Taiteilijatreffit, lääke henkiseen anemiaan

Työmatka. Suomi vilahtaa ohitse silmän kiinnittymättä.

On tylsämielinen olo. Kaikki toimii, mutta arkisesti, vailla flow-tilan hurmoksellista intensiteettiä. Mutta en luovuta. Aion ottaa tämän haasteena, tehdä itsestäni projektin, kuten muodikasta on.

Aamusivukonseptin äiti Julia Cameron on kirjoittanut paljon inspiraation herättelystä. Aamusivut on vain yksi tapa paijata mieli hyrisemään. Cameronin mukaan luovuuden kaivosta ei voi vain ammentaa, sen on välillä annettava myös täyttyä, ja kaivon täyttämiseen hän suosittelee taiteilijatreffejä.

Taiteilijatreffien idea on, että luovuuden etsiskelijä vie sisäisen taiteilijansa kahdenkeskisille treffeille johonkin inspiroivaan paikkaan hakemaan vaikutteita, täyttämään tyhjään ammennettua kaivoa. Ymmärrän kaivovertauksen suorastaan kehollisesti. Vaikutteiden puute on kuin anemia, vaikea ja väsyttävä.

Ja näin sana sanalta muotoutuu päässäni konkreettinen toimintasuunnitelma. Aloitan viikonloppuna Kansallisoopperan Jevgeni Oneginista, jatkan Designmuseon näyttelyyn Enter and Encounter – Kutsu huomiseen, jossa ystävälläni on töitään näytteillä, ja lopuksi uskaltaudun juurilleni Espooseen, taidemuseo EMMAan Olafur Eliassonin valokuvanäyttelyyn Pentagonal Landscapes. Jos ei tällä reseptillä ala henkinen anemia väistyä niin en tiedä millä!

Minne te veisitte taiteilijanne treffeille? Lisäideoita vastaanotetaan!