Raha ei haise

– Haloo.
– Onkssheeerkki?
– Anteeksi.
– Onksshe Erkki? Shheeon Kalle ku shoittaa.
– Enks mä ole kieltäny soittamasta kännissä.
– Emmäoo kännish. Mun täytyy vaan kato kuishhkii ettei noi kaverit herää.
– Älä puhu paskaa. Susta lähtee sellaiset huurut että mullakin alkaa henki haista viinalle.
– Venttaa vähän, määmenen kauemmash. No niin. Heitäksh kakshkymppii?
– Jumalauta, mies ruinaa rahaa.
– Enkä. Mullon kato idish. Pishtetään shijoitushporukka pyshtyyn ja oshtetaan toi Shödika poish kulekshimashta.
– Helvettiäkö me sillä.
– No mitäsh me shijoittajat yleenshä: rahaa, rahaa. Pannaan she kato timmiin kuntoon ja myydään kolmenkybän preemiolla eteenpäin.
– Mutta mitä sä tiedät kirjojen julkaisemisesta. Koska sä luit viimeks kirjan?
– Erkki perkele, älä ny rupee niuhottaan. Tuote ku tuote, toisshet niishtä myy ja toisshet ei. Pitää kushtantaa niitä mitkä myy. Ei tää oo shaatana mitään rakettitiedettä.
– Eks Södikasta lähtenyt just monta nimekästä pois?
– Juu, mut kyl mä kato hommaan uushii tilalle. Mullon kato kontakteja. Tänki kansh mä oon ryypänny, tän joka poltti shen vitun laiturin, muishtakshää, oli shiitä shillon lehdisshä juttuja. Shillä oli tapana lähetellä shähkeitä joka paikkaan. Oltiin kerran Koshmokshessha niin she lähetti Reikanille shellashen ett “lopeta she dollarin painaminen”. Mää en tiedä mikä shiinä oli, kushiko shiltä rojaltit ku taala oli heikko, mut shellashen she lähetti. Ei shaatana, taish ollaki Kaartteri she pressha. Enivei, shen kundin kirjat myy ku shiimaa. Kyllä she lähtee meidän kelkkaan ku heitetään vähän ennakkoo peliin ja pidetään she viinoissha.
– Sä puhut nyt kuolleesta kirjailijasta.
– Mitä pashkaa, ei she mitään kuollu oo.
– On se. Sun kontaktit on hapantuneet.
– No kuollu tai ei. Mullon parempiki kortti. Hommataan kato tää Marshki kirjottaan muishtelmat, ei she oo mun tietääksheni vielä julkaisshu shellashii. Shehän pääshish oikoon näitä väitteitä, ett she olish ollu joku vitun homppeli ja korshettiveikko. Nimee vaan paperiin ennenku muut ehtii. Shaataish kaikki perkeleen Ilashkivet ja Heklundit puffaan shitä. Oikeen näyttävä kampanja. Olish nauhaa niin…
– Kalle hei, Marskikin on vaihtanu jo hiippakuntaa.
– Täh? Onkshe delannu kansh? Mä luulin kato ett she on vaan vaihtanu maata. Lähteny shinne Shveitshiin pakoon tätä julkishuutta ja homppelikohuu. Ai shaatana, mä kuvittelin nähneeni shen viime keshänä ku tulin Kalleshta kotiin.
– Se oli se patsas. Siinä Kiasman edessä.
– Onksh shillä patshash. Hevonen kansh?
– Marski ja heppa.
– No mut ei she mitään, kaapataan joku kimuli. Shellanen joka kirjottaa verevää prooshaa perkele. Panee mahlat virtaan. Enkä mä nyt tarkota mitään Kaari Utrioo vaan vähän nuorempaa. Shellashta joka vilauttaa reittä kansh. Shiittä lähtee. Heitäksh kakshkymppii?
– Kaksyt miltsii?
– Miltshii, miltshii. Mä pishtän hatun kiertään. Kerätään ishompi porukka ja hoidetaan fyrkat himaan.
– No perkele.




Kommentit (4)
  1. Joo, ja tän kimulin kirjan tuotoilla sitte ostetaan tuo Himasen huippuopisto, mitä!

  2. Siis WSOY:n helmoista repeää toinenkin uusi kustantamo, näin tämä nauhoittamasi puhelinkeskustelu kai on ymmärrettävä?

    “Toimitusjohtaja Melender linjasi myöntämässään haastattelussa, että hänen edustamansa uusi kustannuskentän toimija tulee keskittymään paljolti naiskirjallisuuden esiin nostamiseen.
    – Koemme, että tällä alueella on paljon potentiaalia, ja tarkoituksenamme on antaa ääni aiemmin vaiennetulle osalle kirjallista kenttäämme, vahvisti uuden kustantamon kotimaisesta osastosta vastaava Kalle.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *