Asuntojen hinnoista lyhyesti

Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua siitä, miten asuntojen tarjonta vaikuttaa hintoihin (mm. täällätäällä ja täällä). Jopa keskustelun aiheuttaneen työryhmän johtajan mielestä keskustelu on ollut luokatonta. Olemme samaa mieltä, mutta aivan eri syystä. Missä keskustelu menee vikaan?

Asuinrakentamisen hyöty ei synny hintojen laskusta, eikä hintojen nousu ole rakentamatta jättämisen kustannus. Kokonaishyvinvointi ei muutu hintojen muuttuessa. Hinnan laskiessa myyjä häviää täsmälleen yhtä paljon kuin ostaja voittaa. Vuokran noustessa vuokralainen häviää täsmälleen yhtä paljon kuin vuokranantaja voittaa.

Asuntojen rakentamisen yhteiskunnallinen hyöty tulee asunnoista itsestään. Jos asunnon hinta eli ostajan maksuhalukkuus ylittää asunnon rakennuskustannuksen, asunto on yhteiskunnalisesti hyödyllinen.

Minkään muun hyödykkeen tapauksessa tuotantopäätöksiä ei perustella hintavaikutuksilla. Uusia autoja ei tuoteta siksi, että vanhojen autojen hinnat laskisivat. Näin ei pidä toimia asuntojenkaan tapauksessa. Hintoja ei tulisi käyttää asuntopolitiikan toimivuuden mittarina, vaan politiikan ohjausvälineenä. Kaavoitetaan sinne, missä hinta ylittää rakennuskustannuksen.
Kommentit
  1. 1

    Anonyymi sanoo

    "Kokonaishyvinvointi ei muutu hintojen muuttuessa."

    Ajatellaan asiaa kahdenlaisten ihmisten kannalta: a) asuntonsa jo ostaneet, b) asuntoa ostamassa olevat.

    Tapahtuu hintaromahdus. Miten tämä vaikuttaa a- ja b-ihmisten elämään?

    A-ihmisten kohdalla tuskin mitenkään. Niin kauan kun he aikovat asua asunnossaan, he eivät huomaa mitään eroa. He voivat myös edelleen asuntonsa arvolla hankkia toisen yhtä arvokkaan asunnon, koska senkin arvo on romahtanut. Jos heillä on ollut asuntolainaa maksamatta, he maksavat sitä samaan malliin. Rahaa heillä on ihan saman verran käytössä kuin aiemminkin.

    B-ihmiset taas selvästi hyötyvät hintaromahduksesta, koska asunnon lisäksi heille jää käytettäväksi rahaa muuhun, tai vaihtoehtoisesti he ostavat vähän hienomman asunnon.

    Suurimmalle osalle asuntojen hintojen lasku siis on joko selvä parannus tai merkityksetöntä. Häviäjiä ovat asuntosijoittajat, pankit ja pienempään asuntoon muuttavat. Voi tietenkin väittää, että tämä on nollasummapeliä, mutta poliittisesti se ei sitä ole. Hyötyjiä on paljon enemmän kuin häviäjiä.

    • 1.1

      sanoo

      Esimerkissäsi yhteiskunta koostuu kolmesta ryhmästä A, B ja C. Jos ei oteta huomioon ryhmän C hyvinvointia, kannattaa hinnat romauttaa. Mutta miksi tyytyä tähän? Jos ryhmän C hyvinvoinnilla ei ole väliä, heiltä voidaan tietenkin ulosmitata heidän koko omaisuutensa ja jakaa se ryhmille A ja B.

      Kustannus-hyöty -analyysissä ei lasketa voittajien ja häviäjien lukumäärää, vaan pyritään arvioimaan, kuinka paljon eri ihmiset voittavat tai häviävät. Jos joku voittaa 100 euron verran, mutta sata ihmistä häviää euron, ei kokonaishyvinvointi muutu.

    • 1.2

      Anonyymi sanoo

      "Jos ryhmän C hyvinvoinnilla ei ole väliä, heiltä voidaan tietenkin ulosmitata heidän koko omaisuutensa ja jakaa se ryhmille A ja B."
      Tätähän politiikka pitkälti on, yhden ryhmän etujen ajamista, usein toisten kustannuksella. Ei se väärin ole.

      Miten kokonaishyvinvointi sitten muuttuu? Monopolit ja rikollisuus hyödyttävät samalla tavalla joitakin. S-ryhmän ja Keskon mielestä kaikki on ruokakaupassa ihan hyvin.

      Jos asuntojen sijaan ajatellaan jotain toista hyödykettä, josta on kysyntää paljon enemmän kuin tarjontaa, onko edelleen niin, ettei tarjonnan lisääminen (=hintojen laskeminen) vaikuta kokonaishyvinvointiin? Miksi sitten tarkastella kokonaishyvinvointia, mitä se perustelee?

    • 1.3

      OS sanoo

      Monopoli pystyy nostamaan hintaa rajoittamalla tarjontaa. Monopolin hyvinvointitappio johtuu nimenomaan siitä, että hyödykettä tuotetaan (ja siten kulutetaan) optimaalista vähemmän.

    • 1.4

      sanoo

      OS: nimenomaan.

      Anonyymi: ajatellaan asuntojen sijaan vaikkapa autoja. Tarjonnan lisääminen tietysti vaikuttaa hyvinvointiin. Maailmaan tuotetaan lisää autoja, joiden hyöty ostajille on suurempi kuin niiden tuotantokustannus (maksuhalukkuus ylittää tuotantokustannuksen). Hinnat saattavat siinä sivussa laskea, mutta hintojen muutos ei vaikuta kokonaishyvinvointiin (pelkkä tulonsiirto myyjiltä ostajille).

    • 1.5

      Anonyymi sanoo

      "Mutta miksi tyytyä tähän? Jos ryhmän C hyvinvoinnilla ei ole väliä, heiltä voidaan tietenkin ulosmitata heidän koko omaisuutensa ja jakaa se ryhmille A ja B."

      Pitäisin "hivenen" älyvapaana rinnastaa markkinoiden (kuten oletus on?) tuottaman hintaromahduksen tietoiseen ihmisoikeuksia rikkovaan toimintaan. Ilmeisesti Katsastaja T on eri mieltä …

    • 1.6

      Anonyymi sanoo

      Se, että joltain viedään 100% tuloista ja jaetaan muille on minunkin mielestäni ihmisoikeusloukkaus. Samoin, jos viedään 99% tuloista ja jaetaan muille. Olen aina ihmetellyt, mikä on se viisaus, jolla ihmisoikeusloukkaus muuttuukin verotukseksi, kun ihmiseltä viedään esimerkiksi 40% tuloista. Itse näen, että se on vain new-speakia ja kyse on koko ajan ihmisoikeusloukkauksesta.

  2. 2

    sanoo

    Asuntomarkkinoilla on markkinalogiikan, ja -analyysin sotkevia asioita: rahapolitiikka, kartellit, sosiaalinen asuntotuotanto ja -lainat, kulttuurihistorialliset kohteet jne.

  3. 3

    Anonyymi sanoo

    Niin kauan kuin ainoana mittarina on raha, eivät johtopäätökset voi mennä kovinkaan oikein.

    Asuntojen hintakehitys osoittaa kuinka pieleen Suomen aluepolitiikka on mennyt. Pääkaupunkiseudun hintakehityksellä ihmisten varat menevät asumiseen mikä näkyy heikentyneenä kulutuskysyntänä. Palkkojen on noustava asumiskustannusten tahdissa ja työvoimakustannukset karkaavat kansainvälisesti kilpailukyvyttömiksi.

  4. 4

    Anonyymi sanoo

    "Hintoja ei tulisi käyttää asuntopolitiikan toimivuuden mittarina, vaan politiikan ohjausvälineenä."

    Miksei voi käyttää mittarina? Jos jollakin alueella hinnat vuodesta toiseen ylittävät reilusti rakennuskustannukset, niin kyllä mielestäni jossain on kyllä kovasti korjattavaa. Ainakin kun vilkaisee Helsingin satelliittikarttaa niin tilasta ei pitäisi olla puutetta.

    – Syltty

    • 4.1

      sanoo

      Fair enough. Toki voidaan käyttää tässä mielessä mittarina. Juuri näille alueille pitää rakentaa. Yritimme kerrankin olla rakentavia ja ehdottaa kaikkitietävälle sääntelijälle, että hinnat olisivat oiva sääntelyn apuväline. Emme tietenkään usko, että neuvostamme otetaan vaarin.

    • 5.2

      Anonyymi sanoo

      Ei tuo nyt kokonaan pieleen mennyt. Ay-liike ei tod. ole ainoana syypää Suomen talouden ongelmiin. Toisaalta … Onko kukaan täysjärkinen nyt edes niin esittänytkään …

  5. 6

    SR sanoo

    ” Kokonaishyvinvointi ei muutu hintojen muuttuessa.”
    ”… eikä hintojen nousu ole rakentamatta jättämisen kustannus”

    Riippuu näkökulmasta. Kokonaishyvinvointi ei ole ainoa näkökulma. Asunnon ostajan kannalta hinta on kustan-nus.

    Vaikka kokonaishyvinvointi riippuu eniten asuntojen määrästä ja laadusta, myös hinnalla on merkitystä koko-naishyvinvoinnin kannalta. Rahan rajahyöty ei ole kaikilla sama, vaan pienituloisilla tyypillisesti suurempi kuin suurituloisilla.

    Asiaton pitää keskustelua luokattomana, esiintyen tyylillieen uskollisena muita viisaampana. Se hänelle suota-koon. Mutta ei keskustelu ole ollut mitenkään luokatonta. Kepun tal.maant.työryhmän suositukset ovat saaneet ansaitsemansa kritiikin.

    Lähdetään siitä, että Asiattoman lyhyt litania pitää paikkansa. Onko niin, että ollakseen laadukasta asuntopoliit-tisessa keskustelussa pitää aina olla mukana tuollainen litania?

    Minulle Asiattoman blogista ei käy ilmi, miten se liittyy keskusteluun asuntojen tarjonnan hintavaikutuksesta.

    • 6.1

      sanoo

      Ollakseen asiallista, asuntopoliittisessa keskustelussa täytyy keskeisessä asemassa olla asunnoista tuleva pääasiallinen hyöty eli itse asunto. Ei vanhan asuntokannan hinta. Nyt näin ei ole ollut, joten keskustelu on ollut luokatonta. Keskustelun laatu ei tietenkään ole yllätys Asiattoman väelle. Blogi perustettiin juuri tästä syystä.

    • 6.2

      sr sanoo

      Eli aspol keskustelussa pitää aina olla mukana sinun litaniasi "asunnot ovat hyödyllisiä jne…"?

    • 6.3

      sanoo

      Pelkästään tämän litanian hokeminen on parempaa keskustelua, kuin nyt mediassa käyty. Lisäksi kaavoittajat voisivat hokea tätä mantraa, koska selvästikään he eivät ole tätä tosiasiaa koskaan ymmärtäneet.

    • 6.4

      SR sanoo

      Tarvitaan kipeästi sinulta laajempi essee aiheesta. Näitä tietoiskuja on nyt jo ollut. Kuin käärmettä piippuun olet niissä yrittänyt saada viestiä, että kaavoitus ei ole ehkä lainkaan tarpeellista. Käytä enemmän aikaa ja tilaa sen pohtimiseen, miten kaavoitusta pitäisi oikeasti kehittää.

  6. 7

    sanoo

    Miten asuntojen tarjonta vaikuttaa niiden hintoihin ( ja paljon muuhunkin)?

    Otetaanpa esimerkkinä pääkaupunkiseudun asuntojen kysyntä ja tarjonta. Asuntolainoitukseen erikoistuneen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen (Hypo) edellinen ja nykyinen toimitusjohtaja ovat jo vuosia muistuttaneet, että vuodesta vuoteen pääkaupunkiseudulle rakennetaan n. 30 % vähemmän asuntoja (tarjonta) kuin olisi tarvetta (kysyntä).

    Miksihän on näin?

    Kun Suomessa on todellisuudessa n. 500.000 työtöntä ja kun pääkaupunkiseudulla olisi töitä tarjolla, kenellä ja mistä syystä jollain on syytä estää riittävän asuntomäärän rakentaminen?

    Joko haiskahtaa politiikalle?

    Kyllä ja voimakkaasti! Kysytäänpä, minkä puolueen etu on, etteivät työikäiset ihmiset muuta maaseudulta pääkaupunkiseudulle tai muihin kasvukeskuksiin? Onkohan vastaus: Keskustapuolue?

    Kun kirjoittaja on seurannut hallitustunnustelija Sipilän (Kepu) tunnusteluja ja prosessin uutisointia, yksi uutinen parin päivän takaa suorastaan järkytti: työryhmää, joka pohdiskelee pääkaupunkiseudun asuntotuotanto-ongelmaa vetää Matti Vanhanen (Kepu).

    Tämän työryhmän näkökulma on: miten estetään ihmisten muutto pois maalta pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, jossa työtä olisi tarjolla!!

    Ei tarvitse olla Einstein arvatakseen, mitä Vanhasella on mielessä: veikkaan että siirtävät hallituskauden aikana n. 4-5.000 valtion työpaikkaa maaseudulle ja myöntävät suuria tukia sekä alkaville että toiminnassa oleville yrityksille, jotka käyttävät maa- ja metsätalouden tuottamia raaka-aineita.

    Eipä taida Kokoomuksen puh.johtaja Stubbista olla vastaan laittajaksi.

    Helsinki ja pääkaupunkiseutu on Suomen talouden veturi, jonka kehityksen jarruttaminen asuntotuotantoa jatkuvasti jarruttamalla hidastaa koko Suomen kehitystä.

    Jos joku vielä kysyy, miten 30 % pysyvästi liian pieni asuntotuotanto (tarjonta) vaikuttaa asuntojen hintoihin, vastaus on: vahvasti nostaen!

    Monella ei ole varaa muuttaa maalta ja moni joutuu muuttamaan kehyskuntiin, josta työmatkat ovat pitkät ja jonne on vaikea järjestää palveluja.

    Tilanne on kaikille selvä kuin pläkki, miksei kukaan tee mitään?

  7. 8

    Anonyymi sanoo

    Kustannus-hyöty -analyysillä hyöty menee juuri kuten Asiattomat kirjoittavat. Muilla analyyseillä tulos on eri.

  8. 9

    Anonyymi sanoo

    J Tontti pääsi keskustapuolueeseen. Nyt kun ko. puolueen valtakausi taas alkaa, ja kun Sipilän puheiden ytimessä on aina ja iankaikkisesti kilpailukyky, osaisivatko arvon asiattomat arvioida, miten kilpailukykyymme vaikuttaa se, että yhteiskuntapolitiikkamme ytimessä on yritys pitää viiden miljoonan ihmisen voimin asuttuna maapläntti, jonka pinta-ala on karkeasti 95 prosenttia Saksasta (jossa taasen asustaa 81 miljoonaa asukasta)?

  9. 11

    sanoo

    "Kaavoitetaan sinne, missä hinta ylittää rakennuskustannuksen."
    Tämähän johtaisi siihen, että ihmiset voisivat asua siellä missä he haluavat asua. Sehän olisi täysin sopimatonta! Ihmisten kuuluu asua siellä ja siten miten poliitikot ja kaavoittavat haluavat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *