Huutoja hiljaisuuden keskelle

Romaaneissa on se huono puoli, että ne eivät valmistu itsestään. Ne täytyy kirjoittaa. Eivätkä ne valmistu sittenkään. Ne vain täytyy lopettaa.

Romaanin julkaiseminen on kuin pudottaisi kiven kaivoon ja jäisi turhaan odottamaan molskahdusta.

Romaanin ja runojen välillä on kosolti eroja. Todennäköisesti ne ovat kahden toisilleen vieraan planeetan olentoja. Miettikääpä vaikka tätä: jos romaanitekstiä luonnehditaan “aforistisen tarkaksi”, se on yleensä kehu, mutta jos runoa luonnehditaan “aforistisen niukaksi”, se on aina moite.

Tunnen monta suomalaista runoilijaa, joiden mielestä maassamme ei julkaista kelvollista proosaa juuri lainkaan. Kun pyydän heitä nimeämään kotimaisen mieliprosaistinsa, he vastaavat yleensä että Hans Selo. Kaikkien runoilijoiden kaikki ajatukset romaanista tiivisti Andre Breton Surrealismin manifestissa. Bretonin mielestä romaanit edustavat alempaa kirjallisuuden lajia: ne sisältävät vain informaatiota, pitkäpiimäisen tarkkaa henkilöiden ja miljöön kuvausta. Eli toisin sanoen ne eivät ole runoutta vaan antirunoutta.

Ymmärretäänköhän “runollinen kieli” luonnehdintana voittopuolisesti kunniaksi vai häpeäksi romaanille? En ole koskaan sitä miettinyt, ei ole tuntunut tärkeältä.

P.S.

Sekoitan vielä pakkaa muistuttamalla, että kun Homeros sanoi muistin olevan runouden äiti, hän tarkoitti runoudella sitä mitä me tarkoitamme epiikalla. Luullakseni.

EDIT:
Muutin tuota kohtaa, jossa on kivenpudottamisvertaus. Kuten eräs tarkka blogin lukija huomautti, oikeasta kivestä kuuluu kyllä molskahdus aina. Romaani taas on kivi, josta sitä molskahdusta harvoin kuuluu. Että tällä tavalla.
Kommentit (33)
  1. Runoilijat tietävät kyllä sisimmässään, että romaani on runoa vaikeampi laji. Siitä johtuu myös heidän tarpeensa mollata sitä aina tilaisuuden tullen.

  2. Tommi Melender
    15.5.2009, 05:56

    Kun Oscar Wilde julkaisi runokokoelman, hänen ystävänsä kehotti Wildea kirjoittamaan proosaa, koska se on paljon vaikeampaa.

    Itse en halua ottaa tähän asiaan kantaa. Enkä ole varma, pyhittääkö mitään se, että jokin kirjoittamisen laji on “vaikeampaa” kuin toinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *