Konservatismi tappaa

Naamakirja paljasti hiljan, että fb-kaverini Dome Karukoski vietti syntymäpäiväänsä.

Päätimme juhlistaa puolisoni kanssa ohjaajan merkkipäivää katsomalla hänen palkitun Tom of Finland -elokuvansa.

 

250px-Tom-of-Finland

 

Häpeä tunnustaa, että vasta nyt.

Elokuva ajoittuu sodan jälkeiseen Suomeen. Silloin homoseksuaalisuus oli meillä laitonta ja pätevä syy toimittaa ihmisiä pakkohoitoon ”eheytymään”.

Poliisit pamputtivat homoja armottomasti, mikäli heitä puistoratsioissa vain kiinni saivat.

Sodasta toipuva Suomi oli synkkä ja moralistinen maa.

Ja ilmapiiri kaikkea muuta kuin salliva.

Tämä näkyi myös itsemurhatilastoissa, jotka kasvoivat tasaisesti aina vuoteen 1990 saakka.

Sen sijaan vuodesta 1990 itsemurhien määrä laski vuoteen 2015 saakka.

Mutta vuonna 2016 itsemurhan teki 787 henkilöä, eli yli 50 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Suomessa miehet tekivät itsemurhia huomattavasti enemmän kuin naiset. Itsemurhan tehneistä useampi kuin kolme neljästä oli mies. Naisten itsemurhissa painottuvat miehiä enemmän nuorten alle 25-vuotiaiden tekemät itsemurhat, kertoo Findikaattori.

Vuosi 2016 olikin monessa mielessä erityinen. Konservatismi: Trump, brexit, meidän omien vanhoillisten kampanjointi tasa-arvoista avioliittolakia vastaan. Persut ja kristilliset etunenässä.

Tuli mieleeni, korreloiko yhteiskunnan vallitseva ilmapiiri ja itsemurhien määrä toisiinsa nähden.

Asiaa googletellessani löysin Tiede-lehden artikkelin USA:ssa tehdystä tutkimuksesta helmikuulta 2017. Sen mukaan USA:ssa sukupuolineutraalin avioliiton hyväksyminen vähensi nuorten itsemurhayrityksiä.

Sen sijaan niissä osavaltioista, joissa avioliitto sallittiin vain naisten ja miesten välillä, nuorison itsemurhayritykset eivät vähentyneet.

Merkillepantavaa on, että niin USA:ssa kuin Suomessakin itsemurha on 15–24-vuotiaiden nuorten toiseksi yleisin kuolemansyy.

Mutta aivan erityisen suuri itsemurhariski on seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvilla nuorilla.

Yksi mahdollinen syy synkälle faktalle on häpeän leima, epäilee tutkija Julia Raifman Johns Hopkins -yliopistosta. Raifman kirjoittaa Jama Pediatrics -lehdessä: ”Samaa sukupuolta olevien avioliiton kieltäminen muodostaa kulttuurisen stigman, koska se leimaa seksuaalivähemmistöihin lukeutuvat erilaisiksi ja kiistää heiltä hyödyt, jotka kytkeytyvät avioliittoon”.

Raifman tutki, onko yhteiskunnan avioliittolinjauksilla yhteys nuorten itsemurhiin analysoimalla nuorten itsemurhayritysten määrien muutoksia 47 USA:n osavaltiossa.

32 osavaltiosta oli hyväksynyt sukupuolineutraalin avioliiton. 15 osavaltiossa sukupuolineutraali avioliitto oli tuolloin yhä kielletty.

Tutkimus tuotti hätkähdyttäviä lukuja: ennen sukupuolineutraalin lain voimaan tuloa 8,6 % kaikista ja peräti 28,5 % homo-, lesbo- ja biseksuaalisista nuorista oli yrittänyt itsemurhaa.

Kun tasa-arvoinen avioliittolaki astui voimaan, itsemurhaa yrittäneiden opiskelijoiden joukko pieneni 7 % prosenttia.

Mutta seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten kohdalla itsemurhien yrittämiset vähenivät  jopa kaksinkertaisesti.

Vertailun vuoksi: samaan aikaan niissä osavaltioissa, joissa avioliitto sallittiin vain naisten ja miesten välillä,  itsemurhayrityksiä tehtiin nuorison keskuudessa entiseen tahtiin.

Tutkimus ei kerro suoraan, miksi sukupuolineutraalin avioliiton laillistaminen vähensi itsemurhia, mutta ympäröivän yhteisön ilmapiiri voi hyvinkin olla yksi syy.

”Mahdollinen selitys on, että samaa sukupuolta olevien avioliiton hyväksyminen lievensi seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten stigmaa. Se saattoi esimerkiksi muuttaa opettajien, vanhempien tai ikätoverien käyttäytymistä näitä nuoria kohtaan.”, Raifman sanoo.

Hän arvelee, että yhtäläisten oikeuksien saaminen tekee nuorista toiveikkaampia tulevaisuuden suhteen.

Liberaalimpi elinympäristö tuo uskoa ja toivoa tulevaisuuten.

Kun tutkimus julkistettiin helmikuussa 2017,  samaan aikaan Suomen eduskunnassa äänestettiin tasa-arvoisen aviolittolain kaatamisesta Aito avioliittokansalaisaloitteella.

Kristillisistä jokaikinen ja perussuomalaisista lähes kaikki olivat kaatamassa lakia, joka voi pelastaa monta elämää. Myös huomattava osa keskustan edustajista vähät välitti tuoreesta amerikkalaistutkimuksesta.

Presidenttiehdokkaista persujen Laura Huhtasaari ja Paavo Väyrynen vastustavat Helsingin Sanomien vaalikoneen mukaan sukupuolineutraalia avioliittoa ja homoparien adoptio-oikeutta.

He ilmoittavat olevansa ”täysin eri mieltä” siitä, että homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

HS:n vaalikoneen arvoakselilla Huhtasaari ja Väyrynen ovat selvästi konservatiivisimmat.

Heidän kanssaan ”täysin eri mieltä” oleminen säästää ihmishenkiä.

Muistetaan tämä 28.1.

Keskustelu jatkuu  täällä.

 

Anzio

 

 

Vuosi 2017 oli ihmiskunnalle parempi kuin 2016. Mutta toivottavasti huonompi kuin 2018 on.

Me muodostamme maailmankuvamme vahvasti mediaan tukeutuen. Ja nykyään merkittävissä määrin myös sosiaaliseen mediaan.

Niissä vuosi 2017 näyttäytyi sekasortoisena.

Maailma oli eripurainen, kansakuntia ja kansanryhmiä kiihotettiin toisiaan vastaan. Oli terroria, luonnonkatastrofeja, pakolaiskriisejä ja pandemioita.

Kyllä.

Mutta tämä on vain osa totuutta.

On onnellinen fakta, että ihmiskunta eli toistaiseksi parhaan vuotensa herran vuonna 2017.

Paitsi että taistelu globaalia köyhyyttä vastaan on todistettavasti tuottanut tulosta ja ihmiskunta eli historiansa terveimmän vuoden, tapahtui paljon muutakin positiivista elämän eri saroilla.

Tässä muutama esimerkki:

 

Väkivallan väheneminen

Menneitten vuosisatojen aikoina on miehet ovat kuolleet paljon suuremmalla todennäköisyydellä väkivaltaisesti kuin nykyään.

Kanadalais-amerikkalainen psykologi, kognitiotieteilijä ja tietokirjailija Steven Pinker sanoi, että vaikka 20. vuosisata on ollutkin verinen, väkivaltaisten kuolemien mahdollisuus on vähentynyt dramaattisesti.

Sotia, fyysistä ja henkistä kiduttamista sekä kuolemantuomioita on nykyisin vähemmän kuin koskaan ennen maailman historiassa.

Myös rikollisuus on vähentynyt eritoten vauraissa länsimaissa. Kuluneena vuonna New Yorkissa tehtiin murhia ja vakavia rikoksia vähiten sitten 50-luvun, kuten MTV uutisoi.

Myös Suomesta kuuluu hyvää.

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2017 tehtiin vuosikausiin ensimmäisen kerran alle 600 000 rikosta. 2016 rikoksia kirjattiin 627 972 ja viiime vuonna enää 589 448.

Ja vaikka terrorismi rantautui meillekin, globaalilla tasolla terrori-iskuissa kuolleitten määrä on laskenut.

Esimerkiksi Euroopassa tehtiin 1970-luvulla moninkertainen määrä terroritekoja nykyiseen verrattuna, kuten voimme lukea Ulkopoliittisen instituutin vierailevan vanhemmat tutkijan Olli Ruohomäen kommentista Kalevalle.

 

Elämänlaadun parantuminen

Se, että ihmiskunta elää turvallisemmissa olusuhteissa kuin koskaan aiemmin, on omiaan parantamaan elämänlaatua. Kuten myös parempi elintaso, joka oli aiemmin vain vauraiden herkkua, mutta nyt vuosi vuodelta laajempien ihmisluokkien nautittavissa.

Professori, emeritus Esko Valtaoja ennustaa kehityksen jatkuvan. Hän jopa ennustaa Verkkouutisille, että vuonna 2030 absoluuttinen köyhyys on poistettu maailmasta. Ja että lastenlastemme elintaso tulee olemaan viisinkertainen nykysuomalaiseen verrattuna.

Ei paha.

Yksi elintasoa parantava tekijä on, että maailman väestö syö nykyään parempaa ravintoa kuin koskaan ennen.

Ja juo puhtaampaa vettä.

Asia, jota me puhtaan veden ympäröimät suomalaiset emme välttämättä osaa arvostaa, kuten pitäisi.

 

Tuloksekas taistelu tauteja vastaan

Onneksi ruotsinkielisen Pohjanmaan hopeavesihöyrypäät yhdessä Italian rokotusten vastaisten hössöttäjien kanssa eivät ole maailman mittakaavassa saaneet propagandallaan kovinkaan kummoista rokotusten vastaista kansanliikettä aikaiseksi.

Rokotukset ja oikea ravinto ovat säästäneet miljoonien lasten hengen 1990-luvulta lähtien.

Homo sapiens on nyt terveempi kuin koskaan ennen.

Esimerkiksi Suomessa eliniänodote on tuplaantunut vuodesta 1900 vuoden 2017 yli 80 vuoteen.

 

Lukutaito

Lukutaito oli joskus vähemmistön etuoikeus, nyt se alkaa olla globaalistikin enemmistölle itsestäänselvyys. Näin useimmat ihmiset voivat nyt tehdä oikeaan tietoon perustuvia päätöksiä ja osallistua entistä paremmin yhteisönsä kehittämiseen.

Lukutaidon kehittyminen valaa uskoa ihmiskunnan sivistymiseen ja sen myötä tulevaisuuteen. Vaikka kehitysmaissa onkin vielä yli 15-vuotiaita lukutaidottomia liki 700 miljoonaa, ”emme ole enää kaukana tilanteesta, jossa lukutaito kuuluu yleisiin ihmisoikeuksiin”, kirjoittaa Maailman kuvalehti.

 

Sukupuolien välinen tasa-arvo

Sukupuolien välinen tasa-arvo on kehittynyt suotuisasti vuosikymmenien ajan, vaikka vuosi 2017 ei tässä mielessä ollutkaan paras mahdollinen.

Mutta hyvä uutinen on, että yli puolet kaikista maailman maista on parantanut tasa-arvotilannettaan vuoden 2017 aikana, kertoo Global Gender Gap Report.

27 maassa on jo saavutettu koulutuksen tasa-arvo ja 34 maassa terveyden tasa-arvo.

Koulutuksessa, terveydenhuollossa, omistamisessa, työssä ja yhteiskunnallisen aseman saavuttamisessa naiset menestyvät nyt paremmin kuin koskaan. Ja sama kehitys näyttää jatkuvan myös tulevina vuosina.

Onneksi.

 

Yhdenvertaisuus

Vaikka näemme uutisissa käsittämättömiä uutisia esimerkiksi Myanmarin systemaattisista hyökkäyksistä rohingya-vähemmistöä vastaan, vähemmistöjen oikeudet tunnustetaan nykyisin laajemmin kuin koskaan ennen.

Enemmistö meistä ei enää hyväksy eri vähemmistöryhmien syrjintää ja julkista nöyryyttämistä.

Esimerkiksi sateenkaarivähemmistöjen tasa-arvoisia oikeuksia kannattaa nyt yli puolet maailman väestöstä, selviää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen järjestön ILGA:n kyselystä

Ja YK nimitti viime vuonna ensimmäiseksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien asiantuntijan. Pestiin valittiin thaimaalainen oikeustieteen professori Vitit Muntarbhornin.

 

Maailma ei ole vielä valmis

Niin hyvällä tolalla kuin asiat monessa mielessä ovatkin, ei mikään edellä mainittu ongelma ole vielä selätetty.

Puuhaa piisaa.

Ja meillä on paljon uusiakin uhkia. Sellaisia kuten vaikkapa tietoturvaongelmat, verkkoslummiutuminen ja päällimmäisenä kaikista ilmaston lämpeneminen.

Mutta rohkaisevaa on, että maailmaa voidaan parantaa.

Todistetusti.

 

Anzio

Keskustellaan asiasta täällä.

Myös päivälleen 4 vuotta sitten minulla oli syntymäpäivä

Maailman onnellisin mies, Jim ottaa torkut puistossa Dominikaanisessa tasavallassa.

Maailman iloisin mies ottaa torkut puistossa Dominikaanisessa tasavallassa.

 

Täytin päivälleen 4 vuotta sitten pyöreitä.

En ole oikein koskaan halunnut tehdä synttäreistäni numeroa.

En silloinkaan.

Vannotin tuolloista esimiestäni, että jos hän firman jokaviikkoisessa yhteispalaverissa jotenkin muistaisi merkkipäivääni, se saattaisi olla hänen viimeinen tekonsa.

Hän uskoi.

Koska en pidä myöskään juhlien järjestelystä saati olla niiden keskipisteenä, päätin paeta omia synttäreitäni mahdollisimman kauas.

Aika kauas pääsinkin.

Enpä olisi ikinä uskonut, että ainoa henkilö, jonka kanssa keskustelen 50-vuotispäivänäni, olisi Dominikaanisessa tasavallassa ikänsä asunut elämäntaiteilija.

Kun laivani rantautui La Romanan pikkukaupunkiin, näky oli silmiä hivelevä.

Ja säätila mitä ihanteellisin.

Olin edellisenä päivänä jättänyt loskaisen ja pimeän Helsingin taakseni, ja nyt t-paidassa ja sortseissa nousin laivasta liki 30-asteiseen paratiisiin.

Istahdin ällistelemään elämän ihanuutta puiston penkille vain tullakseni häirityksi.

Ajatusteni keskeyttäjä oli kuitenkin ystävällinen.

Mies esittäytyi Jimiksi.

Jim istuutui viereeni vanhan frendin lailla.

Äkkäsin pian, että Jim on iloisin koskaan tapaamani heppu.

Hän nauroi yhtäjaksoisesti yrittäen jutella hekottelunsa lomassa.

Välillä se onnistui, välillä ei.

Mies teki tuttavuutta ja tarjosi sätkää.

Kerroin olleeni polttamatta jo 8 vuotta.

Kyseli, että mikä on mies miehiään.

Vastailin, ja esitin vastaavat kysymykset.

Minäkin aloin nauraa.

Välillä Jim tyrkytti hatsia.

Sanoi, ettei ollut koskaan aiemmin tavannut skandinaavia, saati kirjoittajaa.

Painotti, että kyllä hänkin joskus työtä tekee, mutta onhan elämässä tärkeämpiäkin asioita.

Viime aikoina ei ole juuri duunihommat hotsittaneet.

Eikä välttämättä heti kohtakaan.

On kuulemma onnellisempi näin.

Nyökyttelin ja katsoin puussa visertävää omituisen näköistä siivekästä.

Jim tiedusteli, teenkö paljon töitä.

Myönsin.

Kysyi, olenko onnellinen.

Emmin.

Jim ehdotti baarissa käymistä.

Sanoin, että vasta rantauduin, että teen pienen dalsin kylillä, mutta palaan tätä kautta botskille, että käyn vielä morjenstamassa.

Heitti vielä ilmoille ajatuksen, että miksen muuttaisi tänne.

On kuulemma leppoisaa, että sopisin tänne, vaikka rastoja minulle ei näemmä saisi.

Ja nauroi hytkyen kaljulle eurooppalaiselle.

Kävin kaupungilla pyörähtämässä ja lupaukseni mukaisesti suunnistin saman puiston kautta kohti laivaa.

Maailman iloisin mies oli torkuilla.

En hennonnut herättää.

Mutta ehdotustaan tovin harkitsin.

 

Onnellista alkavaa viikkoa.

 

Anzio

 

Keskustelu jatkuu täällä.