Keitä ne on ne sankarit?

Lehdistö otti kaiken irti elisestä verotietojien julkistamisesta. Ainakin Helsingin Sanomien uutisoinnista syntyi käsitys, että jotkut suuret veronmaksajat, kuten Supercellin omistajat ovat suuria suomalaisia sankareita. Asiattomassa ei täysin ymmäretä tätä sankaruuden muotoa. Verojen maksamatta jättäminenhän johtaa siihen, että vouti tulee ovelle ja ottaa rahat väkisin. Mutta asiaan.

Lehdistössä siis jaksetaan riemuita verotulojen lisääntymisestä. Tämä ei ole ihan järkevää hommaa. Juhlimisen aihetta esimerkiksi Supercellin menestyksessä kyllä on, mutta ei siksi, että saadaan verotuloja.

Supercellin arvo ihmiskunnalle on sen pelien pelaamisen arvo. Ihmiset haluavat pelata Supercellin pelejä, eli niiden pelaaminen on ihmisille arvokasta. Osa pelaamisen arvosta siirtyy Supercellin omistajille pelaajien maksamien maksujen muodossa. Osa siirtyy meille muille verojen rahoittamien julkishyödykkeiden ja tulonsiirtojen muodossa. Suuri osa pelaamisen hyödyistä jää kuitenkin pelaajille.

Supercellin tulojen verotuksessa on siis kysymys yrityksen tuottaman arvon jakamisesta, ei arvon lisäämisestä. Verotus on rahojen siirtämistä taskusta toiseen, eikä se tuota lainkaan lisäarvoa. Supercell olisi yhteiskunnallisesti aivan yhtä arvokas, vaikka se ei maksaisi lainkaan veroja.

Erityisesti Supecellin arvo (eikä muuten omistajien varallisuuskaan) riipu siitä, päättävätkö omistajat realisoida osakeomistuksiaan juuri nyt vai ensi vuonna.

Lehdistön tulisi siis riemuita siitä, että Supercell on tuottanut vuosien ajan merkittävästi hyötyä Clash of Clansin pelaajille. Se, että juuri tänä vuonna maksetaan pieni osa näistä hyödyistä veroina, ei ole oikea juhlan aihe.

Kommentit
  1. 1

    Anonyymi sanoo

    Mitä verotukseen tulee tutkimusten mukaan yhden euron kerääminen verottamalla maksaa yksi viiva kaksi euroa; näin paljon siis menetetään hyvinvointia. Mitä enemmän verotuloja (tuloja?) saadaan kerättyä sitä enemmän pitäisi olla surullinen.

  2. 2

    Anonyymi sanoo

    Ehkä mennään hieman asian viereen mutta blogianne (joka sinällään on pitänyt sisällään hyviä huomioita) lukiessa tulee vaikutelma katsastajien suuresta vastenmielisyydestä verotusta kohtaan. Tämä on toki paikallaan jos verorahoja haaskataan (ja tämän suhteen on syytä olla skarppina) mutta tuskin ilman korkeahkoa verotusta kaltaistamme korkean elintason innovointiin kykenevää yhteiskuntaa olisi saatu kasaan. Globaalisti kuitenkin veroaste taitaa korreloida aika vahvasti elintason ja elämän laadun indeksien kanssa.

    • 2.1

      Anonyymi sanoo

      Ikävä kyllä en ole katsastaja, mutta jos epäilet mahdataanko verorahoja haaskata selvitäpä, internetistä löytyy, miten rahoja käytetään maataloustukeen, Tekesin ja Sitran toimintaan ja kaikkein parhaaseen eli asumistukeen.

    • 2.2

      sanoo

      Parahin lukija,
      Kenties hieman liioittelet suurta vastenmielisyyttämme veroja kohtaan. Mekään emme vastusta kaikkea verotusta. Mitä tulee verorahojen haaskaamiseen, niin valitettavasti minua ennen vastaamaan ehättänyt kommentaattori on oikeassa. Verorahoja todella haaskataan aika valtavia määriä.
      Mutta verotuksesta on haittaa silloinkin, kun verorahoja ei haaskata. Verotus vähentää taloudellista toimeliaisuutta. Tämä johtuu siitä, että hyvinvointia lisäävät taloustoimet jäävät tapahtumatta, koska verotus tekee niistä kannattamattomia. Uskoisin, että blogissa saatetaan puhua tästä joskus lähitulevaisuudessa. Verotuksesta seuraa siis aina kustannuksia, vaikka rahat käytettäisiin hyödyllisestikin. Ja tämä täytyy otta huomioon verotusta arvioitaessa.
      Veroaste korreloi varmaankin vahvasti elintason kanssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että verotus aiheuttaa korkean elintason. Luultavasti korkea elintaso päinvastoin mahdollistaa korkean verotuksen.

    • 2.3

      sanoo

      Sitraa ei enää aikoihin ole rahoitettu verovaroin:

      http://www.sitra.fi/sitra

      "Sitra on julkisoikeudellinen rahasto, joka rakentaa huomisen menestyvää Suomea. Ennakoimme yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia suomalaisiin. Etsimme käytännön tekemisellä uusia toimintamalleja ja vauhditamme kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.

      Riippumattomana toimijana meillä on mahdollisuus tarttua nopeasti Suomen yhteiskunnan kannalta keskeisiin kysymyksiin ja vauhdittaa hyvinvointia edistävää muutosta. Olemme yhteiskunnan muutostarpeiden tunnistaja ja muutosten mahdollistaja. Tuotamme tietoa kestävästä hyvinvoinnista, kehitämme uusia toimintamalleja ja kokeilemme niitä käytännössä. Kokoamme rajat ylittäviä verkostoja sekä kehitämme ja rahoitamme liiketoimintaa.

      Eduskunnan alainen rahasto

      Sitra perustettiin Suomen Pankin yhteyteen vuonna 1967 Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Rahaston tehtäväksi annettiin Suomen vakaan ja tasapainoisen kehityksen, talouden kasvun sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn ja yhteistyön edistäminen. Sitran tehtävät on määritelty laissa. Sitra siirtyi eduskunnan alaiseksi itsenäiseksi rahastoksi vuonna 1991.

      Kestävä kehitys toimintamme ytimessä

      Toimintaamme ohjaa visio Suomesta kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Hyvinvointi on näkemyksemme mukaan kestävää silloin kun se toteutuu samanaikaisesti ihmisen, ympäristön ja talouden kannalta. Uskomme saavuttavamme visiomme parhaiten keskittymällä kolmeen asiaan lähivuosina

      Luomme edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle
      Kannustamme välittävään huolenpitoon ja edistämme uusia hyvinvoinnin toimintamalleja ja liiketoimintaa
      Edistämme kestävää hyvinvointia ja työllisyyttä uusien rahoitus- ja toimintamallien avulla
      Edellä mainitut kolme asiaa muodostavat strategiset tavoitteemme vuosille 2012-2017.

      Toimintamme rahoitetaan peruspääoman ja pääomasijoitusten tuotoilla

      Sitran peruspääoma sai alkunsa Suomen Pankin vuonna 1967 tekemästä 100 miljoonan markan (17 milj. euron) lahjoituksesta. Peruspääomaa korotettiin vielä lisäpanostuksin vuosina 1972–1992 500 milj. markkaan (84 milj. euroon). Markkina-arvon nousun myötä peruspääoman nimellisarvoa nostettiin vuosina 1993–2001 1.400 milj. markkaan (235 milj. euroon).

      Toimintamme rahoitetaan peruspääoman ja sijoitusten tuotoilla. Emme siis saa rahaa esimerkiksi verovaroista valtion budjetista. Peruspääomaamme saa käyttää juoksevan toiminnan rahoittamiseen ainoastaan poikkeustapauksessa.

      Sijoitamme peruspääomamme tuottavasti ja turvallisesti, ja ohjaamme sijoitustoimintaamme yhteiskuntavastuullisesti. Peruspääomamme markkina-arvo oli vuoden 2013 lopussa 705 milj. euroa. Varojen allokaatio oli seuraava: osakerahastot 55 %, korkorahastot 40 % ja muut sijoitukset 5 %."

    • 2.4

      sanoo

      Parahin Rienzi,

      Asiattoman näkemys on, että Sitran rahat ovat verovaroja taloudellisessa mielessä, riippumatta Sitran oikeudellisesta asemasta. Jos valtio päättää rahastoida verovaroja eduskunnan alaiseen rahastoon, rahat eivät lakkaa olemasta verovaroja. Samoin niiden tuotto on verovaroja.

      Asiaa voi konkretisoida havaitsemalla, että valtio voisi halutessaan lakkauttaa rahaston ja käyttää siinä olevat varat haluamaansa tarkoitukseen, esimerkiksi verojen alentamiseen. Tai vaihtoehtoisesti pitää rahaston, mutta käyttää sen tuotot verojen alentamiseen joka vuosi. Näin ollen Sitran olemassaolo lisää verorasitusta ihan samalla tavalla kuin muukin verovaroilla tapahtuva toiminta.

  3. 3

    Anonyymi sanoo

    Validi pointti että verotus todennäköisesti tämän hetken taloudellista toimeliaisuutta. Mutta kokonaisvaikutusten arviointia hankaloittaa se että verotuksen hyödyt ovat laajamittaisempia, vaikeammin hahmotettavia ja tulevat pidemmällä viiveellä kuin toimeliaisuutta vähentävä efekti. Tämä saattaa vääristää tarkasteluperspektiiviä ja jos päätöksiä tehdään vain lyhyen aikavälin näkövinkkelistä on vaarana että vahvojen instituutioidemme rahoitus vaarantuu pidemmällä aikavälillä. Toimivat instituutiot ovat kuitenkin toimivan markkinatalouden ehdoton edellytys. Tässä mielessä saattaisi olla hedelmällisempää keskittyä varojen haaskauksen kritisointiin mieluummin kuin verotuksen demonisointiin (joskaan en väitä etteikö verotuksessakin olisi meillä karsimista). Veroasteen ja elintason välillä on tuskin selvää kausaliteettia, luultavasti enemmän sellainen käsi-kädessä prosessi. Kattava koulutus ja terveydenhuolto on lisännyt tuottavuutta ja hyvinvointia ja ennen kaikkea luonut vahvan keskiluokan, mikä puuttuu kaikista köyhistä maista. Vahva keskiluokka puolestaan toimii yhteiskuntarauhan ja taloudellisen aktiviteetin takaajana. "Hyvinvointiyhteiskunnan" purkamisen suurimpia riskejä on mielestäni juuri keskiluokan kaventuminen. Tuskin ihmiset olisivat hyväksyneet veroasteen kipuamista nykytasolleen vuosikymmenten saatossa, jos eivät olisi kokeneet saaneensa rahoille vastinetta.

  4. 4

    sanoo

    Parahin Anonyymi,
    Se, että verotuksen hyödyt ovat vaikeammin hahmotettavia ja tulevat pidemmällä aikavälillä kuin haitat on pikemminkin syy painottaa niitä vähemmän kuin enemmän. Tämä johtuu ihan siitä yleisestä periaatteesta että epävarmoja asioita pitää painottaa vähemmän kuin varmoja. Ja verotuksen haitat ovat ihan yhtä pitkäikäisiä ja kauaskantoisia kuin hyödytkin. Verotus esimerkiksi vähentää kannustimia investointiin ja innovaatiotoimintaan vähentämällä näiden odotettuja tuottoja. Verotuksen haittojen ja hyötyjen vertailussa ei siis kenties olekaan erityistä ristiriitaa lyhyen ja pitkän aikavälin välillä.
    Verorahojen haaskaamisesta pitää tietenkin puhua, mutta samoin pitää puhua verotuksen kustannuksista. Jokainen verotettu euro maksaa reilusti enemmän kuin yhden euron. Näin ollen ei riitä, että veroeuron käyttökohde on euron arvoinen, sen pitää olla arvokkaampi.
    En ole myöskään täysin samaa mieltä siitä, että julkinen sektori on luonut keskiluokan koulutuksen ja terveydenhuollon avulla. Keskiluokan on synnyttänyt talouskasvu, joka on tietenkin monimutkainen asia, mutta ei varmaankaan suurimmaksi osaksi julkisen sektorin ansiota.
    Ovatko ihmiset hyväksyneet veroasteen kipuamisen nykyiselle tasolle, on aika vaikea kysymys. Ei ole ensinnäkään täysin selvää, mitä tarkoittaa se, että ihmiset hyväksyvät jotakin. Kaikki eivät varmaankaan ainakaan ole hyväksyneet veroasteen nousua. Yksinkertaisimmassakin demokraattista poliittista järjestelmää kuvaavassa mallissa riittää, että puolet ihmisistä hyväksyy veroasteen nousun. Hyväksyjät ovat tietenkin ne, jotka hyötyvät verotuksesta. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että verotus olisi optimaalisella tasolla. Oli näkemys poliittisen järjestelmän toiminnasta mikä tahansa on vaikea uskoa, että politiikka johtaisi automaattisesti optimaalisen tasoiseen verotukseen. Tai edes sellaiseen, josta voitaisiin sanoa, että ihmiset yleisesti sen hyväksyvät.

  5. 5

    Anonyymi sanoo

    Pari pointtia:
    1. Itseni ei ainakaan kiinnosta pääosin ulkomaalaisten Clash of Clans-pelaajien hyvinvointi. Se kiinnostaa minua ihan yhtä paljon kuin vaikkapa jonkun kiinalaisen palkansaajan lompakon sisältö (eli varsin vähän).
    2. Näistä tuloveroista iloitseminen voidaan nähdä aika lailla onnistumisesta ja lisäarvosta iloitsemisena, koska suuret verot, olivatpa ne tuloveroja, pääomatuloveroja taikka yhteisöveroja, ovat yleensä seurausta suuresta lisäarvosta. Näkisin yleisessä keskustelussa, varsinkin jos keskustelija on ei-vasemmistolainen, nuo käytännössä samoiksi asioiksi.
    3. Itselleni ei tuota ongelmia ymmärtää sitä, miksi joku joka hyötyy suurista verotuloista (esimerkiksi keskituloiset, joita on varmaan aika paljon toimittajien joukossa), iloitsee niistä.

    Vastustan nykyistä verotasoa, mutta tämä kirjoitus on siitä huolimatta vähän pilkunnuohoamista. Verotuksessa kyllä riittää mihin tarttua.

    – Syltty

    • 5.1

      Anonyymi sanoo

      Ikävä totuus teille verovalittajille on, että korkea verotus, hyvinvointi ja talouskasvu ovat positiivisessa yhteydessä keskenään. Mennyttä aikaa ovat ne puheet, että eriarvoistuminen olisi välttämätöntä taloudelliselle kasvulle; kyllähän niille löydettiin joskus näennäistä näyttöä, mutta päinvastaista löytyi enemmän. Toki tätä tietoa on pimitetty mediassa, ja jo 40 vuotta usalaiset ja sittemmin muunkinmaalaiset ajatusjäädyttämöt ovat toistelleet tätä ja muita samanlaisia fraaseja.
      Ensin luulin että tällä palstalla on jotain uutta, mutta …

    • 5.2

      sanoo

      Parahin Syltty,
      1. Sinua ei kenties kiinnosta ulkomaalaisten hyvinvointi, mutta meillä Asiattomassa on eri asenne. Meitä kiinnostaa ihmisten hyvinvointi riippumatta siitä, missä he sattuvat asumaan.
      2. Kenties juttu oli pilkunnuohoamista, mutta meistä tuntuu että ei ole. On todella yleistä Suomessa riemuita verotuloista, vaikka ne ovat riemulle aivan väärä kohde.
      3. Olet oikeassa, totta kai ne jotka saavat verotulot itselleen, riemuitsevat. Mutta tätä ilmiötä kannattaa käsitellä erikseen omassa blogikirjoituksessaan.

    • 5.3

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      Kommentoimassasi kirjoituksessa oli yksinkertainen pointti. Yritysten yhteiskunnallinen arvo on niiden tuottamien hyödykkeiden aikaansaama hyvinvoinnin lisäys, eivät niiden maksamat verot.
      Kasvun ja eriarvoistumisen yhteydestä ei sanottu mitään. Verotuksen oikeasta tasosta ei sanottu mitään. Itse asiassa kasvua, eriarvoistumista, sen paremmin kuin verotuksen tasoa ei edes mainittu koko kirjoituksessa. Kommenttisi ei siis liity kirjoituksen sisältöön oikeastaan mitenkään.
      En ole varma, mihin kirjallisuuteen viittaat, mutta tiedossani ei ole mitään teoriaa jonka mukaan korkea verotus olisi ollut talouskasvun merkittävä aiheuttaja.

  6. 6

    Anonyymi sanoo

    Verotuksen funktio lienee selvillä myös bloggaajille. Myös verotus lisää hyvinvointia osaltaan, olettaen että yhteiskuntaa on tarkoitus pyörittää & tästä seuraa osaltaan hyvinvointia vs. tila jossa yhteiskunta ei pyöri. Tässä(kin) blogissa kun on käsittääkseni todettu, että jonkinasteista verotusta on joka tapauksessa oltava ja harjoitettava. Näin ollen väite siitä, että on väärin iloita verotuloista eikä Supercellin tuottamasta lisäarvosta jokseenkin yhtä … nätisti sanoen omituista hiustenhalkomista.

    • 6.1

      sanoo

      Parahin Anonyymi, verotusta ja julkista sektoria tosiaan tarvitaan. Tarvitaanko kaikkea mitä siihen nykyisin kuuluu on eri asia. Asiattomassa emme pidä juttua pelkkänä hiustenhalkomisena. Jos aletaan samaistaa yritysten tuottama hyvinvointi niiden maksamiin veroihin, niin keskustelu eksyy äkkiä oudoille urille. Ja näin juuri usein käy Suomessa.

  7. 7

    Anonyymi sanoo

    "Yritysten yhteiskunnallinen arvo on niiden tuottamien hyödykkeiden aikaansaama hyvinvoinnin lisäys, eivät niiden maksamat verot." Tätä kannattaisi myydä t-paitana, Jyri Häkämies ja Matti Apunen ostaisivat. Muutoin olisi hyvä muistaa, ettei kieltolause vertailufunktiona ole argumentti vaan kieliopillinen sekaannus. Taloustieteen kielellä tämä tarkoittaisi, että jos Katsastaja oikeasti haluaisi määritellä kulutushyödykkeen ja yritysverotuksen sosiaalisen hyvinvointifunktion, niin ensin pitäisi luopua tuosta vastakkainasettelusta.

  8. 8

    sanoo

    Parahin Anonyymi,
    Kiitos kieliopillisesta viisaudestasi. Yritetään välttää näin huonoa ilmaisua tulevaisuudessa. Luovutamme ilomielin T-paitaoikeudet lauseeseen sinulle kun kerran olet jo havainnut potentiaalista kysyntääkin.

  9. 9

    Anonyymi sanoo

    Jungner sanoi eilen radiossa että kun Supercellistä myytiin osa maailmalla ja saatiin miljardi+ niin "arvoa syntyi" tuon verran. Tällaista logiikkaa kuulee ja voi lukea päivittäin, toinen hyvä vakioteema on Make Work Bias.

  10. 10

    sanoo

    En taida olla (tämänkään) asian asiantuntija, mutta minusta tuntuu että verotus mahdollistaa kehittyneissä yhteiskunnissa mittakaavaltaan suuremmat ja arvon kertymisen kannalta pitkävaikutteiset investoinnit, kuten liikenne- ja kaupunkiinfran, koulutuksen, yms rakentamisen. Tämä toteutuu, jos yksityinen intressi kohdistuu nopeammin ja välittömämmin realisoituviin investointeihin. yhteiskunnan intressissä "Suomi Oy" lienee investoida niihin kohteisiin, joiden avulla yhteiskunnan tulot synnytetään, esimerkkinä vaikkapa koulutuksen tarjoaminen tulevaisuuden verotuloja vastaan.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *