aamusta vain yksi.
      Joukkoliikenteen osalta tulee ottaa huomioon myös niiden paljon pidempi matka-aika monilla paikkakunnilla. Oulussa taksi ajaa keskustaan noin puolessa ajassa verrattuna linja-autoon.

      Blogin kirjoittajien kuvaama tilanne toistuu erittäin usein Oulun lentokentällä. Takseja ei riitä läheskään kaikille ja moni jää odottamaan.

  8. 8

    Antti sanoo

    Muuten hyvä, mutta tämä ei pidä paikkaansa: ”Yksi korkeiden ruuhkahintojen keskeisistä hyödyistä on, että sen avulla kyydit osuvat niitä eniten arvostaville.” Tämä olisi totta vain, jos maksuhalukkuus heijastaisi vain arvostusta. Mutta tosiasiassa se riippuu myös maksukyvystä. Niinpä bisnesmatkustaja, jolla ei ole erityisempi kiire mihinkään, mutta jolle 15 euroa on pikkuraha, ottaa sen kalliimman taksin, kun taas työtön yksinhuoltaja, jolla on palava kiire hakea lapset hoidosta, jää odottamaan hintojen laskua, jotta rahaa riittäisi päivälliseen. Tällaisessa tilanteessa kyyti menee sitä vähemmän arvostavalle vaihtohintaisessa järjestelmässä. (Tasahintaisessa se yksinhuoltaja voi juosta taksijonon kärkeen, kun taas kiireetön bisnesmatkustaja kävelee rauhassa baariin viskille.) Tämän takia hyvinvointivaikutuksia ei voi laskea maksuhalukkuuden (ja sen mukaan lasketun odotusajan hinnan) perusteella. Ja kuten sanotte, ”Tämä pätee niin lentokentillä kuin yleensä suuren kysynnän aikoina.”

  9. 9

    diodi sanoo

    Sana ”arvostaa” voi johtaa lukijoita harhaan. Jos ihmisillä on tuloeroja sana, ”arvostus” eroaa subjektiivisessa mielessä ja objektiivisena rahan arvolla mitattavana suurena.

    Jos henkilöllä A on 100 e/kk käytettävissä yli välttämättömien menojen ja henkilöllä B 500 e/kk, voi olettaa että taksimatkan subjektiivinen arvostus on prosentteja tuosta summasta. A käyttää enintään 10 e ylimääräiseen matkaan ja B 50 e vaikka molemmat ”arvostavat” aikaa subjektiivisesti samalla tavalla. Käytännössä hyvätuloiset arvostavat kaikkea enemmän kuin pienituloiset jos arvostusta mitataan rahalla. Pienituloinen ilmoittaa tulevansa myöhässä häihin ja suurituloinen maksaa ruuhkamaksun olutfestivaaleille.

    Mahdollisia ratkaisuja on vähintään kolme.

    1) Ei ruuhkamaksuja. Jaetaan matkat satunnaisesti. Kaikki saavat subjektiivisesti ja objektiivisesti saman palvelun.

    2) Ruuhkamaksut. Varakkaammat maksavat enemmän, mutta suhteessa tulotason luultavasti saman summain kuin pienituloiset. Pienituloisten matkustusmukavuus huononee subjektiivisesti.

    3) Mahdollisuus myydä paikka taksijonossa helposti puhelimen välityksellä. Uudet markkinat asiakkaiden kesken. Pienituloinen saa korvauksen palvelun huonontumisesta.

    ps. Vaihtoehto #3 olisi mielestäni hyvä ratkaisu tieliikenteen ruuhkamaksuihin Helsingissä. Maksetaan kaikille pieni määrä krediittejä joilla voi maksaa ruuhkamaksun. Polkupyöräilijät ja julkisia käyttävät voisivat myydä omansa autoilijoille ja saisivat siitä korvauksen. Ruuhkamaksut rahoittaisivat uusia polkupyöriä ja julkista liikennettä.

  10. 10

    klaus kultti sanoo

    Hämmentävää kommentointia. Taloustieteilijät ovat kiinnostuneita hinnoista, koska ne ovat mekanismi kohdentaa hyödykkeitä. Mutta perimmiltään taloustieteilijät ovat kiinnostuneita siitä, miten hyödykkeet kohdentuvat. Hinta on vain tulonsiirto yhdeltä taholta toiselle; se ei kerro mitään esimerkiksi hyvinvoinnista. Mutta se mikä hinnan ohella siirtyy kertoo hyvinvoinnista. On aivan sama ovatko hinnat isot vai pienet (ei kalliit tai halvat kuten pösilöt sanovat) kunhan hyödykkeet siirtyvät niille, jotka niitä eniten arvostavat. Toivottavasti muutkin ryhtyvät ajattelemaan kuten taloustieteilijät niin yhteiskunta tulee paremmaksi.

    • 10.1

      - - - sanoo

      Kyllä kyllä, ihmisten karsinoiminen oikeamielisiin taloustieteilijöihin ja ”pösilöihin” kertookin juuri sellaisesta ihmislajista, jollaisen lisääntymistä meidän kannattaa tukea.

  11. 11

    Mikke410 sanoo

    Esimerkki on asiatonlandian lentoasemalta. Käytännössä lentoasemilla yleisesti hyvin harva tilaa taksia tms kuljetusta, vaan ottaa taksin ns tolpalta. Samoin on laita esim yöelämän suhteen. Erilaiset kyydinvälitysapplikaatiot toki tuovat oman lisänsä, mutta uskoisin että tämä vanhakantainen tapa ottaa kyyti pitää pintansa jatkossakin. Ne joilla on varaa ovat tähänkin asti voineet tilata ongelmitta itselleen kyydin, tosin hinta on ollut korkeampi jo tähänkin asti. Esim cab force ja lukuisat muut palveluntarjoajat ajavat ns bisneskyytejä ilman taksin kattokupua, ja hinta on räätälöity esim kaluston mukaan.
    Käytännössä tilanne missä takseista tulee pula on hyvin harvinainen. Syyt ovat usein muualla kuin siinä että takseja ei olisi tarpeeksi.

    Lentoasemalla 95% matkustajista ohjataan Finavian toimesta vain toiseen terminaaliin, toisen kapasitteetin ollessa täysin käyttämättömänä.

    Yöelämän osalta tilanne on absurdi, kymmenet tuhannet juhlijat jätetään taksin harteille, joukkoliikenteen seistessä pääosin varikoilla. Ihminen ottaisi bussin, junan tai metron, mutta kun ei kulje.

    Päivisin liikenneruuhka aiheuttaa välillä tilanteen missä taksit eivät yksinkertaisesti pysty palvelemaan vaikka kapasiteettia olisi. Syy on täysin tukkeutunut liikenne, ja siihen ei auta taksien määrän lisääminen tai hinnan nostaminen.

    Suuret yleisötapahtumat muodostavat myös tilanteen jossa taksit saattavat hetkellisesti loppua kesken, tai missä taksia joutuu jonottamaan vaikka takseja olisikin koko ajan saatavilla. Tällöin omat ongelmansa aiheuttaa myös ruuhkautunut liikenne. Käytännössä voisi olla melko haasteellista toteuttaa malli missä varakkaat tilailisivat autoja itselleen käytännössä samalle alueelle missä jo on ruuhkaksi asti kyydintarvitsijoita ja tarjoajia. Näissä tilanteissa on usein melko mahdotonta kohdistaa kuljetuksen tilannut tilattuun autoon, johtuen yleisestä härdellistä.

    Todettakoon etten sinänsä vastusta mallia missä hinnoittelu muuttuu tilanteen mukaan. Kysessä on markkinaehtoinen malli puhtaimmillaan, mutta asiaan liittyy monta muttaa. Jo taksin nykyisen maksimitaksan reilu korotus nykyisestä toisi vaihtelua palveluntarjontaan, ja mahdollistaisi ns vip-tilaukset maksukykyisille.
    Koko järjestelmää ei tarvitse romuttaa, vaan sitä voidaan kehittää toimivammaksi myös säätämällä mm hintasäännöstelyä.

    PS. Uberin tapauksessa on huomattu että uberkuskit eivät kirjaudu vastaanottamaan kyytejä tiettyinä aikoina, mikäli hintakerroin ei ole heidän mielestään riittävä. Tämä aikaansaa keinotekoisen pulan autoista, ja sitä myöden hinnan nousun. Uber on siihen koittanut puuttua, mutta sanelu tai määräily harvoin on optimaalinen ratkaisu.

    • 11.1

      JN sanoo

      ”PS. Uberin tapauksessa on huomattu että uberkuskit eivät kirjaudu vastaanottamaan kyytejä tiettyinä aikoina, mikäli hintakerroin ei ole heidän mielestään riittävä. Tämä aikaansaa keinotekoisen pulan autoista, ja sitä myöden hinnan nousun. Uber on siihen koittanut puuttua, mutta sanelu tai määräily harvoin on optimaalinen ratkaisu”

      Luettuani Asiattomien kirjoituksen, ja miksi ei myös Kultin kommentin yllä, ymmärsin vihdoin, että tässähän on kyse juuri siitä hintamekanismin toiminnasta joka saa yhteisen hyödyn kasvamaan. Ei siihen kannata puuttua vaan kannustaa!

    • 11.2

      Syltty sanoo

      ” Uberin tapauksessa on huomattu että uberkuskit eivät kirjaudu vastaanottamaan kyytejä tiettyinä aikoina, mikäli hintakerroin ei ole heidän mielestään riittävä. ”

      Eli he mielummin jättävät ajot ajamatta, kun kyydeistä saatava hinta ei miellutä. Mits tämä nyt eroaa yhtään siitä, että asiakas lykkää matkaansa, kun ei halua pulittaa kallista hintaa?

      Miksi ihmeessä uberkuskien pitäisi ajaa metriäkään, jos saatava hinta ei miellytä?

  12. 12

    Seppo Luukkonen sanoo

    Se on huvittavinta, että äänessä ovat juuri ne joilla ei ole mitään käsitystä alasta ja sen toimintamallista. Nämä henkilöt ovat kerran matkustaneet taksilla pikkujouluaikana ja x määrän ”jakamistalouden” sovelluksen kyydillä ja sitten oletetaan tietävän kaiken siitä mikä, miten ja missä ala toimii parhaiten. (Sovelluksen joka jättää kaikki lakisääteiset maksut maksamatta kaikkialla maailmassa).

    P.S ne samat pikkujouluruuhkat ovat tulevaisuudessakin ja taksia (ja uberia) joutuu odottamaan. Tulevaisuudessa vain sillä erolla, että kuluttaja maksaa kyydistä moninkertaisen hinnan ja jonottaa saman ajan. Jos sitä halutaan niin tervetuloa.

    Sitä ennen jokaisen joka ei tiedä edes alan perusasioita kannattaisi olla hiljaa tai ainakin tutkia ensin alaa. Ei toisen hutiloijan kanssa, vaan sellaisen jolla asiaan on konkreettista tietoa.

    • 12.1

      Syltty sanoo

      Onneksi taksikuskin parin päivän koulutuksella pätevöityy talouden asiantuntijoiksi.

      Taksialalta ei kannata kyllä yhtään huudella, sen verran omituiset käsitykset alan toimijoilla on markkinoista. Kyläl kaikista puheenvuoroista huomaa, kuinka kartellitaloudessa toimivilla ei ole mitään käsitystä siitä, miten markkinat toimivat.

      Tervetuloa kokeilemaan vapaata kilpailua. Silloin kannattavuusongelmat eivät ratkea hintojen korotuksilla, joka tuntuu olevan useimpian taksiyrittäjien kuvitelma (”Liikaa takseja, ei kyytejä, on siis pakko nostaa hintaa” :facepalm:)

  13. 15

    Matti Perähikijältä sanoo

    Kaikenlaista roskaa sitä kirjoitellaankin vapauttamisen toivossa. Toinen kone täynnä olutfestareille meneviä juopottelijoita…
    Kun ja jos ala vapautuu, niin mitähän vapautuksen huutelijat sanoo, kun homma ei toimikaan kuten he ajattelivat? Veikkaanpa että ollaankin ihan hiljaa, aivan kuin ei olisi mitään huudeltukaan vapauttamisen puolesta.
    Suomessa on erittäin hyvä ja toimiva taksijärjestelmä, nyt vain muutosta halutaan ihan vain muutoksen halusta ja annetaan muka ihmisille mielikuva hintojen laskusta, kun todellisuudessa joka ikisessä maassa missä on vapautettu taksiala, niin hinnat on noussut. Miksi Suomi tekisi poikkeuksen??? Saisinko tähän joltain järkevän perustellun vastauksen?

  14. 16

    Observaattori sanoo

    Tämän kirjoituksen perin yksinkertainen pointti on siis se, että ruuhka-aikojen hinnankorotukset eivät välttämättä vähennä hyvinvointia – itseasiassa ne voivat peräti lisätä sitä. Aika moni kommentoija keskittyy tämän suhteen täysin epäolennaisiin seikkoihin, kuten siihen miten joillain lentokentillä taksiliikenne oikeasti toimii, minkä ei tässä kontekstissa pitäisi kiinnostaa ketään.

  15. 17

    Mika Vaasasta sanoo

    Se ennalta tilaaminen ei vaan toimi Suomen nykyjärjestelmässä. Kun Vaasaan tulee ne kaksi lentokonetta 10 minuutin välein puolen yön jälkeen, ei se tilattu taksi välttämättä olekaan paikalla. Syynä on taksien rajallisuus. Pahimmillaan olen saanut odottaa puoli tuntia. Jostain syystä se taksin odotusmaksu ei koskekaan matkustajia, jotka saavat odottaa tilaamaansa palvelua syyttä suotta.

  16. 18

    Tavantallaaja sanoo

    Mihin kaikkeen muuhun tätä loistavaa ideaa voitaisiin soveltaa? No toki esimerkiksi apteekkeihin ja yleisesti julkisiin palveluihin! ; )

    Tarvitset kiireesti antibioottia lapsellesi, ja koska tukulla on toimitusvaikeuksia, tänään se maksaakin viisinkertaisen hinnan. Naapuriapteekissa sama tilanne, koska samasta yyperistähän ne heidänkin lääkkeensä tulevat. Voitko odottaa huomiseen, silloin ehkä saisi halvemmalla? Tai haluat ruuhkabussiin – matkan hinta olisikin tänään vain hieman taksin hinnan alle. Kukaan ei kärsisi, vaan hyvinvointi suorastaan räjähtäisi?

    Taksin yksi olennaisimmista ominaisuuksista on se, että se on tarvittaessa kaikkien saatavissa yleiseen hintatasoon nähden kohtuulliseen hintaan. Aivan kuten muutkin julkiset tai puolijulkiset palvelut. Jos taksia on vaikea saada pikkujouluaikaan aamuyöllä tai juuri stadionkonsertin loputtua, silloin ei ole kyse taksin ongelmasta vaan muun julkisen liikenteen ongelmasta. Myös Asiatonlandian lentokentältä voidaan järjestää sujuvat bussiyhteydet, jolloin taksiin haluavien määrä on selvästi pienempi. Ja nykyisinkinhän voi tilata itselleen etukäteen taksin lentokentälle, jos on haluaa varmistaa, että kyytiin pääsee heti.

    Muuttuvat hinnat eivät tuo autuutta palveluun, jossa asiakkaan tarve akuutille palvelulle on suuri, vaan se johtaa epätasa-arvoon. Ruuhka-aikoina palvelua saavat vain rikkaat, törkeän kalliilla. Entä haluaisitko vertailla hintoja tilatessasi ambulanssia? Mitä jos rahat eivät riitä?

    Mitkä kaikki asiat yhteiskunnassa on syytä yrittää viedä ultra-liberaaliin markkinatalouteen? Miksi useimmat suomalaiset kuitenkin haluavat asua Suomessa, eivätkä esimerkiksi USA:ssa?

    • 18.1

      Syltty sanoo

      ”Tarvitset kiireesti antibioottia lapsellesi, ja koska tukulla on toimitusvaikeuksia, tänään se maksaakin viisinkertaisen hinnan. ”

      …ja saat antibioottisi, koska edellinen asiakas, eläkeläinen jolla oli vielä kyseisiä antibiootteja kotona kokonainen paketti jäljellä ja joka oli tullut hakemaan täydennystä hyvissä ajoin (kun sattui lääkäriaika olemaan, samallahan voi vaikka käydä apteekissa), jättikin ne hinnan vuoksi ostamatta!

  17. 19

    Matemaatikko sanoo

    Se, että jonon järjestys on satunnainen ei tarkoita että kiireettömät ja kiireelliset jakautuisivat tasan, muutenhan tässä ei olisi mitään satunnaisuutta. Kaksi tohtoria kirjoittamassa blogia ja matemaattinen ajattelu näin alkeellisissa asioissa jo pielessä…

    • 19.1

      Heikki Pursiainen sanoo

      Satunnaisuuden mallintaminen olisi monimutkaistanut tarinaa, eikä olisi muuttanut johtopäätöstä lainkaan. Siksi se olisi ollut ihan turhaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *