Tyhmien kysymysten esittäminen

Kuinka paljon pidemmälle ihmiskunta pääsisi, jos tänä digitalisaation aikana opittaisiin kysymään kysymyksiä, joihin ei löydy vastausta kymmenen sekunnin googlauksella?

Erityisesti Twitter on täynnä keskustelunavauksia, joihin asiallisesti vastaaminen ei vie aikaa kuin yhden nopean hakukonehaun. Keskustelujen tarkoituksena on usein saada vain aikaan keskustelua tyyliin “kaunis päivä tänään, eikö totta?”.

Mitä meille ihmisille tapahtuisi, jos sen sijaan esittäisimmekin kysymyksiä ja käynnistäisimme keskustelunaiheita, johon koko vastaus ei löydykään apteekin hyllyltä? Asioita joihin vastaamiseen ei riitä yksi fakta, vaan monien asioiden yhdistäminen tai jopa sellaisen miettiminen, johon ei ole totuutta?

Kaiken elämässä ei tarvitse tietenkään olla totista. Eikä kaikkien asioiden esittämisen tarvitse johtaa ymmärryksen lisäämiseen. Silti ei voi olla miettimättä sitä, kuinka huonosti vielä osaamme käyttää sosiaalista mediaa. Kysymme toisiltamme kysymyksiä, joihin saa nopeammin vastauksen kysymällä koneelta. Ehkä tässä on se syy, miksi me ihmiset emme ole vielä laajassa mittakaavassa tajunneet maailmaa, johon olemme matkalla.

Meille on paljon enemmän hyötyä vaikkapa Sokrateen harrastamista tyhmistä kysymyksistä, jotka eivät ole tyhmiä. Sokartes opetti olemaan utelias tiedon lisäämisen vuoksi, ei siksi että kysyjä saisi vain huomiota.

Vanhalla kansalla on viisas lause. “Yksi tyhmä voi esittää kysymyksen, johon miljoona viisasta ei kykene vastaamaan”. Olemme ihmiskuntana yhä lähempänä niitä hetkiä, jolloin juuri ne entisajan kaikkein tyhmimmät kysymykset ovatkin tärkeimpiä.

Mutta kuka jaksaa rasittaa aivojaan millään niin vaikealla?

Kommentit (1)
  1. Voisko omilla aivoilla ajattelu ja tyhmien kysymysten tekeminen olla jonkinlainen kilpailuetu tänä päivänä? Itse uskon siihen, mutta taidan olla todellakin vähemmistössä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *