Guggenheim ja turistien jättämät rahat

Guggenheim-hanke ei suostu kuolemaan. Asiattoman toimituksella ei ole vahvaa näkemystä hankkeesta. Mutta toivoisimme, että siihen liittyvät kustannukset ja hyödyt tuotaisiin nykyistä paremmin esiin. Usein esimerkiksi alle markkinahintaan tarjottuun tonttiin sisältyvä kustannus veronmaksajilta jää mainitsematta.

Hassuin Guggenheim-keskustelun ilmiö liittyy kuitenkin sen tuomiin hyötyihin. Museon, ja yleisemmin matkailun keskeisenä hyötynä mainitaan usein matkailijoiden Suomeen tai Helsinkiin ”jättämät” rahat.

Ilmaisusta syntyy käsitys, että turistien ”jättämä” raha mittaisi jotenkin suoraan matkailusta seuraavia hyötyjä. Mutta tässä ei ole mitään järkeä.

Asian valaisemiseksi kehotan lukijaa ajattelemaan esimerkiksi oman autonsa myyntiä. Sanotaan, että myyt autosi naapurille hintaan 10 000 euroa. Naapurisi siis ”jättää” sinulle kymppitonnin. Oletko rikastunut kymppitonnilla?

Et tietenkään. Naapurisi toki jättää sinulle pinon seteleitä, mutta vie mukanaan auton. Koska auton hinta oli 10 000 euroa, auton arvo varmaankin aika lähellä 10 000 euroa. Eli naapurisi antaa sinulle kymppitonnin, mutta vie mukanaan suurin piirtein saman verran varallisuutta auton muodossa.

Toki saat auton myynnistä jotakin hyötyä. Auton arvo ei ole sinulle ihan siitä saamasi kymppitonnin suuruinen, koska muuten et olisi myynyt sitä. Kaupoista saamasi hyöty on kymppitonnin ja oman arvostuksesi erotus. Mutta todennäköisesti auton arvo sinullekin on aika lähellä kymppitonnia, joten hyötysi on murto-osa kauppahinnasta.

Aivan sama pätee matkailijoiden jättämiin rahoihin. Turistit jättävät rahaa (jolla suomalaiset voivat ostaa tuontitavaroita), mutta saavat vastineeksi palveluita ja tavaroita. Jos turisti ostaa tuopin kympillä Esplanadilla, suomalaiset eivät rikastu kympillä. Suomalaiset rikastuvat (karkeasti) kympin ja tuopin tuotanto-, tarjoilu-, kiinteistö-, ym. kustannusten erotuksella. Tämä erotus on luonnollisesti pikkiriikkinen osa tuopin hinnasta.

Itse asiassa yhtä järkevää kuin iloita turistien jättämistä rahoista olisi huolestua heidän viemistään tavaroista ja palveluista. Guggenheimin tai yleisemmin turismin vastustajat voisivatkin vasta-argumenttina kehottaa kansalaisia ajattelemaan kaikkia niitä arvokkaita porontaljoja ja hillasäilykkeitä, jotka matkailijat vievät mennessään.

Parempi olisi kuitenkin, jos kaikki osapuolet viittaisivat vain taloudellisesti mielekkäisiin tunnuslukuihin.

Kommentit
  1. 1

    koo sanoo

    Jos oluttuoppia tarjoilemaan palkataan muuten työttömänä päivärahaa nostava tarjoilija, turisti jättää kassaan enemmänkin kuin sen kympin?

    • 1.1

      OS sanoo

      Hyöty Suomelle on silti pienempi kuin tuo kymppi, koska oluessa maksaa muukin kuin tarjoilu. Lisäksi tarjoilijankin aika saattaa olla jonkin arvoista.

  2. 2

    klaus kultti sanoo

    Nykyilmapiirissä voisi ajatella, että Guggenheimturistit ovat erityisen hyviä ulkomaalaisia, koska mennessään he vievät myös itsensä.

  3. 3

    mietitäänpä tarkemmin sanoo

    Bkt taisi kuitenkin kasvaa kympillä. Samoin tuottavuus nousi kun työpanos pysyi muuttumattomana. Käytännössä Suomesta vietiin olut ja sen tarjoilun liittyvät palvelut. Guggenheimin vientituote olisi taiteen katsominen jonka muuttuvat kustannukset ovat lähes 0. Tosin kiinteitä kustannuksia on. Jos museo houkuttaa lisää turisteja Suomeen, sillä on positiivisia kansantaloudellisia vaikutuksia.
    Ehkä parempi vertaus olisi auton myymisen sijasta olisi, että naapuri maksaa kympin siitä että saa katsoa autoa? Lopputulos on siten positiivinen kun sai kympin ja voi edelleen käyttää autoa.

    • 3.1

      Tinkeli sanoo

      Jos turisti ostaa kaljan, hillopurkin ja taljan, tekeekö hän senkin vain katsoakseen?

  4. 4

    Eero Castren sanoo

    Suomalaisten suomalaisesta ohrasta valmistaman oluttuopillisen myyminen ulkomaiselle turistille tuo Suomeen rahaa juuri sen verran kun siihen on käytetty suomalaisia tuotannontekijöitä. Käytännössä oluen tapauksessa ulkomailta taitaa tulla vain energia. Jos ei ole turistia ostamassa oluttuoppia niin koko ketjulla ohran viljelijästä tuopin kaatajaan on silloin tuopillisen verran vähemmän töitä. Ohrat jäävät viljelemättä, olut panematta ja tarjoilija palkkaamatta. Lisäksi tietenkin valtio ja kunnat jäävät vaille verotuloja.

  5. 5

    Kannattaja sanoo

    Mm. Pekka Tiainen on laskenut että yksi työtön maksaa yhteiskunnallemme 20.000 euroa vuodessa. Siten pääkaupunkiseudun 70.000 työttömän kustannukset olisivat 1.4 mrd euroa. Koska matkailu on työllistävä toimiala, tällä voi olla huomattavia vaikutuksia tuon lähes puolentoista miljardin kakun pienentämisessä.

    • 5.1

      Alex Krycek sanoo

      Voisitko mainita pari tutkimusta, joiden mukaan julkiset kulttuuripalvelut ovat paras tapa vähentää köyhyyttä ja lisätä työllisyyttä?

  6. 6

    Juri Gagarin sanoo

    Nuo resurssit ovat enimmäkseen pois muusta käytöstä. Ei Guggenheim muuta työmarkkinoiden sääntöjä ja paljon kannustimiakaan. Siis sen vaatima työpanos tulee vain pieneltä osin työttömiltä. Vain murto-osa rahasta on tuottoa Helsingin sijoitukselle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *