Vaihtoehtoisten faktojen tulevaisuus

USA:n presidentti Donald Trumpin neuvonantaja Kellyanne Conway tarjosi viikonloppuna ”vaihtoehtoisia faktoja” presidentin virkaanastujaisista. Kommentti herätti ajattelemaan, mitä vaihtoehtoiset faktat ovat ja miten niihin pitää suhtautua?

Wikipedian mukaan fakta on ”yksilöllisestä käsityksestä tai tulkinnasta riippumaton asia”. Eli useampi toisistaan riippumaton tulkitsija voi päätellä sen samaksi. Fakta perustuu yleensä sen hetkiseen parhaaseen ymmärrykseen ja se voi myös muuttua, jos vaikkapa uudet tutkimukset osoittavat vanhan tiedon puutteelliseksi.

Trump itse väitti mm. viime viikolla, että CIA:ssa puhuessaan hän sai hurraa huutoja! Asia saattoi olla fakta. Toinen fakta oli se, että mediasta saatujen tietojen mukaan, CIA:ssa pidetyn puhetilaisuuden eturiviin oli istutettu Trumpin kannattajia, joita oli lopulta saapunut paikalle vähemmän kuin odotettiin. Hurraa huudot tulivat siis Trumpin faneilta. CIA:n oma väki oli tiettävästi yleisesti suhtautunut negatiivisella tavalla Trumpiin.

Taitavasti valituilla faktoilla luodaan yleistä totuutta, jonka faktat eivät kestä objektiivista tarkastelua. Ja se on erittäin pelottavaa.

Yhdestä asiasta voi olla eri totuuksia

Aristoteles on määritellyt totuuden seuraavasti: ”Epätotta on sanoa, että se ei ole, mikä on, tai että se on, mikä ei ole, ja vastaavasti totta on sanoa sen olevan, mikä on, ja sen olevan olematta, mikä ei ole.” (Wikipedia)

Wikipediasta löytyvän toisen määritelmän mukaan totuus on seuraavanlaista: ”Totuuden vastaavuus- eli korrespondenssiteorian mukaan jokin väite on tosi, jos sitä vastaava tosiasia on olemassa, toisin sanoen jos kyseinen väite vastaa asioiden todellista tilaa. Väite on kielellinen esitys, jolla on semantiikka, eikä todellisuudella ole semantiikkaa. Näin ollen korrespondenssi on kielen ja todellisuuden välinen semanttinen suhde, jossa mallia pidetään totena, jos lauseen ja todellisuuden välillä on yhteensopivuus.”

Meidän tapamme ajatella noudattelee usein edellä mainittuja lähestymistapoja suhteessa totuuteen. Mutta totuuden suhteen asia ei ole kuitenkaan ihan noin yksinkertainen.

Totuuden lähestymistapoja on useita ja yksi niistä on sosiaalinen konstruktivismi. Jos Trumpin ja hänen neuvonantajansa sanoja tarkastellaan sen kautta, löytyy valituille faktoille uusi selitys.

Sosiaalisessa konstruktivismissa totuus on aina valtakamppailun alainen seikka. Totuus vaihtelee eri aikoina eri valtasuhteiden vallitessa, eikä mitään arviointiperustetta näiden eri totuuskäsitysten vertailemiseen ole. Hyvä esimerkki on vaikkapa Neuvostoliiton ja Venäjän eri aikakausina harjoittama uusi historiankirjoitus.

Trumpin hallinto haluaa selvästikin muuttaa käsitystämme totuudesta, saadakseen luvan tehdä muutoksia. Heidän ajatuksensa on se, että jos joku asia saadaan näyttämään faktalta, se muuttuu vallitsevaksi totuudeksi. Näinhän on toimittu lähes kaikissa diktatuureissa kautta historian. Diktatuureissa totuus on valtaapitävien määrittelemää. Valituilla faktoilla pönkitetään valtaapitävien väitteitä, valtaa ja egoa.

Narsistinen minäkuva on diktaattorien ammattitauti

Narsistinen oman erinomaisuuden korostaminen jokseenkin merkityksettömissä asioissa on tuttua monen diktaattorimaisesti toimivan johtajan kohdalla. Päämiehet ovat milloin paidattomia, kävelevät piilokoroilla varustetuilla kengillä, korostavat menestystään naismaailmassa, hankkivat polleita statusesineitä tai rakennuttavat mielikuvituksellisia monumentteja ja palatseja.

Monet diktaattori alkavat vallan kasvaessa luoda valikoitujen faktojen kautta uutta todellisuutta jopa lähipiiriinsä. Heistä tulee sen seurauksena lopulta vainoharhaisia, koska omien valheidensa vuoksi he eivät usko kehenkään. Trumpin kohdalla ei voi välttyä ajatukselta, että hänessä istuu salaliittotoreetikko.

Trumpin tarjoaman vaihtoehtoisen totuuden pahin seuraus on vainoharhaisuuden lisääntyminen

Siinä vaiheessa, kun totuus muuttuu vain valtaapitävien tarkoitusperiä noudattavaksi, meidän on syytä herätä. Kuten nykyisten diktatuurien esimerkit ovat osoittaneet, riittävän kauan jatkuessaan, tarkoituksenmukainen totuus muuttuu asiaksi, jota ei voida enää haastaa. Siitä voi joutua vankilaan tai pahimmissa paikoissa jopa teloitettavaksi. Silloin elämme totalitarismissa eli yhteiskunnassa, jossa valtio määrää mikä on oikein.

Tarkoituksenmukaista totuutta on käytetty aina, eikä sen käyttö ole epätavallista edes Suomessa. Mutta sinä päivänä kun hyväksymme sen pääasialliseksi tavaksi käsitellä asioita, olemme matkalla kohti sivistymättömyyttä.

Trumpia tai muita maailman populisteja ei tarvitse pelätä siksi, että he esittäisivät näkemyksiä, jotka haastavat meidän ajattelumme. Heitä ei kannata vastustaa siksi, että he tuovat esille epämiellyttäviä yksityiskohtia ja aukkoja omassa ajattelussamme. Mutta kaikkia populisteja pitää varoa siinä, että he eivät valtaan päästessään pääse valitsemaan vain parhaimmin omaan maailmankuvaansa sopivia faktoja.

Etenkään silloin, kun faktojen taustat eivät kestä kriittistä päivänvaloa.

 

 

 

 

 

Kommentit
  1. 1

    Totuus sanoo

    ”Diktatuureissa totuus on valtaapitävien määrittelemää. Valituilla faktoilla pönkitetään valtaapitävien väitteitä, valtaa ja egoa.”

    Aivan kuin suomessa totuus taloudesta: lasketaan veroja ja kuritetaan kansaa niin talous nousee. Näyttöjä tai faktoja ei kaivata. Eikä epäilyä arvosteta joskin vielä suvaitaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *