Pöllön kuulolla varustettu Kennedy

USA:ssa Trump tarjosi äänestäjille innostavan vision, mutta ei välttämättä kauheasti järkeä. Suomessa taas poliitikko tapaa tarjota paljon järkeä (omasta mielestään), mutta intoa usein puuttuu.

Millainen sitten olisi hyvä päättäjä Suomelle?

Suomesta tulee maailman paras paikka elää, tehdä töitä, yrittää ja asua, jos meitä ryhdytään johtamaan pöllön kuulolla ja Kennedyn älyllä.

Kun Business Insider listasi USA:n kautta aikain älykkäimmät presidentit, niin  J.F. Kennedy pääsi sijalle 3. Hänen tunnetuin lauseensa lienee:

“Älä kysy mitä tämä maa voi tehdä sinun hyväksesi, vaan mitä sinä voit tehdä tämän maan hyväksi.”

Kennedyn suurimmiksi ansioiksi lyhyeksi jääneellä presidentin uralla voidaan laittaa USA:n kasvuun liikauttanut, kunnianhimoinen talousohjelma ja panostus ihmisten tasa-arvon lisäämiseen.

Pöllö puolestaan on lintukunnan herkkäkorvaisimpia eläimiä. Sen kuuloaisti on esimerkiksi kyyhkyyn verrattuna 300 kertainen. Pöllö kykenee pelkän kuuloaistinsa varassa lentämään pimeässä ja koska sen oma eteneminen on käytännössä äänetöntä, se voi rekisteröidä saaliinsa uskomattoman tarkasti.

Ajatelkaa Suomea, jossa johtajat ovat pöllöjä, joilla Kennedyn idealismi.

Hengittäkää hetki naurultanne ja ajatelkaa mielessänne. Tällä hetkellä meillä on pöllöjä ja idealisteja, mutta meillä ei ole pöllön kuulolla varustettuja, innostavia, älykkäitä, epäitsekkäitä ja mukaansatempaavia idealisteja.

Meillä on lähinnä heikosti innostavia epäitsekkäitä, älykkäitä mukaansa tempaajia ja innostavia idealisteja. Sellaista tasapainoista pakettia ei oikein löydy mistään, vaikka kuinka etsisi.

Nykysuomalaisessa yhteiskunnassa rauhankyyhkytkään eivät kuuntele, huuhkaja on vain futisjoukkueen maskotti ja visionäärisesti innostavasta Kennedystä voi toistaiseksi vain nähdä märkiä unia.

Millainen sitten olisi pöllön supervoimilla varustettu nykyajan Kennedy?

Hän voisi olla yhtä hyvin nainen kuin mies tai vaikka sukupuoleton tai miksi ei jopa ryhmä. Hän olisi enemmän ihminen kuin poliitikko, vaikka kykenisikin tekemään myös politiikkaa. Hän olisi nykypoliitikkoja parempi ymmärtämään, miten ihmisiä yhdistetään kansan jakamisen sijaan. Hän löytäisi keinot luoda tasapainoa ja saada kaikki osaksi yhteiskuntaa. Hän ei päästäsi mitään ihmisryhmää helpolla, mutta ei tekisi kenestäkään kaiken syntipukkinakaan.

Tiedän. Yli puolet suomalaisista sanoo, että tuollainen on ihan höyrypäistä, imelän vaaleanpunaista ja puhtaan valkoista.

Eli söpöilyä vailla realismia.

Väärin! Pehmeät asiat ovat nykyajan kivikovia timantteja

Kennedy osasi innostaa: “Uskon, että tämän kansakunnan tulee asettaa tavoitteekseen ihmisen lähettäminen kuuhun ja palauttaminen turvallisesti maahan ennen kuluvan vuosikymmenen loppua (vuonna 1961).” Samalla hän osasi valaa uskoa onnistumiseen: “Emme tee näitä ja muita asioita, koska ne ovat helppoja, vaan koska ne ovat vaikeita.” Toki silloin elettiin muutenkin iloisen kasvun vuosikymmentä, siitäkään huolimatta innostavien visioiden merkitystä ei kannata aliarvioida.

Meillä muutoksesta puhutaan sanoilla: pakko, väistämätön ja elintärkeä. Ja sitä innostetaan sanomalla, että “se pitää tehdä nyt, koska huomenna on myöhäistä.”

Vielä surullisempaa on se, että päätöksentekijöissä on niin paljon kuuroja. Kysyin muutamilta ihmisiltä, mitä tarvittaisiin suomalaisten yhdistämiseksi?. Siis siihen samaan lopputulokseen, mitä Kennedy sai aikaiseksi omilla visioillaan.

Vastauksiksi sain mm. parempi demokratia, yhteinen tarina, kohdellaan kaveria kuten haluamme itseämme kohdeltavan, koulutus, oikeudenmukaisuus, yhteinen malli, puolen tuuman teräsvaijeri (ajattele sitä henkisenä), Nokia, talvisota ja menestys.

Jos tuota listaa lukee ajatuksella, niin siitä puuttuvat sote, liikennekaari, väyläyhtiö ja maakuntahallinto. Tässä puhutaan paljon isommista asioista. Ihmisen tehtävästä, ihmisen asemasta, yhteistyöstä, yhteisestä suunnasta, vastuusta ja huolehtimisesta.

Samaan aikaan politiikka ja talous puhuvat euroista ja tunneista. Arvot halutaan peittää, koska niitä ei ole tai niiden pelätään karkottavan äänestäjiä.

Me tarvitsemme ryhmän ja yksilöitä, jotka osaavat kuunnella ja muuttaa kuulemansa yhteiseksi tarinaksi ja luoda uuden, paremman version demokratiasta

Politiikka on luotaantyöntävää siksi, koska se etääntyy yhä kauemmas demokratiasta ja siltä puuttuu suunta. Yhdelläkään puolueella eikä yhdelläkään poliitikolla ole suurta tarinaa. Jos jotakin tunteisiin vetoavaa onkin, se ei vetoa kuin pieneen ryhmään yksi kerrallaan.

Päätöksentekomme on juuttunut yksityiskohtiin ja yhteisiä asioita halutaan johtaa kuin yrityksiä. Salaamalla ja jakamalla valta vain harvoille. Edes yritysmaailmassa se ei ole enää menestysresepti. Riitelemme kuka kääntää laivan ruoria, vaikka kukaan ei oikein löydä laivalle oikeaa suuntaa.

Suomessa on huutava tilaus yhteiselle suunnalle, mutta kuka osaa sellaisen antaa? Keskustelu jumittaa kerta toisensa jälkeen vallan ja rahan jakoon, vaikka edessämme on valtava muutos ihmisten asemassa.

Suomea johdetaan aivan liian vähällä keskustelulla. Sosiaalisen median myrskyt ovat kuin gladiaattorien tarjoamaa viihdettä, johdattaen hyvin usein harhaisille poluille. Asioiden valmisteluvaiheessa ihmisten odotetaan olevan hiljaa, valmistelun arvostelua syytetään tietämättömyydeksi ja hidastelua änkyröimiseksi.

Mihin tämä maa oikein on menossa? Koska asioiden valmistelu tapahtuu salassa ja niihin ei saisi vaikuttaa kuin vaaleissa, elämme tyhjän keskustelun aikakautta. Olemme oikeasti niin ison muutoksen edessä, että salassa pidettävien valmisteluiden sijaan meidän pitää olla antiikin Kreikan keskustelukulttuurissa. Meillä pitää olla enemmän aikaa oppia asioita, oppia ihmisiä, oppia ymmärtämään, perustelemaan ja kuuntelemaan. Uusi informaatioteknologia tarjoaa sille mielettömät edellytykset, mutta poliitikot eivät ole osanneet tai halunneet ottaa niitä täysimääräisesti käyttöön.

Ehkä siellä pelätään oman vallan kutistumista.

Menestys syntyy yhteistyöllä. Mitä enemmän meillä on yhteistyötä, sitä enemmän meillä on mahdollisuuksia menestyä. Yhteistyö on mitä suurimmassa määrin pehmeitä asioita.

Siksi tarvitsemme sen vaaleanpunaisen kermakakkumaisen unelman ja kirsikan päälle.

 

 

 

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *