Kekkonen tuli Twitteriin

Suunnilleen kymmenen vuotta sitten istuin Hotelli Puijonsarvessa aamiaisella ja luin Savon Sanomia. Muistan kuinka minua nauratti yleisönosastokirjoitus, jossa jälleen kerran toivottiin Kekkosta apuun. ”Se on tällaista ajattelua täällä lähellä itärajaa”, ajattelin silloin.

Viime viikolla kävin yhtä Twitter keskustelua ja kaikeksi hämmästyksekseni, presidentti Kekkonen osallistui jälleen keskusteluumme. On siinä melkoinen suurmies. Hänen kuolemastaan on sentään 30,5 vuotta.

Toisaalta. Itsekin viittaan välillä vaikkapa Winston Churchilliin, vaikka hän kuoli ennen minun syntymääni. Vahvat johtajat jäävät mieleen ja heihin viitataan, vaikka maailma on heidän jälkeensä muuttunut.

Mutta onko maailma itse asiassa muuttunut niin paljon kun usein väitetään?

Edellisten eduskuntavaalien alla työnantajajärjestöt peukuttivat Keskustan Juha Sipilää, koska uskoivat, että Sipilä on riittävän vahva taistelemaan heidän rinnallaan työntekijäjärjestöjä vastaan. Alexander Stubb sai väistyä puheenjohtajan paikalta, koska hän ei kyennyt osoittamaan vahvaa johtajuutta, vaikka hänet hyvin tuntevat sanovat Alexanderia moderniksi ja innostavaksi johtajaksi.

Puhujalavoille nousevat ne ihmiset, joilla on kykyä vaikuttaa toisiin. Yksilöt jotka pystyvät liikuttelemaan joukkoja. Sosiaalisessa mediassa ihmiset seuraavat niitä, joita muutkin seuraavat ja yksittäisellä tubettajalla saattaa olla enemmän vaikutusvaltaa nuoriin kuin kenelläkään poliittisella päättäjällä.

Jos katsomme maailmaa tarkemmin, toive vahvasta johtajasta ei ole kadonnut mihinkään. Ainoa mikä on muuttunut, on se tapa, miten vahva johtaja käyttää saamaansa valtaa.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *