Huippu-urheilijan yhteiskunnallinen hyöty

Teemu Selänne ottaa Hesarissa kantaa huippu-urheilijoiden asevelvollisuuden suorittamiseen liittyviin erityisoikeuksiin. Selännettä närkästyttää se, että tulevaisuudessa huippu-urheilijoita ehkä kohdellaan kuten muitakin ihmisiä. Asia on vakava, koska Selänteen mukaan

”Nyt puhutaan kuitenkin joukosta, jonka oikea elämäntyö ja unelma on tulla ammattiurheilijaksi.”

Jutussa on useita mielenkiintoisia piirteitä liittyen mm. asevelvollisuuden pituuteen, joita varmaankin käsitellään vielä joskus Asiattomassa. Pureudutaan maanpuolustuksen järjestämisen sijaan kuitenkin toiseen Selänteeseen liittyvään asiaan eli siihen, onko Selänteen kaltaisista huippu-urheiljoista hyötyä?

Joidenkin arvioiden mukaan Selänne on tienannut uransa aikana 57 miljoonaa euroa. Nämä rahat Selänne on hankkinut vapaaehtoisen vaihdannan kautta. Selänne on voittanut Stanley Cupin ja arvokisamitaleja, joita joukkueiden kannattajat ovat juhlineet ankarasti. Selänteen hyöty yhteiskunnalle lienee siis merkittävä.

Niin oudolta kuin se ehkä kuulostaakin, Selänne ei ole huippu-urheilijan työssään lisännyt juuri lainkaan maailman hyvinvointia. Miksi ihmeessä?

Selänteen, kuten muidenkin menestyneiden huippu-urheilijoiden, koko ura on perustunut siihen, että hän on menestynyt muiden kustannuksella. Voittaessaan NHL:n maalikuninkuuden Selänne vei kuninkuuden joltain muulta. Voittaessaan Stanley Cupin tai arvokisamitalin Selänne ja hänen joukkueensa veivät voiton toiselta joukkueelta. Ilman Selännettä maailmassa olisi täsmälleen yhtä monta maalikuningasta, Stanley Cup -voittajaa tai arvokisamitalistia.

Huippu-urheilijan yhteiskunnallinen kustannus on se, että hän on harjoitellut koko elämänsä voittaakseen muita, jotka ovat puolestaan harjoitelleet voittaakseen hänet. Tämän ajan he olisivat voineet käyttää muutenkin.

Huippu-urheilija olisi ollut hyödyllisempi esimerkiksi taksikuskina tai puuseppänä. Taksikuskina hän olisi kyydinnyt ihmisiä paikasta toiseen. Puuseppänä hän olisi nikkaroinut keittiönpöytiä tai -tuoleja. Hän olisi tuottanut jotain uutta ja hyvää maailmaan, olettaen tietenkin, että pöydät menevät kaupaksi tuotantokustannuksia korkeampaan hintaan.

Mutta hetkinen. Eikös taksikuski Selänne syrjäytä jonkun toisen taksikuskin? Ehkä, mutta ilman työtä jäänyt taksikuski voi tehdä työkseen jotain muuta. Menestyvä taksikuski tekee kilpailijastaan puusepän tai jonkin muun ammatinharjoittajan. Menestyvä urheilija tekee kilpakumppanistaan häviäjän, joka on käyttänyt elämänsä harjoitteluun.

Tarinaa ei pidä ymmärtää väärin. Huippu-urheilu tuottaa paljon yhteiskunnallista hyötyä, kuten muukin viihdeteollisuus. Ihmiset ovat valmiita maksamaan sievoisia summia urheilutapahtumien lipuista ja maksukanavien lähetyksistä.

Ongelma on se, että urheilussa vain yksi voi voittaa. Lisäksi TV:n myötä koko maailman viihdyttämiseen riittää tietty määrä huippu-urheilijoita, eikä yksittäinen urheilija juurikaan lisää urheilutapahtuman arvoa. Tästä seuraa, että yksilöt panostavat urheilu-uraan yhteiskunnan kannalta liikaa. Huippu-urheilijoiden erivapaudet asevelvollisuuden suhteen vain pahentavat tätä ongelmaa.

Kommentit
  1. 1

    Anonyymi sanoo

    Kaikkein selvimmäksi tuo huippu-urheilun eräänlainen järjettömyys käy 100m pikajuoksun kohdalla.

    Kuinka paljon huonompi maailma olisi, jos 100m pikajuoksin maailmanennätys olisi vaikkapa sekunnin tai jopa kaksi huonompi mitä se nykyään on (eli siis amatööritasoa)? Olisiko jäänyt mitalit jakamatta?

    – Syltty

  2. 2

    Anonyymi sanoo

    Hmm, aikamoiset rahavirrat urheilubiseksestä kuitenkin seuraa fanikrääsän, matkustelun ja muiden oheistoimintojen (makkaran ja kaljan) myymisen seurauksena. Massat tuskin intoilisivat nykyisessä mittakaavassa, jos jäällä painelisi sunnuntailuistelijoita? Urheilu on showbisnestä, jonka elinvoima tulee kilpailusta, minkä seurauksena kahden sekunnin erolla on merkitystä sen kuluttajille.
    terv. urheilunvihaaja joka huomaa itsensä puolustamassa urheilua. :8

    • 2.1

      sanoo

      Huippu-urheilua tulisi tarkastella vain sosiaalipsykologian kautta.

      Voittaja edustaa "meidän heimoa" kansallisesti, paikallisesti ja peinryhmissä aina koulukavereihin ja sukulaisiin saakka. Voittaja saa myös muut heimon jäsenet tuntemaan itsensä voittajiksi.

      Heimovoiton symbolina kotikunta lahjoittaa voittajalle mökkitontin ja Tasavallan presidentti kutsuu itsenäisyyspäivänä linnan juhliin. Kuvaajat kuvaavat ja toimittajat haastattelevat.

      Ihminen on perusluoteeltaan paviaani, eikä rationaalinen taloustiede voi poistaa ihmisestä hänen epärationaalista käytöstään.

  3. 3

    Anonyymi sanoo

    Hieman meni nyt pointti ohi. Varmaan suurimpaan osaan ammateista on enemmän tunkua kuin ammattilaisille on kysyntää. Tuliko esim. kaikista opiskelukavereistasi taloustieteilijöitä?

    Toisekseen urheilussa tai muussakaan kilpailussa ei hyvin oleellisesti ole vain voittaja. Siellä on monta muutakin sijaa. Ketään ei kiinnosta katsoa kilpailua, jossa on vain yksi kilpailija. Häviämiselläkin on siis arvonsa. Eikö sinun pitäisi tarkastella huonoimman ammattiurheilijan ja parhaimman amatööriurheilijan suhdetta, eikä voittajan ja toiseksi tulleen?

  4. 4

    Anonyymi sanoo

    "Selänteen hyöty yhteiskunnalle lienee siis merkittävä."
    "Selänne ei ole huippu-urheilijan työssään lisännyt juuri lainkaan maailman hyvinvointia."

    Siis onko tuottanut hyötytä ja hyvinvointia vai ei?
    Olisiko kansalaisten yhdenvertainen kohtelu kuitenkin ensisijainen kriteeri?

    • 4.1

      Anonyymi sanoo

      Maailman tasolla ei juuri yhtään, mutta Suomen tasolla tilanne voi olla eri. Jos Ruotsi voittaa jääkiekon MM-kultaa, Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa. Bileet on jossain jokatapauksessa, mutta Suomessa hyvinvointi kasvaa vain Suomen mitallin myötä.

    • 4.2

      Anonyymi sanoo

      Voitto ei ole tärkeintä, vaan se millä tavalla voitto tulee. Jotkut ihmiset jaksavat päivitellä, miten ennen oli paremmin. Tällöin aika tehokas vasta-argumentti on esitellä sen ajan hetken (=ennen) postimyyntiluetteloa. Hyvin pian käy selväksi, että ennen oli huonommin. Sama pätee urheiluun On paljon hienompaa katsoa voittavaa seiväshyppääjää 2010-luvulta kuin 1960-luvulta. Jääkiekko 1960-luvulla oli aika synkeää verrattuna nykyiseen menoon.

      Tasa-arvonäkökulmasta huippu-urheilijoiden, joilla on ylivertaiset fyysiset edellytykset, pitäisi suorittaa selvästi keskimääräistä vaativampi asepalvelus.

      klaus kultti

  5. 5

    Anonyymi sanoo

    Jos kaikki huippu-urheilun tuet poistettaisiin, huippu-urheilun arvo ihmiskunnalle olisi aika sama kuin nyt mutta hukatut työtunnit ja ylikorkean veroasteen haitat olisivat vähäisempiä, samoin valtiontukien lobbaukseen liittyvä korruptio. Urheilu kehittyisi kysynnän eikä keskusliittojen ehdoilla. Seurat vapautuisivat liittojen orjuudesta, joiltain osin.

  6. 6

    Rogue sanoo

    Pointtinne pitänee paikkansa.

    Lähtökohtaisesti on kuitenkin vähän absurdia puhua yksilöiden välisestä yhdenvertaisuudesta asevelvollisuuden yhteydessä, kun puolet kansasta on vapautettu kokonaan kromosomiensa perusteella.

    Riippumatta siitä mitä mieltä asiasta yleisellä tasolla on, tässä tulisi huomioida huippu-urheilijalle asepalveluksesta aiheutuva erityisen suuri haitta verrattuna muiden alojen ammattilaisiin. Asepalvelus tulee urheilijan näkökulmasta eteen juuri kriittisimpään mahdolliseen vaiheeseen uraa ja kehitystä ja lisäksi urheilijan aika ammattilaisena on huomattavasti rajallisempi kuin vaikka lakimiehen tai sähköinsinöörin.

    Yksi vaihtoehto olisi oikeus lykätä asepalvelusta urheilu-uran jälkeiseen aikaan. Parempi vaihtoehto olisi luopua kokonaan pakollisesta asepalveluksesta.

  7. 7

    Anonyymi sanoo

    Eihän siitä, että joku siirtä henkilön a paikkaan b taksilla ole sen suurempaa yhteiskunnallista merkitystä. Jos a ei olisi siirtänyt, niin joku muu olisi.

  8. 8

    Anonyymi sanoo

    Kyllä Mikael Granlundin ilmaveivimaalilla oli yhteiskunnallista merkitystä. Ja Diego Maradonan 'Jumalan käsi' maalilla oli suuri merkitys koko ihmiskunnalle. Oli herrojen asevelvollisuudet hoidettu tai sitten ei.

    • 8.1

      Anonyymi sanoo

      "Kyllä Mikael Granlundin ilmaveivimaalilla oli yhteiskunnallista merkitystä."

      Pointti taisi mennä pahasti ohitse. Jos mietitään vaikka entistä päivää ja nykyaikaa, niin kyllähän Suomessa urheilulla on ollut paljon suurempikin yhteiskunnallinen merkitys silloin, kun urheilijoiden tulokset ovat olleet surkeita. Esimerkiksi Paavo Nurmen 10 000 metrin juoksun vuoden 1920 olympiavoitolla ei pääsisi vuoden 2014 EM-kisoissa edes 30 sakkiin.

      Olisivatko vuoden 2014 EM-kisat olleet ihan surkeat, jos kaikki juoksijat olisivatkin juosseet vaikkapa minuutin huonompia aikoja?

      – Syltty

    • 8.2

      Rogue sanoo

      Jos kaikki olis tasaisesti huonompia, sillä ei teoriassa olis suurta merkitystä fanien näkökulmasta. Mutta suomalaisten fanien näkökulmasta voi olla merkitystä sillä, onko suomalaiset parempia vai huonompia kuin muut. Toi yleinen pointti joka kirjoituksella oli ei yksinään toimi argumenttina suomalaisten urheilijoiden asepalvelukseen pakottamisen puolesta, jos pitää suomalaisten suhteellista etua oleellisena.

      (en tiiä viittasko anonyymi Granlundilla tähän suhteelliseen näkökulmaan)

    • 8.3

      Anonyymi sanoo

      Sanotaan näin että jos yhteiskunnan tarkoitus on tuottaa ihmisille palveluksia ja elämyksiä niin miksei hyvä lätkä tai futismatsi ole sellainen? Ja miksi hyvä puujakkara tai taksikyyti taas olisivat sellaisia? Eikös ekonomistien mukaan hyvät palvelut ole sellaisia mistä ihmiset haluavat maksaa? Tietty jos ajatuksena on että yhteiskunnan tarkoitus on tuottaa suuria määriä tykinruokaa niin otan takkini ja lähden.

  9. 9

    Anonyymi sanoo

    Kun Selänne valitsi kiekkoilijan uran, niin samalla tavalla kun jos hän olisi valinnut taksikuskin uran hän pudotti jonkun huomattavasti huonomman kiekkoilijan marginaalissa luultavasti taksikuskin hommiin.

  10. 10

    Anonyymi sanoo

    Koska tuottavia töitä on tarjolla rajallisesti niin jotain muidenkin ihmisten täytyy tehdä joutavalla ajallaan. Esimerkiksi jääkiekkoilla.

  11. 11

    Anonyymi sanoo

    Se on kai jonkinlainen julkinen salaisuus, että Teemu ei itse tuota twitteriään hoida. Viestit tulevat mitä ilmeisimmin Aleksi Valavuorelta. Seuraamalla molempien viestintää, ei asiasta ole juurikaan epäselvyyttä, vaikka Valavuorin onkin asian kiistänyt.

  12. 12

    Muttajos sanoo

    Mutta mitä seuraa siitä, että urheilijat nyt muka joutuvat armeijaan niin kuin muutkin? Nykyisin mikkokoivu menee armeijaan, patsastelee maastopuku päällä muutaman päivän ja sanoo lehdelle "isänmaan puolustaminen on tärkeää". Seuraava teemuselänne toteaa, että puoli vuotta on liikaa ja hankkii kaksoiskansalaisuuden ja sen turvin vapautuksen. Lehdet pääsevät kirjoittamaan "isänmaan puolustus ei kiinnosta huippu-urheilijoita". Kaikki voittaa?

  13. 13

    sanoo

    Peli ei ole se mitä pitää mitata, se on vaan tuotanprosessi. Viihdearvo on lopputuote, josta maksetaan moninaiset verot ja joka lisää ulkoisvaikutusten kautta katsojien tuottavuutta seuraavana päivänä sorvin ääressä.

    • 13.1

      Anonyymi sanoo

      Urheilukisat tuottavat epäilemättä ulkoisvaikutuksia, mutta molempiin suuntiin. Häviävän joukkueen kannattajia harmittaa ja hämmästyttävän moni pistää vieläpä vaimoa turpaan jos oma joukkue yllättäen häviää: http://davidcard.berkeley.edu/papers/card-dahl-family-violence.pdf

      Jos jotain, Selänne sen sijaan lienee laskenut maailman kokonaishyvinvointia ainakin jos on onnistunut vaikkapa joskus auttamaan Suomen voittamaan Venäjän (ihan jo siksi, että venäläisiä on niin paljon enemmän). Samoin uskaltaisin arvata, että Brasilian romahdus jalkapallon MM-kisoissa ei ollut mikään nollasummapeli jossa saksalaiset olisivat saaneet saman verran iloa kuin brasilialaiset menettivät.

      Sen sijaan Suomen jalkapallomaajoukkue on todellinen hyvän mielen lähettiläs…

    • 13.2

      sanoo

      Pari selvennystä ja vähän kertausta:

      Kuten kirjoituksessa todetaan, huippu-urheilu on viihdettä ja siten hyödyllistä. Kirjoituksen tarkoitus oli pohtia, onko huippu-urheilijoiksi tahtovilla sopivat kannustimet siihen, että huippu-urheilijoita ja treenausta on yhteiskunnan kannalta optimaalinen määrä.

      Yksittäinen urheilija tietenkin parantaa jonkin verran urheilutapahtuman laatua, mutta laadun lisäys on todennäköisesti mitätön. NHL olisi siis ollut ilman Selännettä yhtä kiinnostava kuin nykyään. Selänne ei siis kasvata NHL:n tuottamaa kokonaistuloa, ainakaan paljon.

      Selänteen palkka (ja etenkin voittopokaalit) on suoraan muilta pois. Selänne näkee valtavasti vaivaa vain siirtääkseen omaisuutta pois muilta. Tämä ei ole mitenkään erityisen ihailtava tapa viettää elämäänsä. Sen sijaan hän voisi tuottaa jotain uutta.

      Kannattaa myös muistaa, että verot eivät lisää hyvinvointia. Ne ovat tulonsiirtoja.

    • 13.3

      sanoo

      Rohkenen kerrankin olla eri mieltä arvon katsastajan kanssa.

      Urheilussa seurataan nimenomaan pelaajia. Pelaaja on muutakin kuin voittamansa pokaalit. Jos Tiger Woods ei olisi pelannut koskaan ja kaikki PGA:t olisi voittanut joku lihava valkoinen mies, olisi golf menettänyt todella paljon viihde- sekä markkina-arvostaan. Teemu Selänne on kasvattanut NHL:n suosiota yllättävän paljon, Suomessa mutta myös hieman tärkeämmällä markkina-alueella, Californiassa. Saku Koivu ei olisi koskaan ollut yhtä kiinnostava kuin selänne, eikä joku Tomas Sandstrom olisi koskaan ollut kulttimaineessa Anaheimissa, vaikka molemmat olisivatkin kiivenneet yhden sijan ylemmäs pistepörssissä.

      Urheilijoita seurataan viihdearvon takia, joten heitä voitaisiin paremmin arvostella kuin näyttelijöitä. Näyttelijän arvo punnitaan lippuluukulla, eikä Oscareita laskemalla. Kuten Armchair Economistissa sanottaisiin, Selänne on fixed resource, riippumatta siitä olisiko hän voittanut maalipörssin -98.

      Itsekin olen tosin sitä mieltä että turha tähän(kin) kuvioon on sotkea yhteiskunnan tukia.

      – Make Blomqvist

  14. 14

    sanoo

    Ymmärrän pointin, että jos Selänne tekisi jotakin muuta kuin viihdettä samalla intensiteetillä ja treenimäärille jne, niin silloin tietysti yhteiskunnallinen kokonaishyöty voisi olla suurempi. Mutta minusta Selänteen palkka ei ole ongelma, koska sen maksavat loppupeleissä viihteen kuluttajat, katsojat. Sama esimerkiksi bändien suhteen jne. Festareille tulee soittamaan Aerosmith ja nappaa ison osan lipputuloista, joite ei siten makseta J. Karjalaiselle niin paljon. Normaalia markkinataloutta. Pelaajat ovat ikään kuin firmoja, jotka kilpailevat tilauksista katsojilta, jotka ostavat sian säkissä – kuten usein mielihyväostoksilla, esim. leffaan meno – peli on viihteen tuotannon prosessi ja muu koneisto kiekon lyömisen ympärillä logistiikkapalveluita, joilla viihde tai pettymys siirretään katsojan kulutettavaksi.

  15. 15

    Anonyymi sanoo

    Urheilijoiden kovan treenin tulos on, että heidän absoluuttinen taso paranee, vaikka urheilijoiden suhteellinen asema pysyisi ennallaan. Näin ollen NHL on mielenkiintoinen, koska pelin taso on korkea. Jalkapallon MM-kisat ovat mielenkiintoiset, koska pelin taso on kova. Emme olisi kiinnostuneita NHL:stä ja futiksen MM-kisoista, jos urheilijoiden absoluuttinen taso oli vain vähän puulakipelejä parempi. Kun tämän ymmärtää, ymmärtää, että Tuukan alkuperäinen kirjoitus on osin pahasti pielessä.

    • 15.1

      sanoo

      Totta kai taso paranee. Silti on melko selvää, että urheiluun panostetaan nyt liikaa. Tämä johtuu siitä, että yksilön kannustimet uravalinnan ja harjoittelun suhteen ovat niin pahasti pielessä. On tietenkin täysin eri kysymys, mikä olisi optimaalinen urheilijoiden määrä ja kuinka paljon pitäisi nähdä vaivaa jne. Näihin en tiedä vastausta, enkä halua määrätä kenenkään valintoja. Mutta maailma paranisi sillä, että huippu-urheilijoiden erivapaudet ja huippu-urheilun tuet poistetaan.

    • 15.2

      Anonyymi sanoo

      Maailma ei niin tasa-arvoinen ole; esim Kanadassa ei taida yleistä asevelvollisuutta olla? Olisko reilua että toiset saavat treenata vuoden ympäri NHL paikkaa varten, toisten pitää käkkiä vuosi metsässä?

      Siitä olen samaa mieltä että heti kun Norja lopettaa huippu-urjeilun tuet, hiihdosta tule reilumpaa ja puhtaampaa.

    • 15.3

      Rogue sanoo

      "Mutta maailma paranisi sillä, että huippu-urheilijoiden erivapaudet ja huippu-urheilun tuet poistetaan"

      Pakottaminen asepalvelukseen on kuitenkin järjettömän tehoton tapa vähentää huippu-urheilun tukea. Juuri tärkeimmässä iässä hukattu aika on urheilijalle valtava kustannus mutta yhteiskunnalle mitätön hyöty. Jos huippu-urheilua halutaan vähemmän, kannattaa sen tukea leikata jostain muualta.

    • 15.4

      Anonyymi sanoo

      Ilmeinen ratkaisu tähän ongelmaan on suunnata tuki lajeille, joissa kilpailu on vähäistä. On ihan järjetöntä lähteä tavoittelemaan MM-tuloksia jalkapallossa. Jääkiekko on tähän paljon kustannustehokkaampi, sitä pelaa tosissaan vain kourallinen maita. Luultavasti se on yksi marginaalisimmista olympialaisten joukkuelajeista. Varmaan vesipallo tai curling voisi olla myös hyvä?

      Vastaavasti voisi olla viisasta valita pari halpaa marginaalilajia, panostaa niihin että suomalaiset ovat maailman parhaita. Ihan varmasti vaikkapa tikanheitossa on helpompi voittaa MM-kultaa kuin 10 000 m juoksussa. Ainakin on selvää, että kaikki panostukset jalkapalloon on hyvän rahan heittämistä hukkaan, sillä samalla panostuksella jossain salibandyssä tulee aivan varmasti paljon parempia MM-tuloksia.

      – Syltty

  16. 16

    Anonyymi sanoo

    Jos huippu-urheilun tuet lopetetaan, taso pysyy silti melko korkeana ja kiinnostavana. Tasoerot huipulla kasvanevat harjoittelumäärien epätasapainoistuessa – juuri siksi Paavo Nurmikin oli niin ylivoimainen. Lisää nurmia ja maradonia! Saataisiin ehkä parempi urheilu ja vähemmän haaskattua huipputreeniaikaa, joka on myös terveydelle haitallista.

  17. 17

    Anonyymi sanoo

    Voitteko antaa jonkinlaisen esimerkkilistan töistä joihin on
    (a) sosiaalisesti liian suuret kannustimet
    (b) sosiaalisesti juuri sopivat kannustimet
    (c) sosiaalisesti liian pienet kannustimet?

    Mihin kategoriaan kuuluvat tukkijätkät ja mihin korttihuijarit? Opettajat? Kassahenkilöt? Tutkijat? Artesaanit? Poliitikot? Olkaa pojat tarkkoja nyt. Teidän jutut alkaa mennä omituisiin suuntiin…

    • 17.1

      Anonyymi sanoo

      a) Kaiken järjen mukaan ammatit, joita subventoidaan, mutta joilla ei ole merkittäviä ulkoisvaikutuksia tai niiden ulkoisvaikutukset ovat jopa negatiivisia (esimerkiksi vesistöjen rehevöityminen). Tulee mieleen ainakin tanssijat ja maanviljelijät.

      b) Suurin osa ammateista, etenkin jos tapahtuu täysin markkinaehtoisesti. Esimerkiksi suunnitteluinsinööri.

      c) Varmastikin moni pienipalkkainen ammatti. Eli kun palkka alkaa lähentyä sosiaaliturvan tasoa, tehdään liian vähän töitä. Varmaan esimerkiksi siivooja. Yhteiskunta palkitsee tekemättömyydestä enemmän ja rankaisee työssäkäyvää veroilla.

      Just my 2 cents…

      – Syltty

    • 17.2

      Anonyymi sanoo

      No juu, näihän se menee noin suunnilleen. Eniten vääntöä tulee siitä, että jengillä on moninaisia käsityksiä ulkoisvaikutuksista. (Näiden mittaaminen olisikin aika tärkeää, että päästäisiin monissa keskusteluissa vähän eteenpäin.) Aika vankka kannatus on esimerkiksi ajatuksella, että (julkista tukea nauttiva) kulttuuriskene on tärkeä, että saadaan ihmiset vedettyä kaupunkeihin, joissa heidän tuottavuutensa on korkeampi kuin peräkylillä. Toiset ovat puolestaan sitä mieltä, että kulttuuria syntyy tarpeeksi jo tukemattakin jne.

      Tässäkin blogissa on kysymys siitä, että ihmiset ovat eri mieltä kansallisen urheilumenestyksen ulkoisvaikutuksista.

  18. 18

    Anonyymi sanoo

    "Mutta hetkinen. Eikös taksikuski Selänne syrjäytä jonkun toisen taksikuskin? Ehkä, mutta ilman työtä jäänyt taksikuski voi tehdä työkseen jotain muuta. Menestyvä taksikuski tekee kilpailijastaan puusepän tai jonkin muun ammatinharjoittajan. Menestyvä urheilija tekee kilpakumppanistaan häviäjän, joka on käyttänyt elämänsä harjoitteluun."

    Kilpakumppani voi niinikään ryhtyä toisen ammatin harjoittajaksi, ihan siinä missä taksikuskista puusepäksi siirtyvä. Samalla viivalla ollaan uuden alan koulutuksen/työkokemuksen puutteen suhteen. Kyseessä ei ole nollasummapeli.

    Maailma ei myöskään parane yhtään poistamalla huippu-urheilijoiden saamat vaatimattomat tuet esim. asevelvollisuuskysymyksen merkeissä. Ei tukea, ei samanlaista mahdollisuutta panostaa harjoitteluun –> ei huippu-urheilijaa huipputuloineen.

  19. 19

    Anonyymi sanoo

    Asiatonlandian asukkaat savat kieroa mielihyvää naapurinsa Asiallislandian nöyryyttämisestä pelikentällä, minkä vuoksi Asiatonlandiassa tuetaan huippu-urheilua. Merkitään tätä riemua v:llä Naapurimaan asukkailla on kuitenkin samanlainen perversio.

    Olettakkaamme, että kummatkin maat voivat joko panostaa jääkiekkoon (K) tai olla panostamatta (E). Mikäli kiekkoon panostaa mutta naapuri ei, voitto on taattu. Mikäli kumpikaan ei panosta tai molemmat panostavat, voittaa kumpi tahansa yhtä todennäköisesti. Oletetaan lisäksi, ettei panostuksen johdosta kohonnut pelin taso kyllä hivelee silmää, mutta tämä ilo ei riitä peittämään kokonaan tukemisesta aiheutuvia kustannuksia yhteiskunnalle. Merkitään näiden erotusta c:llä (c<v/2, jotta investoinnissa urheiluun olisi mitään järkeä). Menestys lätkässä ajaa ihmiset Torille, mikä luonnollisesti painaa vaakakupissa enemmän kuin mitkään mahdolliset tukien kustannukset. Tilanne näyttää tältä:

    K E

    K v/2-c,v/2-c v-c,0

    E 0,v-c v/2,v/2

    Jos osaa katsoa, näkee, että urheiluun panostaminen on optimaalista molemmille osapuolille valituilla parametriarvoilla mutta samalla tuhlausta.

    Asiatonlandiassa tiedostetaan ongelma ja kansaan iskostetaan tappiomieliala, ja kansalaiset saavatkin nyt samat kiksit omiensa morkkaamisesta ja tappion surkuttelemisesta kuin aiemmin voittamisesta:

    K E

    K v/2-c,v/2-c 0,0

    E v,v-c v/2,v/2

    Kaikki voittavat!

  20. 20

    Anonyymi sanoo

    Teemu Selänne on lisännyt NHL:n kiinnostusta Suomessa, joten NHL on saanut esim. TV-oikeuksistaan parempaa hintaa. Vaikka Selänne on maksanut veronsa P-Amerikkaan niin on hän varmasti kuluttanut hankkimiaan rahoja Suomessakin enemmän kuin perus taksikuski. Selänteen menestys on nostanut jääkiekkobuumia Suomessa, joka on taas kasvattanut suomalaisten jääkiekkoseurojen myyntiä. Näin seuroilla on ollut varaa maksaa enemmän Selännettä huomattavasti huonommille pelaajille.

    Tämän lisäksi Selänne on toiminut esikuvana lukemattomille jääkiekkojunioreille, joista vain aniharvasta on tullut ammattilaispelaaja. Silti he ovat omaksuneet liikunnallista elämäntapaa, oppineet toimimaan ryhmässä ja viettäneet aikaansa ostareiden sijaan jäähalleilla. Merkittävää hyvinvoinnin lisäystä.

  21. 21

    Anonyymi sanoo

    Kirjoittajat ovat jälleen tietämättömiä ja väärässä. Selänteen pelitapa on kaunis ja tuottaa esteettistä mielihyvää. Lisäksi jokainen korkeatasoinen pelaaja nostaa jääkiekon laatua.

    Suomen valtion kannattaa antaa ammattiurheilijoille erivapauksia, koska urheilijoiden menestys tuottaa hyvää suomalaisille positiivisten kokemusten muodossa (esim. ilo jääkiekon maailmanamestaruudesta), mutta siihenhän blogaus ei puutu.

  22. 22

    Anonyymi sanoo

    En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, mutta huippu-urheilijan tapauksessa yleisesti ottaen uran tärkeimmät vuodet sijoittuvat juuri niille ikävuosille, jolloin huippu-urheilijan pitäisi valtion mielestä opetella päiväpeiton taittelemista. Joku taloustieteilijä voi painaa duunia yhtä hyvin 68-vuotiaana kuin 28-vuotiaana, mutta Teukka Salaman jalka ei nouse enää siinä iässä, vaikka koskaan ei toki voi olla varma.

    Kääntäen toisaalta kansallisen tason urheilija voisi hyvin siirtää asepalvelusta ainakin 45-vuotiaaksi saakka. Kunto on aktiiviuran jäljiltä varmasti parempi kuin ampumista lähinnä counterstrikellä harjoitelleilla läskijonneilla, eikä aktiiviuran jälkeen pitäisi olla mitään tarkkaa ajallista rajoitetta, jos pyrkii esimerkiksi muihin tehtäviin urheilun parissa.

    Huippu-urheilu on muuten yhteiskunnallisesti erittäin jees. Siinä on niin valtava industria koko homman ympärillä, että nämä hieman yksinkertaisemmat kaverit elättävät tuhansia perheitä juoksemalla pallon perässä tai mitälie keppiä viskaamalla, ja urheilijat itse tekevät investoinnit panostamalla hirveän määrän tunteja menestyäkseen ilman suoranaista palkkaa, ja riskit kantavat myös urheilijat. Ei joku Juti varmaankaan olisi kaikkia kendoon käyttämiään tunteja olisi käyttänyt siihen, että olisi opiskellut tekoälyä ja yksin kehittänyt seuraavaa Nokiaa Suomeen. Huippu-urheilulla on myös positiiviset ulkoisvaikutukset liittyen esimerkiksi kansanterveyteen, koska huippu-urheilun vaatimat investoinnit valuvat reunoilta myös muille. Kaiken kaikkiaan huippu-urheilu on todella hyödyllistä yhteiskunnalle, vaikka se vähän lapsellista onkin.

    • 22.1

      Anonyymi sanoo

      Ehdotuksessasi on yksi aukko: jos asepalvelus suoritetaan kypsällä iällä, niin reservissäoloaika jää lyhyehköksi.

      "nämä hieman yksinkertaisemmat kaverit elättävät tuhansia perheitä juoksemalla pallon perässä tai mitälie keppiä viskaamalla"

      Tämä on kyllä väärinkäsitys. Huippu-urheilijat ovat keskimääräistä fiksumpia, koska keskimäärin ominaisuudet korreloivat toistensa kanssa. Eli älykäs ihminen on todenäköisemmin motorisesti lahjakkaampi kuin tyhmä. Harjoittelu & ammatti vain tuppaavat olemaan sellaisia, ettei paljoa koulutusta hankita -> tulee kuvitelma tyhmistä urheilijoista.

      Eli jokaista urheilun Matti Nykästä kohden löytyy Samppa Lajunen, Hannu Manninen tai kaksikin.

      – Syltty

    • 22.2

      Anonyymi sanoo

      Eikä Paavo Nurmikaan ollut tyhmä, minkä urheilu-uran jälkeinen menestys liike-elämässä osoittaa!

  23. 23

    Anonyymi sanoo

    Yritetään fokusoida keskustelussa alkuperäiseen asiaan: tasapuolisuuteen miesten asevelvollisuuden suorittamisessa:

    Nuorissa miehissä on monenlaista potentialia: urheilijoita , taiteilijoita, tiedemiehiä, politiikkoja jne.
    Lähes kaikki he voisivat käyttää aikansa tehokkaamin uransa edistämiseen muualla kuin armeijassa. Useimmista urheilijoista kuten muistakaan ammattilaisista ei tule maailman mestareita tai nobel-palkinnoin voittajia, pääministereitä, yms. Joistakin toki tulee.
    Minusta valtion ei tulisi asevelvollisuudessa lähteä tukemaan tai alistamaan mitään ryhmää, vaan kaikki tasa-arvoisesti samoilla velvollisuuksilla ja oikeuksilla armeijaan. Armeija ei kaada eikä nosta ketään kohtuuttomasti.
    Menestyvät urheilijat (ja muut) tulevat kyllä elämssään saamaan kohtuullisen korvauksen onnistuneista toimistaan.

    Eli mielestäni Selänne perusteettomasti ajaa urheilijoiden etua muihin varusmiehiin nähden !

    RMS

  24. 24

    Anonyymi sanoo

    Huippu-urheilijoiden hyöty syntyy siitä, että olemalla huippuja he syrjäyttävät urheilusta pois sitä väkeä, joka muuhunkin kelpaa.

    Teemu Selänne, Olli Jokinen ja Jere Karalahti ponnistavat peruskoulupohjalta. Nyt he nettoavat kiekolla ja ovat matkan varrelta syrjäyttäneen alalta pois väkeä, joka muuhunkin kelpaa. Kiekollisesti vähemmän lahjakkaat, mutta muuten lahjakkaat tekevät insinöörihommia.

    Jos olisi toisin, TS, OJ ja JK olisivat torijuoppoja ja muutama insinööri pelaisi työkseen lätkää. Tämäkö olisi parannus nykytilanteeseen verrattuna ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *